Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

Julkaistu:

Aikainen eläköityminen on vain osan tavoite. Firettämisessä tärkeämpiä tavoitteita ovat taloudellisen varmuuden, mielekkyyden ja yleisen hyvän tavoittelu.
Niin kutsuttu firettäminen (FIRE-liike) saavuttaa suosiota nuorten keskuudessa. Kansainvälinen finanssikriisi reilut kymmenen vuotta sitten potkaisi ilmiön käyntiin, vaikka ensimmäinen maininta firettämisestä onkin jo 1950-luvun Yhdysvalloista.

Yhdysvalloista ilmiö on levinnyt Suomeen ja yhä useampi firettää, vaikka ei asiaa välttämättä sillä nimellä kutsukaan.

Mitä ihmettä firettäminen sitten on? Nimi on akronyymi sanoista financial independence / retire early. Sitä se myös tarkoittaa: firettäjän tarkoitus on saavuttaa taloudellinen itsenäisyys. Se puolestaan mahdollistaa aikaisen eläkkeelle jäämisen, mikäli sellainen ajatusta kutkuttaa.

Kyse on kuitenkin yksinkertaistuksesta, kertoo Nuorten Osakesäästäjien varapuheenjohtaja ja firettäjä Jamilla Heiskanen.

Hän puhuu firettämisestä innostuneesti ja häntä tympii, että ilmiö yksinkertaistetaan aina toiveeksi aikaisesta eläköitymisestä. Aikaiset eläkepäivät voivat olla osa tavoitetta, hän myöntää, mutta on harvoin yksin syy firettämiselle.

Lisäksi Heiskasta vaivaa se, että firettäminen yhdistetään äärimmäiseen kitkutteluun, vaikka valtaosa firettäjistä ei pudota elintasoaan askeettiselle tasolle aikaisen eläköitymisen toivossa.

Firettäjijä on paljon ja heidän tavoitteensa eivät ole samanlaisia, yhdistävänä tekijänä on lähinnä sukupolvi: milleniaalit.

Epävarma työelämä ja karkaavat eläkkeet houkuttelevat omavaraisuuteen

Ilmiö ammentaa muista milleniaaleille tärkeistä asioista: ympäristötietoisuudesta, vaikuttamisenhalusta ja downshiftauksesta.

– Firettämisen perustana on aika synkkä tulevaisuuden maailmankuva. Milleniaalit haluvat varmistaa toimeentulonsa maailmassa, jossa työelämä on sirpaloitunut, pätkätyöt ovat yleistyneet, työn saaminen on muutoinkin vaikeutunut ja eläkkeelle pääsyyn on vaikea uskoa. Yhdysvalloissa ilmiöön liittyy myös yleinen epäusko yhteiskuntaa kohtaan.


Heiskanen sanoo, ettei Suomen ja Yhdysvaltojen juurisyyt firettämiselle välttämättä ole täysin samat, sillä yhteiskunnat ovat erilaisia. Heiskanen ei usko eläkepäivien turvaamisen olevan yhtä tärkeää suomalaisille firettäjille kuin yhdysvaltalaisille firettäjille. Globaaleja yhtenäisyyksiä kuitenkin on, sillä työelämän murros on kansainvälinen.

Synkkyyden vastapainona firettämisestä syntyneitä säästöjä halutaan käyttää hyvään, omaa nautintoaan kuitenkaan unohtamatta.

– Vaikka pohja on epävarmuudessa, firettämisellä halutaan mahdollistaa omia unelmiaan. Halutaan tehdä vastuullisia valintoja, edistää omia poliittisia päämääriään ja muuttaa maailmaa. Ehkä vähän myös downshiftata. Taloudellinen itsenäisyys mahdollistaa muun muassa vapaaehtoistyön itselle tärkeän aiheen parissa.

Toki taloudellisella itsenäisyydellä halutaan myös toteuttaa unelmiaan: aikaa esimerkiksi harrastuksille, perheelle tai matkailulle.

– Firettipä mistä tahansa syystä, ilmiö ja muutenkin kiinnostus talouteen ovat reilussa kasvussa varsinkin alle 30-vuotiailla.

Koska firettäminen on kaikkea tätä, jatkuva puhuminen aikaisista eläkepäivistä harmittaa Heiskasta. Siitä syntyy hänen mukaansa negatiivinen mielikuva laiskoista nuorista, vaikka laiskuudesta elämäntavassa ei todellakaan ole kyse.

– Toimettomaksi eläkkeelle hamuaa hyvin pieni osa firettäjistä. Väittäisin, että valtaosa haluaa jatkaa työskentelyä omin ehdoin, ilman pakkoa.


Kyse on Heiskasen mukaan nimenomaan taloudellisesta älykkyydestä ja vastuullisesta rahankäytöstä voimakkaasti mullistuvien työmarkkinoiden pyörteissä. Koska milleniaalit eivät saa työpaikkaa aiempien sukupolvien tapaan vain marssimalla työmaalle, eikä inflaatio haukkaa asuntolainaa silmänräpäyksessä kuten pullamössösukupolvella, on nuorten keksittävä vaihtoehtoisia tapoja turvata taloutensa.

