Eläkepäällikkö huomasi oudon eron Suomen ja Ruotsin välillä: ”Erityisesti suomalaisten miesten sisu näyttää olevan kateissa”

Ikääntyvät ruotsalaiset osallistuvat selkeästi enemmän työvoimaan kuin suomalaiset. Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö pohtii, mistä ilmiö johtuu.

60–64-vuotiaiden osallistuminen työvoimaan on selvästi pienempää Suomessa kuin Ruotsissa.

1.8.2019 10:28

Katosiko suomalainen sisu vai onko sitä koskaan edes ollut? pohtii Eläketurvakeskus ETK:n osastopäällikkö Ismo Risku blogikirjoituksessaan.

Risku vertaa kirjoituksessaan Suomen ja Ruotsin työvoiman osallistumisasteita. OECD:n luvuissa huomioidaan siis sekä työttömät että töissä käyvät.

– Epäilemättä sisun pitäisi näkyä myös tilastoissa. Hyvä vertailukohta on Ruotsi. Suomella ja Ruotsilla on monella tavalla vertailukelpoiset taloudet ja yhteiskunnat, mutta suomalaisilla on sisu, Risku kirjoittaa.

Riskun mukaan 40–44-vuotiaiden osallistumisasteissa ei ole merkittäviä ja pysyviä eroja maiden välillä.

Sen sijaan 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä ruotsalaisten miesten ja naisten osallistumisaste on selkeästi korkeampi kuin suomalaisten. Eroa miesten osallistumisessa on parikymmentä prosenttiyksikköä, naisten kohdalla ero on kymmenisen prosenttiyksikköä.

Risku kirjoittaa, että luvuista on vaikea nähdä myyttistä suomalaista sisua.

– Luvut eivät kerro suomalaisten hellittämättömästä tahdonvoimasta, sitkeydestä ja raatajaluonteesta. Erityisesti suomalaisten miesten sisu näyttäisi olevan kateissa.

Risku kertoo blogikirjoituksen syntyneen, kun hän katseli Lasse Virénin legendaarista 10 000 metrin kultajuoksua Münchenin olympialaisissa vuonna 1972. Virénin voittoa kaatumisen jälkeen on pidetty osoituksensa suomalaisesta sisusta.

Risku halusi nähdä, mitä tilastot kertoisivat sisusta. Asiantuntijan mukaan teksti ei ole vakava, mutta aihe on.

– Koko pointti on miettiä, mistä tässä on oikein kyse.

Risku toteaa, että ilmiön taustalla on monta asiaa. Hänen mukaansa selvää on, että lukuja selittävät rakenteelliset asiat, mutta tarkkaa mekanismia on vaikea arvioida.

– Todennäköisesti kyse on ainakin työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan toiminnasta.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan puolet työvoiman ulkopuolella olevista ilmoitti olevansa vanhuuseläkkeellä vuonna 2018.

Runsaat 10 prosenttia ilmoitti olevansa työvoiman ulkopuolella työkyvyttömyyseläkkeen tai pitkäaikaisen sairauden takia. Luvut tosin koskevat kaikkia 15–74-vuotiaita eivätkä pelkästään niitä ikäluokkia, joita Risku tarkasteli.

Risku huomauttaa, että sekä Suomessa että Ruotsissa ikääntyneiden työvoimaan osallistumisessa on ollut voimakasta kasvua viime vuosina.

– Jos katsotaan 90-lukua, niin ikääntyneiden koulutustaso ja terveys ovat nousseet molemmissa maissa. Mielestäni on kuitenkin epäuskottavaa, että Ruotsissa oltaisiin niin paljon enemmän korkeakoulutetumpia tai terveempiä, että se selittäisi tilastoissa näkyvän eron.

Risku myös toteaa, että 1970-luvulla työvoiman osallistumisaste miehillä oli Suomessa samaa luokkaa kuin nykyisin. Tämän takia terveydenhuollon paranemisella ja koulutustason nousulla ei voi kovin hyvin selittää havaintoja.

Riskun mukaan OECD:n tilastoista näkee myös, että kyse ei ole suhdannekysymyksestä, koska tilastot kattavat 30 vuotta. Jaksoon sisältyy lamaa ja nousukautta, mutta ne eivät juurikaan näy luvuissa.

– Ei myöskään näyttäisi sitä, että ilmiö liittyisi euroon. Markka-aikana tilanne oli pikemminkin kehnompi kuin nykyisin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?