Katso, miten pitkään asuntoja saa kaupitella eri kaupungeissa – ”Kunto on entistä tärkeämpi ostajalle”

Julkaistu:

Neliöhinnoissa ja myyntiajoissa on suuria eroja pääkaupunkiseudun ja pikkukaupunkien välillä, selviää kiinteistönvälittäjien tilastoista.
Asuntomarkkinat eriytyvät vauhdikkaasti Suomessa: maaseudulla asunnon myyminen voi kestää vuosia, kun kasvukeskuksissa asunnot revitään käsistä.

Apu pienten paikkakuntien asuntokauppaan voisi löytyä kakkosasuntoja hankkivien palveluiden parantamisesta. Valtavaa positiivista käännettä ei kuitenkaan ole luvassa, mikäli syntyvyys jatkuu matalana, kaupungistuminen ei lopu ja perhekoot pysyvät pieninä.

Kiinteistönvälitysalan keskusliiton (KVKL:n) tilastoista selviää, että kerrostaloasunnon saa pääkaupunkiseudulla myytyä noin kaksikymmentä päivää nopeammin kuin muualla Suomessa keskimäärin.

Omakotitalon pääkaupunkiseudulla saa myytyä tällä hetkellä keskimäärin sadassa päivässä, muualla se kestää pidempään.

KVKL:n Taloussanomille tekemästä katsauksesta näkyy, että korkeakoulukaupungeissa omakotitalon myynti kestää noin 123 päivää, mutta pienissä kaupungeissa jopa 166 päivää.

Myös muissa asuntotyypeissä myyntiajat ovat sitä pitemmät, mitä pienemmistä kaupungeista ja huonomman elinvoiman alueista on kyse.



Neliöhintojen ero on suuri varsinkin kerrostaloissa, joissa pääkaupunkiseudun mediaanineliöhinta on 4 651 euroa. Pienissä kaupungeissa se on vähemmän kuin neljäsosan tuosta.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet Tilastokeskuksen mukaan 1,6 prosenttia ja muualla Suomessa laskeneet 1,3 prosenttiin.

Asuntokauppa on siis eriytynyttä, mutta tilastot osoittavat, että sitä se on ollut jo pitkään.



Epäsuhta on suuri esimerkiksi Helsingin ja pienten maaseutukuntien välillä.

– Asunnoille ei ole luonnollista kysyntää hiipuvissa kunnissa, kun syntyvyys on pientä ja alue muuttotappiollinen. Sopivaa ostajaa voi joutua hakemaan vuosia, kertoo KVKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth.

Pienen asunnon saa myytyä isoa helpommin myös maalla.

Isossa asunnossa riskit ja kulut ovat suurempia. Perhekokojen pienentyessä niiden kysyntä laskee. Ehrnrooth kertoo, että palvelut ajavat ihmisiä suuriin kaupunkeihin.

Näin ollen ainakin osavuotisia asukkaita voitaisiin saada houkuteltua sillä, että myös paikkakunnalla kakkosasunnon omistaville olisi tarjolla joustavia palveluita.

– Ihmiset muuttavat sinne, missä on työpaikkoja, hyvä infra ja toimivat palvelut. Kakkosasuntojen suosion kehittyminen voisi tasata alueellisia markkinoita, jos mahdollistettaisiin joustavammat palvelut.

Ehrnrooth tarkoittaa erityisesti koulu- ja terveyspalveluiden joustavuutta. Hän sanoo, että esimerkiksi koulutus sitoo perheitä tietyille paikkakunnille. Etätyö mahdollistaisi muuton pieneen kuntaan, mutta työelämän ulkopuolella muut elämän osa-alueet eivät tällä hetkellä jousta.

Mikäli koulun vaihtaminen esimerkiksi syksyn ja kevään välillä olisi mutkatonta, voisi moni kunta hyötyä.

– Mietitään esimerkiksi Siilinjärveä. Siilinjärveläislähtöinen voisi haluta asua osan ajasta siellä, mutta palveluiden takia mahdollisuus olisi vain lyhyisiin käynteihin loma-aikoina. Palveluiden joustaessa kunta voisi hyötyä taloudellisesti ja myös yksityisten yritykset voisivat lisääntyä.

Asuntokaupan eriarvoisuus ei koske ainoastaan pieniä kyliä, vaan keskisuurissakaan kaupungeissa asuntojen arvo ei välttämättä säily. Esimerkiksi ”maakuntavetureissa” neliöhintojen kehitys on melko pysähtynyttä, vaikkakin viimeisellä vuosineljänneksellä jälleen nousussa. Syynä on kasvun pysähtyminen.
Suomessa vain muutama kaupunkialue kasvaa vuoteen 2040 mennessä, kertoo MDI:n ennuste. Nämä alueet ovat Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnat. Myös Oulun ja Jyväskylän seutukunnat voivat vielä saada kohtalaista väestönlisäystä.

– On selvä, ettei tällä syntyvyydellä koko Suomea saada pidettyä asuttuna. Alueellisesti osa tulee kärsimään tästä enemmän kuin toiset.