Silti työelämää ei haluta usein kokonaisuudessaan hylätä. Kuten moni lottovoittajakin myös moni firettäjä haluaa pitäytyä työelämässä edes osa-aikaisesti.

Firettäminen on siis aikamme ilmiö, sillä Nordean alkuvuonna tekemän kyselyn mukaan yli puolet 18–25-vuotiaista sijoittajista tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Se ei kuitenkaan ole kaikille mahdollista, Heiskanen myöntää.

Kuluttajatutkimuksen laatiman säällisen elämän viitebudjetin mukaan yksin elävä aikuinen tarvitsee 1 400 euroa kuukaudessa elääkseen perustarpeet tyydyttävää elämää. Tämäkin kuulostaa Heiskasen mukaan ainakin pääkaupunkiseudulle melko tiukalta summalta. Jos haluaa elää esimerkiksi 40 vuotta tekemättä lainkaan palkkatöitä, tulisi kerryttää yli 670 000 euron säästöt, tai vastaavan summan poikiva osakesalkku.

Heiskanen kuitenkin sanoo, että firettämistä kannattaa ajatella kokonaisuutena, jota on mahdollista purkaa osiin. Hän itse uskoo saavuttavansa taloudellisen riippumattomuuden mahdollisesti 40–50-vuotiaana, muttei aio silloinkaan lopettaa työntekoa.


Sen sijaan työtä voi vähentää tai sen voi vaihtaa mieleisempään, vaikkei se toisikaan yhtä hyvää palkkatuloa. Rahan arvohan on kuitenkin tienaamiseen käytetty aika, Heiskanen toteaa.

– Minulle firettäminen on mahdollisuutta muotoilla elämäni sellaiseksi, millaiseksi haluan, ilman taloudellista pakkoa. Jos osa haluaa firettämisellä saavuttaa eläkkeen ja sitä ajattelee ammattiurheiluna, niin minulle kyse on silloin hyvinvointiurheilusta. Haluan mennä hyvinvointi edellä.

Heiskanen tarkoittaa, ettei hän halua lakata nauttimasta elämästä ja laskea elintasoaan liikaa. Osa firettäjistä laittaa säästöön jopa 70 prosenttia kuukausituloistaan. Heiskanen ei halua sellaiseen lähteä. Hän kuluttaa edelleen asioihin, jotka tuottavat nautintoa.

Hän kuitenkin painottaa, että moni asia ei välttämättä tuota yksilölle niin paljon hyvää oloa, kun voisi luulla: monessa asiassa kuluttaja on brändäyksen ja markkinoinnin uhri.

– Minä pidän matkailusta ja siis matkailen edelleen. Sen sijaan olen vähentänyt muun muassa vaatteiden ostamista ja ulkona syömistä. Nautin ravintolasyömisestä, mutta tajusin, että saan yhtä lailla nautintoa kotona kokkaamisesta. En siis tarvitse ravintolakäyntejä saadakseni hyvää oloa, jolloin kyseessä on minulle turha kulu.

Kohtuullinen firettäminen parantaa henkilökohtaista taloutta, muttei todennäköisesti vaikuta kansantalouteen

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kokee firettämisen ja nuorten suuren sijoitusinnostuksen positiivisiksi asioiksi. Yli puolet Nordean kyselyyn osallistuneista 18–25 -vuotiaista tavoittelee taloudellista riippumattomuutta.

Kärkkäinen jakaa kuitenkin Heiskasen käsityksen eli olettaa, ettei valtaosa kuitenkaan tavoittele aikaisia eläkepäiviä. Monella tavoite voi myös Kärkkäisen mukaan olla taloudellisen varmuuden lisääminen tai esimerkiksi osa-aikatyöhön siirtyminen.

Ekonomisti mukaan nuorten sijoitusinnostus on lähes yksinomaan hyvä asia.

– On erittäin hieno asia, että sijoittaminen on kansantajuistunut. Se suojaa yksityistaloutta mullistuksilta. Sijoittamalla voi varautua menolisäyksiin ja vaikka lyhyeen työttömyyteen. Toki kaikille sijoittaminen ei ole mahdollista, mutta monelle on.


Kansantaloudelle voisi tuoda ongelmia, mikäli firettämisen myötä useat pyrkisivät jättäytymään työelämästä tai tiettyjen alojen houkuttelevuus romahtaisi.

– Sellaiseen suosioon en usko. Tavoitteita voi olla monella, mutta todennäköisesti harva jättäytyy työelämästä. En siis usko, että firettäminen yleistyisi niin paljoa, että se haittaisi kansantaloutta.

Teoriassa olisi mahdollista, että kansantalous joutuisi ongelmiin, mikäli milleniaalit pyrkisivät sankoin joukoin eläkkeelle 40-vuotiaana.

– Todennäköisemmin firettäminen kuitenkin nostaa elintasoa ja antaa mahdollisuuksia vapaampaan elämään. Kun lukee FIRE-blogeja, niin yleisesti niissä budjetit ovat niin tiukilla, että elintaso putoaisi monilla. Kuinka moni haluaa kituutella työelämänsä säästeliäänä, kun eläkkeellä toimeentulo ei kuitenkaan nouse juuri opiskelijabudjettia korkeammalle?

