Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

Hallitus aikoo nostaa lämmityspolttoaineiden hintaa. Se voi ajaa syrjäseudun iäkkäitä omakotitaloasukkaita ahdinkoon.

Paavo Leppänen on yrittänyt myydä kotiaan jo yli kolme vuotta. Talo on hänen mukaansa nuoremman väen perheasunto, mutta sellaiselle ei pienellä paikkakunnalla ole ostajia.­

23.7.2019 7:25

Hallitus aikoo kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta 100 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Muutos iskee moniin iäkkäisiin, sillä Suomen 1,1 miljoonasta yli 65-vuotiaasta joka kolmas asuu omakotitalossa.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo, että öljyllä lämpiää 200 000 omakotitaloa, joista noin puolessa asuu iäkkäitä.

– Monelle heistä kiristykset ovat haasteellisia, Savolainen sanoo.

– Eläkeläisille on tulossa loukkoja, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti ja kiinteistöjohtaja Juhana Brotherus arvioi.

Puolet pientaloasujista elää yksin. Savolaisen mukaan he ovat usein pienituloisia naisia, joilla lähes puolet käytettävissä olevista tuloista menee asumiseen.

Kodin velattomuuden ansiosta omassa talossa asuminen on mahdollista, mutta talous on tiukka. Savolainen sanoo, että nytkin moni miettii, miten rahat riittävät laskuihin, ruokaan ja lääkkeisiin.

Muita pakollisia asumiskuluja ovat esimerkiksi kiinteistöverot ja vesi- ja jätevesimaksut sekä sähköenergia ja sen siirtomaksut.

Katso alla oman kuntasi tilanne. Juttu jatkuu taulukon alla.

Jos taulukko ei näy, katso se tästä.

Syrjässä muutto ei ole ratkaisu

Tavoite on, että iäkkäät pystyisivät mahdollisimman pitkään asumaan kotonaan. Jos talous on ennestään kireä ja asumiskulut nousevat, mutta tulot eivät, muutto pienempään asuntoon voisi auttaa.

Se voi olla ratkaisu niille, joiden koti houkuttelee ostajia. Jos talo sijaitsee muuttotappioalueella, sitä voi olla erittäin vaikea saada kaupaksi – ainakaan kunnon hintaan. Vanhojen omakotitalojen reaalihinnat ovat Tilastokeskuksen mukaan pudonneet vuodesta 2015 ja ne vaihtelevat valtavasti.

Asuntomarkkinoiden pirstaloituminen on Brotheruksen mukaan iso dilemma.

– Omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet heikoimmin siellä, missä väestökehitys on vaisuinta, hän sanoo.

Taloussanomat kertoi äskettäin, että Suomessa myydään taloja alle 20 000 eurolla ja alimmillaan jopa yhdellä eurolla.

Myyntiajat voivat venyä vuosiksi. Esimerkiksi pielaveteläisen lesken 77-vuotiaan Paavo Leppäsen talo on ollut myynnissä jo yli kolme vuotta. Hintapyyntö 116 neliöstä on vähän yli 60 000 euroa.

– Kyselijöitä ei ole näkynyt.

Paavo Leppänen, 77, ei edes odota, että talo myytäisiin alle kymmenessä vuodessa.­

– Kiirettä ei ole. Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani, että talo ei jää perikunnalle taakaksi, hän sanoo.

Remontti ei aina kannata

Ongelma ei toki koske kaikkia omakotitaloissa asuvia iäkkäitä. Osa heistä tulee hyvin toimeen ja osan talot ovat alueella, joilla talon myynti ei ole ongelma.

Leppästäkään hallituksen toimet eivät suoraan koske, sillä hänen talonsa on kytketty kaukolämpöverkkoon ja energiayhtiö Savon Voima polttaa pääasiassa haketta ja sahajätettä.

Öljylämmitystalojen asukkaat voivat taloutensa pönkittämiseksi joutua ottamaan muutkin lämmityskeinot käyttöön, jos öljyn hintaa nostetaan.­

Vielä ei tiedetä, millaisia korotuksia muutos toisi öljylämmittäjille. Viime hallituskaudella lämmityspolttoaineiden verotusta korotettiin 45 miljoonalla eurolla. Veronmaksajien Keskusliitto on arvioinut, että muutos kasvatti öljylämmitteisen omakotitalon kustannuksia noin 42 eurolla vuodessa.

Hallitus pyrkii luopumaan fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä 2030-luvun alkuun mennessä. Ohjelmansa mukaan se kannustaa siirtymään muihin lämmitysmuotoihin ja selvittää, voisiko lämmitysjärjestelmän muutostöiden kustannuksista saada kotitalousvähennyksen.

Omakotitalo-asukkaat ja vanhukset voivat jo nyt saada Aralta avustusta remontteihin, jos muutokset ja asukkaiden tilanne täyttävät kriteerit.

– Iäkkäätkin haluavat hillitä ilmastonmuutosta, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta siihen, Savolainen sanoo.

Tapauskohtaista arviointia

Remontti-intoiluun Savolainen perää maalaisjärkeä; toimivan öljyjärjestelmän vaihto ei välttämättä kannata, jos talossa ei asuta pitkään, sillä uudistus on kallis ja uuden järjestelmän valmistaminenkin vie luonnonvaroja.

– Jos kohteella ei ole taloudellista arvoa, remontteja ei kannata tehdä jälleenmyyntiarvon nostamiseksi, vaan vain mahdollisen käyttöarvon nostamiseksi, Brotherus huomauttaa.

Savolainen toivoo, että lämmitysjärjestelmiä tarkasteltaisiin sijainnin ja alueen houkuttelevuuden perusteella. Kasvukeskuksissa etenkin nuorten asunnoissa muutoksiin kannattaa satsata eniten. Näillä alueilla myös iäkkäiden asuntojen energiaremontit voivat olla järkeviä.

Sen sijaan taantuvilla alueilla, joilla ei ole jälleenmyyntimarkkinoita, kannattaisi Savolaisen mielestä selvittää muita vaihtoehtoja. Yksi voisi olla jonkun biopolttoaineen lisääminen öljyn joukkoon. Muita tukiratkaisuja voisivat olla ilmalämpöpumpun, aurinkopaneelien, takan tai leivinuunin käyttö.

Auttavatko vappukympit?

Eläkkeet ovat kehittyneet viime vuosina hyvin maltillisesti eikä niiden ostovoima ole parantunut. Kaikkein pienituloisimmat voi saada kompensaatiota eläkkeittensä kautta. Hallitus aikoo korottaa alle tuhannen euron eläkkeitä noin 50 eurolla kuukaudessa.

Omakotitalossa asujakin voi saada Kelalta asumistukea, jos hän täyttää tulo- ja tilakriteerit. Yksineläjän asunto saa olla enintään 70 ja parin 85 neliötä.

Savolainen toivoo malttia ja inhimillisyyttä muutoksiin. Hänestä tarvitaan monialaista yhteistyötä, jotta kukaan ei jää loukkuun.

– Läheisten, yhteiskunnan, kunnan ja virastojen on pidettävä ihmisistä huolta, hän sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?