Ehrnroothin mukaan asuntokauppa onkin hyvin eriytynyttä ja vaikeaa tulkita tilastoista: esimerkiksi Tampereella tietyillä alueilla asunnot menevät nopeammin ja kovempaan hintaan kuin toisilla alueilla: keskustoilla on vetovoimaa, kun taas lähiöasumisen suosio laskee.

– Suomessa on niin monta asuntomarkkinaa, etteivät tilastot millään osoita koko totuutta.

– Ihmiset haluavat asua keskuskaupungeissa tehokkaiden palveluiden ja liikenneyhteyksien äärellä. Kaupunkien sisällä muutetaan usein lähemmäksi keskustaa tai muuten hyvämaineisille alueille.
Myös asunnon tyyppi ja kunto vaikuttavat asunnon suosioon. Pienellä paikkakunnalla yksittäinen nopeasti mennyt asunto saattaa synnyttää tilastovääristymän, jonka mukaan asuntomarkkinat vetäisivät, vaikka totuus olisi kaukana siitä.

Tämän takia KVKL ei suosittelekaan tekemään tilastoja kaikista pienimmistä maaseutumaisista kunnista.

Miten hiljaisilla asuntomarkkinoilla sitten voisi saada myytyä esimerkiksi perinnöksi saadun maalaisomakotitalon.

Ehrnroothin mukaan helpoin tapa on huolehtia, että asunto on kunnossa. Korjausvelka karkottaa ostajia.

– Kunto on entistä tärkeämpää ostajalle, sillä korjausvelka voi helposti ylittää pienessä pitäjässä asunnon arvon. Kaikki eivät suinkaan hae remontoijan unelmaa.

Katkeamaton huoltopäiväkirja on Ehrnroothin mukaan voimakas valttikortti asuntomarkkinoilla.

– Jos kirjasta näkee, mitä milloinkin on korjattu ja myynnin avuksi tehdään perusteellinen, tarvittaessa rakenteet avaava kuntotarkastus, niin se suojaa sekä ostajaa että myyjää.

Se myös helpottaa varsinkin iäkkäämpien ihmisten uskallusta myydä vuosikymmeniä vanha asuinrakennus.

Ehrnroothin mukaan viiden vuoden pitkä vastuuaika piilovirheestä voi kauhistuttaa myyjää.

– Sen takia meillä on myös palveluita kaipaavia ikääntyneitä, jotka eivät edes uskalla myydä korjausvelkaista kotitaloaan, vaikka kiinnostusta olisikin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    2. 2

      EK tyrmää ajatuksen 6-tuntisesta työpäivästä: ”Tehty työaika on jo Euroopan toiseksi lyhyin”

    3. 3

      Näin elää eläkeläinen maalla ja kaupungissa – luvut paljastavat selvät erot

    4. 4

      Sotkun munkki ja Renun erikoinen hämmentävät Oulussa – ”Oletuksena on, että tavaramerkin hakijalla on oikeudet”

    5. 5

      Keskuspankki varoittaa: Saksa voi vajota taantumaan – hallitus valmistelee elvytyspakettia

    6. 6

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    7. 7

      Telenor arvioi saavansa DNA-kaupan päätökseen tässä kuussa

    8. 8

      Sampo osti osuuden Bank Norwegianin emoyhtiöstä

    9. 9

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    10. 10

      Nelipäiväisen työviikon tulokset yllättivät Uudessa-Seelannissa – ”Miksi minun pitäisi maksaa päivistä toimistossa?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    2. 2

      Sotkun munkki ja Renun erikoinen hämmentävät Oulussa – ”Oletuksena on, että tavaramerkin hakijalla on oikeudet”

    3. 3

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    4. 4

      Näin elää eläkeläinen maalla ja kaupungissa – luvut paljastavat selvät erot

    5. 5

      OP synkensi ennustettaan: Suomen talouskasvu hyytyy puoleen prosenttiin ensi vuonna

    6. 6

      EK tyrmää ajatuksen 6-tuntisesta työpäivästä: ”Tehty työaika on jo Euroopan toiseksi lyhyin”

    7. 7

      Eläkeläisten pienituloisuus on yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa

    8. 8

      Apua, ositus jäi erotessa tekemättä – onko mitään enää tehtävissä?

    9. 9

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    10. 10

      Sampo osti osuuden Bank Norwegianin emoyhtiöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juhani ja Silja eivät halua antaa asuntoaan ”ilmaiseksi” – rajun muuttotappion kunnassa on kaupan yli 100 omakotitaloa

    2. 2

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    3. 3

      Puoli vuotta siitä, kun Malin oli muuttanut uuteen kotiinsa, asuntojen hinnat syöksyivät alas – ”Omistusasunnon hankkiminen on asia, jota nyt katkerasti kadun”

    4. 4

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    5. 5

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    6. 6

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Katso, miten pitkään asuntoja saa kaupitella eri kaupungeissa – ”Kunto on entistä tärkeämpi ostajalle”

    10. 10

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    11. Näytä lisää