Asiantuntijat vastaavat: jatkossa pankit saattavat maksattaa talletukset asiakkaillaan, mutta kaikkia negatiivinen korko ei ehkä koskisi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Joudummeko pian maksamaan talletuksista korkoa pankille? ”Olemme kartoittamattomilla vesillä”

Talousviisaiden mukaan korkotaso on niin alhaalla, että talous lipuu ”kartoittamattomille vesille”.

Timo Rothovius (vas.), Juhana Brotherus ja Jan von Gerich kertovat, että korkotason lasku on historiallista.

15.8.2019 7:30

Olemme lipumassa kartoittamattomille vesille, kertovat talousviisaat.

Niin Suomen hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus, Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius kuin Nordean korko- ja valuuttamarkkinoiden pääanalyytikko Jan von Gerich kertovat, että korkotason lasku on historiallista.

Korot ovat painuneet jo niin alas, että se tuo vain vähän lisähyötyä tavalliselle kuluttajalle ja asuntovelalliselle. Sen sijaan elinkeinoelämään se voi antaa lisäpotkua.

Ensimmäistä kertaa modernissa taloushistoriassa nimelliskorot ovat näin alhaalla, Rothovius sanoo.

Euroopan keskuspankin (EKP) talletuskorko on ollut pakkasella vuodesta 2014 lähtien, ja nyt sen lukema on -0,4. Matalimmalla talletuskorko on käynyt Sveitsissä ja Tanskassa, joissa molemmissa korko on pudonnut -0,75 prosenttiin.

Pankit eivät ole toistaiseksi maksattaneet negatiivisia korkoja talletusasiakkailla, mutta tämä voi muuttua.

Maanantaina Tanskan finassivalvonnan pääjohtaja Jesper Berg väläytti mahdollisuutta siitä, että pankit maksattaisivat negatiivisia korkoja talletusasiakkaillaan.

Myös Nordean suurimman omistajan Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh pitää mahdollisena sitä, että kuluttajat maksaisivat talletuksistaan palvelumaksujen lisäksi negatiivisia korkoja. Se voisi Stadighin mukaan vakauttaa pankkialaa.

Jutun kommenttiosiossa ehdotus sai lukijoilta täystyrmäyksen. Brotherus ja von Gerich lohduttavat, etteivät talletuskorot tule ainakaan aluksi koskemaan tavallisia matti- ja maijameikäläisiä.

Sen sijaan varakkaat joutunevat maksamaan talletuksistaan jo lähitulevaisuudessa, he arvioivat.

Rothoviuksen näkemyksen mukaan taas kaikki joutuisivat maksamaan negatiivista talletuskorkoa, ellei osaa tilimuodoista rajata käytännön ulkopuolelle.

Juhana Brotherus sanoo, että negatiivinen talletuskorko voi aiheuttaa rahojen säilömistä sukan varteen.

Asiantuntijat eivät osaa antaa yksiselitteistä vastausta sille, kuinka paljon korko voi vielä nykyisestä laskea. Brotherus veikkaa rajan menevän jossain -1:n tienoilla ja von Gerich epäilee myös, ettei paljon alle -1:n voida toistaiseksi laskea.

Rothoviuksen mukaan teoreettista pohjaa ei ole olemassa, mutta näppituntumalta korkotaso ei voi laskea enää paljon.

Vastauksissa korostuu jälleen epätietoisuus uuden edessä.

– Huomaamme, että olemme menneet liian pitkälle vasta sitten, kun maata ei ole enää jalkojen alla. Siksi uskon EKP:n liikkuvan varovaisesti. Raja on maakohtainen, mutta missä se kulkee, on mysteeri. Olemme kartoittamattomilla vesillä, Brotherus maalaa.

Haastateltavat puhuvat ”rajasta”. He tarkoittavat rajaa, jossa negatiivinen korko kääntyy itseään vastaan. Näin voi käydä silloin, kun negatiivinen talletuskorko hidastaa taloutta, eli käytännössä vähentää liikkuvan rahan määrää ja kulutusta.

Brotheruksen mukaan EKP on huolissaan kahdesta asiasta: Ensimmäiseksi yksityisasiakkaat voisivat vetää rahansa pankeista ja siirtyä käteistalouteen, mikäli talletusten kulut kasvaisivat. Se ei olisi suotavaa, sillä se vaikuttaisi muun muassa pankkien toimintakykyyn. Toiseksi myös pankit voisivat lopettaa likviditeettinsä liikuttamisen keskuspankkiin välttääkseen negatiivisista talletuskoroista koituvia kuluja. Tällöin pankki pitäisi varallisuuden omissa holveissaan, joka jälleen vaikuttaisi kokonaistalouteen.

