Aivan nollasta eurosta tätä juttua ei voi aloittaa, mutta eurosta kylläkin. Satakunnassa Pomarkun kunnassa näyttäisi nimittäin olevan maatila eurolla kaupan.
Mistä tässä on kyse? Sen kertoo kiinteistöä välittävä Tero Vaahtio.
– Tilaa myydään tarjousten perusteella. Talo on periaatteessa purkukuntoinen, joten omistajien kanssa katsottiin paremmaksi lähteä ensin kartoittamaan kysyntää.
Ihan yhdellä eurolla maatila ei siis ole irtoamassa. Vaikka talo on purkukuntoinen, reippaan hehtaarin tontilla on kuitenkin jokin arvo.
Mutta tuskin suurista summista silti puhutaan, arvioi Vaahtio.
– Talo on ollut putkirikon takia kylmillään useamman vuoden. Vahingon laajuudesta ei oikein ole tietoa, hän kertoo.
Pomarkussa myydään tarjouskaupalla ”kotitilaa”, joka on ollut kylmillään viimeiset viisi vuotta.
Oikotiellä, josta kyseinen kohde löytyy, on muitakin tarjouskaupalla myytäviä taloja ja tiloja.
Kokemäellä esimerkiksi on myynnissä alunperin sairaalaksi rakennettu ja sittemmin asuintaloksi muutettu iso omakotitalo. Myyntihinta on asetettu euroon, ja kohteen tiedoissa kerrotaan, että talo kaupataan tarjousten perusteella.
Kokemäellä myydään tarjouskaupalla omakotitaloa, joka on alunperin rakennettu sairaalaksi.
Kaikkiaan Oikotieltä löytyy yli 700 kohdetta, joiden myyntihinta on perin halpa – enintään 20 000 euroa, useimmiten vähemmän. Taloussanomat päätti selvittää, millaisia kohteita täällä Suomen asuntomarkkinoiden ”takapihalla” oikein on kaupan.
Oletko yrittänyt pitkään myydä vanhaa rakennusta? Esim. sukutilaa, vanhempien vanhaa omakotitaloa tai kesämökkiä. Kerro siitä Taloussanomiin tästä linkistä tai Whatsappilla numeroon 0406609019!
Ensimmäinen etappi hieman hämmentää. Hämeenlinnassa on myynnissä ”hirsikehikko”, josta pyydetään 10 000 euroa.
– Myydään purettavaksi ehjä hirsirunko. Hirret on siistejä ja ehjiä. Rakenna tästä hieno huvila tai omakotitalo. Tule katsomaan ja ihastumaan. Tämä pitää nähä paikan päältä. Soittamalla lisätietoja, kohteen kuvauksessa lukee.
Soitetaan. Puhelimeen vastaa Jani Huusko. Hän selittää, että hirsitalon omistajat haluavat eroon rakennuksesta, jotta pääsisivät rakentamaan tontille uutta taloa.
– Kaikki, mikä liittyy taloon, on kaupan sillä 10 000 eurolla. Hirret, kivijalka... Runko on oikein terve, Huusko sanoo.
Hämeenlinnassa myynnissä on hirsikehikko. Kyse on vanhan talon rungosta.
Huuskon mukaan talon voi myös ostaa kokonaisena, siirtää jollekin toiselle tontille ja asettua asumaan.
Salossa asuntojen hinnat romahtivat perinpohjaisesti vuonna 2012, kun Nokia otti ja sulki kaupunkiin aikoinaan perustamansa tehtaat.
Asuntojen hinnat saattoivat tippua jopa alle niiden alkuperäisten hankintahintojen, ja asuntokauppa hyytyi vuosiksi. Nyttemmin tilanne on hieman helpottanut, mutta kituliasta asuntojen hintakehitys edelleen on.
Niinpä Kari Vainikka ei lähtenyt tavoittelemaan kuuta taivaalta, kun hän laittoi pitkään vuokralla olleen, täysin remontoidun kerrostalokaksionsa myyntiin. Hintapyyntö on vaatimattomat 5 000 euroa.
– Salon tilanne nyt on se mikä se on, Vainikka aloittaa.
– Olen vuokrannut asuntoa paikallisille duunareille, metsureille lähinnä. Heitä ei nykyisin Salossa juuri ole, kun rakennemuutos on ollut niin kova. Niinpä vuokralaisen löytäminen asuntoon on merkittävästi vaikeutunut.
Vainikka kertoo ”haluavansa vain päästä eroon asunnosta”.
– Mahdollisimman äkkiä. Siksi halpa hinta.
