Kilpailukykysopimus (kiky) lisäsi työntekijöiden työaikaa 24 tunnilla vuodessa – periaatteessa. Todellisuudessa sopimusta on toteutettu hyvin eri tavoin.
Osalla työpaikoista vaikutus on ollut suora. Joillakin on kuitattu 24 tuntia poistamalla pekkaspäiviä tai alettu tehdä töitä vaikkapa loppiaisena tai helatorstaina ja lisätty loput tunnit työaikaan.
Useilla niin julkishallinnon kuin yksityisten yritystenkin työpaikoilla työaikaa lisättiin kuudella minuutilla päivässä. Vaihtoehtoisesti on tehty viikoittain puoli tuntia tai kuukausittain kaksi tuntia pidempiä päiviä.
Esimerkiksi kaupan alalla taas pidennyksiä on siirretty suoraan vuosityöaikaan ja pidennys on upotettu osaksi työaikajärjestelmää.
Läheskään kaikkia tällaiset järjestelyt eivät koske. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta muistuttaa, että työehtosopimusten kattavuus on noin 90 prosenttia. Joka kymmenes palkansaajista on työpaikoilla, joilla ei edes sovelleta työehtosopimusta.
Lisäksi kaikki liitot eivät lähteet kikytykseen. Sen ulkopuolelle jäivät esimerkiksi elintarvike-, kuljetus- ja rakennusala.
Tilastokeskus kysyi työvoimatutkimuksensa yhteydessä vuonna 2017 työllisiltä kikyn vaikutuksista. Tuolloin palkansaajista 43 prosenttia ilmoitti, että sopimus ei ole vaikuttanut mitenkään heidän työaikoihinsa. Myös osa-aikaisten pitäisi olla mukana kikyssä, mutta heistä 65 prosenttia kertoi, että työajat eivät olleet muuttuneet.
– Työnantajajärjestöt laskevat näitä sillä tavalla kuin kaikki olisivat ottaneet tämän huomioon ja pidentäneet työaikaa kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo.
Kuntosalia ja teatteria
Yrityksissä on suhtauduttu kikyyn luovasti. Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoo, että kikyksi on kelpuutettu monenlaista toimintaa. Joissakin lisätunteja on käytetty työhyvinvointiin tai firman vapaamuotoisiin tilaisuuksiin.
– Osassa työpaikoista on järjestetty henkilökunnan virkistäytymistä tai teatteriretkiä tai laivaretkiä tai jotain muuta, joka ei varsinaisesti liity tuotannon tekemiseen, Aalto kertoo.
Joissain yrityksissä työntekijä on voinut itse ilmoittaa, mitä on tehnyt.
– On raportoitu, että on ollut lenkillä tai kuntosalilla, Salo kertoo esimerkkejä.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Ylemmät toimihenkilöt YTN:n kyselyn perusteella esimerkiksi energia-alalla on toteutettu 24 tunnin työajan pidennys, mutta tietotekniikan palvelualan yrityksistä yli kolmanneksessa työaikaa ei ole pidennetty ollenkaan ja noin kymmeneksessä vähemmän kuin 24 tuntia.
– Kun puhutaan ylemmistä toimihenkilöistä, työajan pidennystunnit ovat suurimmaksi osaksi aika turhia. Työnantaja ostaa ajattelutyötä, josta syntyy tuottavuutta. Se ei välttämättä ole ollenkaan sidottua aikaan tai paikkaan, Salo sanoo.
Tiukka kikyttäminen voi jopa kääntyä itseään vastaan. Salo huomauttaakin, että Etlan selvitys ei huomioi sitä, että työntekijöitä kikytys tympii, mikä vaikuttaa työn tuottavuuteen.
Muut muutokset pääroolissa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi maanantaina julkaisemassaan tutkimuksessa, että kiky-sopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä. Kaukoranta pitää tutkimusta suuntaa-antavana ja epäilee, että se yliarvioi vaikutusta.
– Työaikamuutoksen vaikutus perustuu valtiovarainministeriön pika-arvioon vuodelta 2016. Siinä oletettiin mekaanisesti, että kaikkien työaika pitenee 24 tunnilla, hän huomauttaa.
Etla ilmoittaa Salon mukaan itsekin, että tulos on syntynyt vakioinnin kautta.
– Arvostamme tutkimuksia, kun ne perustuvat faktoihin. Valitettavasti tämä ei täytä kriteereitä – ehkä tilaajasta johtuen, hän sanoo ja lisää, että työantajaliitot ovat tilanneet työn.
Lue lisää: Liitot erimielisiä Etlan kiky-tutkimuksesta
Etlan mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Loput työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.
Salo on eri mieltä.
– Työnantajamaksujen ja verokannan alennusten vaikutukset ovat selvästi yli 60 prosenttia, hän sanoo.
Myös työajan lyhennys voisi Kaukorannan mukaan parantaa kilpailukykyä, koska se parantaisi tuottavuutta.
– Monella liitolla on vahvana tavoitteena, että työajan pidennykset perutaan. Tämänkin tutkimuksen valossa se on aivan mahdollinen ja järkevä tavoite, hän sanoo.