– Olisi rahapolitiikan kannalta toivottavaa, että rahat investoitaisiin tai jopa kulutettaisiin. Jos raha siirtyisi kassakaappeihin, siitä tulisi puolestaan kustannuksia, toteaa von Gerich.

Sitä EKP myös hakee. Von Gerichin mukaan negatiivinen korkotaso on ohjauskeinona sitä tehokkaampi, mitä useampaa asia koskettaa.

Näin ollen negatiivisen talletuskoron ulottuminen teoriassa kaikkiin talletusasiakkaisiin voisi lisätä investointeja ja kulutusta – pankissa rahan makuuttaminen olisi entistä järjettömämpää, koituisihan siitä kuluja.

Jan von Gerich sanoo, että varakkaat ihmiset todennäköisemmin investoivat varallisuuttaan kuin vähävaraiset, jotka saattaisivat ryhtyä talletuspakoon.

Näin ei käytännössä kuitenkaan ole, vaan von Gerich uskoo maksumiehiksi joutuvan ensiksi yksityishenkilöt, joiden varallisuus on merkittävä. Näin on muun muassa Sveitsissä, joissa osalla varakkaista yksityishenkilöistä korot ovat miinuksella.

– Varallisuudeltaan suuret asiakkaat etsivät todennäköisemmin muita vaihtoehtoja välttää negatiiviset korot, eivätkä pidä talletuspakoa ensisijaisena keinona, von Gerich avaa.

Varakkaat siis todennäköisesti tekisivät kokonaistaloutta hyödyttäviä päätöksiä investoimalla korkeamman riskin kohteisiin tai kuluttamalla.

Niin von Gerichin kuin Brotheruksen mukaan negatiivisen talletuskoron ulottaminen kaikkiin talletusasiakkaisiin ei ole välttämättä mahdollista. Syynä ovat juuri talletuspaot.

– Keskuspankin ei kannata laskea korkoa niin matalaksi, että se aiheuttaisi talletuspakoja ja käteisen määrän valtavaa kasvua, Brotherus sanoo.

Hänen mukaansa noin -1 prosentin korot voivat olla sitä tasoa, että pankit laajentaisivat negatiivisen talletuskoron koskemaan myös vähempivaraisia asiakkaita.

Brotheruksen mukaan on epäselvää, kuinka suuria talletuspaot voisivat olla. Käteistä paljon käyttävissä maissa, kuten Saksassa, talletuspaot olisivat todennäköisempiä kuin pitkälti digitaaliseen maksamiseen siirtyneessä Suomessa.

Toisaalta voi olla, että pakoja ei juuri tulisi: Brotherus muistuttaa, että jos palvelumaksut huomioidaan, korko on jo nyt ”negatiivinen”.

Suomessakin pankit kuitenkin pelkäävät talletuspakoja, joten negatiivinen talletuskorko otettaisiin todennäköisesti käyttöön portaittain, pohtii von Gerich. Portaittain se on otettu käyttöön myös yritysten suhteen: isoimmasta pienempiä kohden siirtyen.

Professori Rothovius näkee kuitenkin mahdollisena, että negatiivinen talletuskorko ulottuisi kaikkiin asiakkaisiin. Silloin ensimmäinen talletusasiakkaitaan velottava pankki joutuisi epäkiitolliseen asemaan.

– Jenkeissä on ollut käytännössä negatiivinen korko käytössä palvelumaksujen kautta. Siellä raha siirtyi niistä sellaisiin pankkeihin, jotka eivät sitä peri. Meilläkin pankit pelkäävät asiakaskatoa, ja ilman pelkoa meillä luultavasti olisi jo negatiiviset talletuskorot.

Timo Rothovius epäilee, että käteismarkkinoita saatettaisiin säädellä.

Rothoviuksen mukaan on kuitenkin vaikeaa ajatella, että jos negatiiviset talletuskorot otetaan käyttöön, kukaan voisi niiltä täysin välttyä.

– Jos talletustilille pistetään korko, se koskettaa kaikkia. Näin kuvittelisin. Toki voi olla erilaisia tilimuotoja, jolloin niin kutsutut avainasiakkaat voivat päästä nollakorolla.

Entä jos kaikki pankit ryhtyisivät veloittamaan asiakkaitaan? Eikö käteisen tunkeminen sohvapatjojen alle yleistyisi?

Rothovius uskoo, että tässä vaiheessa viranomainen määrittäisi säännöt ja ryhtyisi rajoittamaan käteisen tarjoamista.

– Pankeista ei enää saisi nostaa käteistä yli tietyn määrän. Muutenhan yhtälö ei toimisi. Tarvitaan siis sääntö, jonka jälkeen pankkijärjestelmässä ei enää ole pelkoa talletuskadosta. Silloin raha suuntautuisi todennäköisemmin kulutukseen tai investointeihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?