Firettämistä on kuvattu toisinaan ainoastaan nousukauden ilmiöksi. Kärkkäinen sanoo, että aiemmin laskukausi on karkottanut useita ihmisiä sijoitusmarkkinoilta, mutta hän toivoo, ettei jatkossa näin kävisi.

Ekonomisti pitää laskukautta hyvänä opetuksena sijoitustoiminnan pitkäjänteisyydestä.

– Onhan firettäminenkin pitkäjänteistä toimintaa. Nyt meillä on monia nuoria sijoittajia, jotka ovat sijoittaneet vain nousukaudella. Toivottavasti ihmiset jatkavat sijoittamista myös laskukaudella.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nordean liiketulos vajosi tappiolle – 1,3 miljardin euron kertaerät painoivat

    2. 2

      Stockmann jakaa eri värisiä kangas­kasseja kulutettujen eurojen mukaan – palaute­vyöry yllätti yhtiön

    3. 3

      Nyt se on tutkittu: näin rahakannustimet vaikuttavat eläkkeelle jäämiseen

    4. 4

      Kommentti: Iso osa sijoittajista unohtaa olennaisen keskimäärin 10 vuoden välein

    5. 5

      Sähkötupakan makuaineet kiellettiin 2016 ja tässä ollaan nyt: ”Kukaan ei tiedä, mitkä tuotteet ovat Suomessa myynnissä”

    6. 6

      Tytär asui vuokratta vanhempien yksiössä 33 vuotta – perinnönjaosta repesi lopulta vuosien muheva riita

    7. 7

      Kuluttaja-asiamies harkitsee ryhmäkannetta kahdesta 2 000 euron pikavipistä – todellinen vuosikorko jopa 350 prosenttia

    8. 8

      Microsoftin tulos nousi kohisten – syynä pilvipalvelut

    9. 9

      Haluatko eroon saastuttavasta pikamuodista? Näin löydät kierrätysvaatteiden massasta arvonsa säilyttäviä helmiä

    10. 10

      Metalliyhtiö Afarak valittaa miljoona­sakostaan hallinto-oikeuteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tytär asui vuokratta vanhempien yksiössä 33 vuotta – perinnönjaosta repesi lopulta vuosien muheva riita

    2. 2

      Stockmann jakaa eri värisiä kangas­kasseja kulutettujen eurojen mukaan – palaute­vyöry yllätti yhtiön

    3. 3

      Kuluttaja-asiamies harkitsee ryhmäkannetta kahdesta 2 000 euron pikavipistä – todellinen vuosikorko jopa 350 prosenttia

    4. 4

      Omaishoitaja-Merjan, 58, mitta tuli täyteen ja siitä alkoi kansanliike – ”Mitä jos sovittaisiin, että nyt loppui omaishoito”

    5. 5

      Hissiyhtiö Kone ylitti odotukset – tulos kasvoi lähes viidenneksen

    6. 6

      Haluatko eroon saastuttavasta pikamuodista? Näin löydät kierrätysvaatteiden massasta arvonsa säilyttäviä helmiä

    7. 7

      Näin uhkaava Postin suurlakko vaikuttaisi tavallisen kansalaisen arkeen – ja näin siihen voi varautua

    8. 8

      Ruokavirasto aloittaa yt-neuvottelut – koskee tuhatta työn­tekijää 20 paikkakunnalla

    9. 9

      Nesteen tulos parani – uusiutuvien tuotteiden myyntimäärä kasvoi

    10. 10

      Nokian Renkailta yllättävä tulosvaroitus pörssin sulkeutumisen jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    3. 3

      Näin säästät ruokalaskussa satasia kuukaudessa – suurperheiden äidit paljastavat parhaat kikkansa

    4. 4

      Tytär asui vuokratta vanhempien yksiössä 33 vuotta – perinnönjaosta repesi lopulta vuosien muheva riita

    5. 5

      Stockmann jakaa eri värisiä kangas­kasseja kulutettujen eurojen mukaan – palaute­vyöry yllätti yhtiön

    6. 6

      Köyhän lapsuuden kokenut Seppo, 64, asuu nyt miljonäärinä Aurinkorannikolla – ”Ensimmäiseksi pitää lopettaa lottoaminen”

    7. 7

      Suvin perheen Tjäreborgin luksus­loma meni solmuun vain kolme päivää ennen lähtöä – puhelu hotellille paljasti varauksen karun kohtalon

    8. 8

      Haluatko säilyttää elintasosi eläkkeellä? Näin paljon sinun pitäisi säästää joka kuukausi

    9. 9

      Paljonko maitopurkki maksaa? Testaa, tunnetko tuttujen elintarvikkeiden hinnat!

    10. 10

      Kommentti: Möläytin kyläpaikassa jotain, mitä ei olisi pitänyt – raha-asiat ovat monimutkaisempia kuin itse olettaa

    11. Näytä lisää