Ähtäristä saisi tuvan ja talon samalta tontilta 11 500 euron hintaan. Tontilla nököttää myös varastorakennus ja ulkosauna.
Ensivaikutelma on ränsistynyt. Rakennuksista huokuu lisäksi jonkinlainen keskeneräisyys. Kiinteistönvälittäjä Jere Rajalampi kertoo, että rakennukset ovat olleet ”yhden miehen ikuisuusprojekteja”.
– Kyllä, ne ovat jääneet vähän keskeneräisiksi. Taloista löytyy sellaisia rakennusteknillisiä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole ihan standardien mukaisia. Nämä seikat sitten laskevat rakennusten arvoa.
Ähtärissä samalta tontilta saisi tuvan ja pienen omakotitalon (kuvassa) yhteensä 11500 eurolla.
Rajalammen mukaan 11 500 eurolla saa käytännössä ostettua ”rajattoman mahdollisuuden toteuttaa itseään”.
– Tuollahan saa tehdä melkein kaiken uusiksi. Sellaiselle henkilölle, joka tahtoo remontoida reilusti ja tuoda kädentaitojaan esiin, kohde sopisi hyvin.
Toistaiseksi sellaista kirvesmiestä tai talonrakentajaa ei ole löytynyt, joka rakennukset haluaisi ostaa ja kunnostaa.
– Sellaisia yhteydenottoja olen saanut, joissa on tonttia on suunniteltu lähinnä asuntovaunun paikaksi, sellaiseksi välietapiksi matkalla etelästä pohjoiseen, Rajalampi kertoo.
Länsirannikolla sijaitseva Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki. Siellä asuu rahtusen yli 1 200 ihmistä.
Kaupungissa toimiva kiinteistönvälittäjä Marketta Lindström myy rivitaloyksiötä Kaskisten keskustasta. Kohteessa ei ole halpaa ainoastaan 12 500 euron myyntihinta – myös 82 euron vastike on varsin edullinen.
– Kaskisissa on paha laittaa korkeaa hintapyyntöä asunnolle, koska ei täällä muuten mene kaupaksi, Lindström sanoo.
Keskeinen syy on työpaikkojen vähyys. Toinen merkityksellinen tekijä saattaa olla se, ettei henkilöjuna pysähdy Kaskisissa.
Kaskisissa myydään rivitaloyksiötä 12000 eurolla.
Lindströmin mukaan rivitaloyksiö on kuitenkin kiinnostanut ihmisiä poikkeuksellisen paljon.
– Olen oikeastaan pian ottamassa kohdetta pois Oikotien sivuilta, hän sanoo.
– Ostajaehdokkaita on nyt ilmoittautunut sen verran, että kyllä heidän joukostaan uusi omistaja löytyy.
Asunto vaatii joka tapauksessa täydellisen remontin.
– Saattaa olla, että tämä myydään ostajalle lopulta vapaa-ajan asuntona, Lindström sanoo.
Suomen kiinteistövälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg matkustaa tällä viikolla Poriin. Siellä hän osallistuu Suomi Areenan keskustelutilaisuuteen, jossa aiheena on asuntomarkkinat ja tyhjenevät kunnat Suomessa.
Mannerberg toteaa, että suomalainen yhteiskunta on eräänlaisessa ”käännöspisteessä”.
– Työväki on vanhentunut ja haluaa muuttaa lähemmäs palveluita. Tämän seurauksena joillakin alueilla on paljon lähtijöitä, mutta vähän tulijoita. Asuntomarkkinoilla tilanne näkyy siten, että asunnoista on runsaasti tarjontaa sellaisilla alueilla, joilla kysyntä on todella alhainen, Mannerberg sanoo.
Peruskorjaamaton omakotitalo maaseudulla on Mannerbergin mukaan tyypillinen esimerkki kohteesta, joka ei tällä hetkellä kelpaa liioin kenellekään.
– Asuntojen omistajat ovat tietysti hädissään. Totta kai sellainen asunto pelottaa omistajaa, jota ei tahdo saada kaupaksi.
Epäsuosituilla alueilla voi pahimmillaan käydä niin, että asunnon omistaja on henkilö, joka on menettänyt työnsä tai sairastunut eikä hän saa esimerkiksi kiinteistöveroja maksetuksi.
Asunto, jota kukaan ei halua ostaa, pitää omistajaansa ikään kuin vankinaan.
– Tällaisia tragedioita tapahtuu Suomessa, Mannerberg sanoo.
– Useimmiten juuri kiinteistövero ajaa myymään asunnon pakon edessä. Jos asunto ei mene kaupaksi eikä veroja saa maksettua, ihminen saattaa velkaantua ja lopulta asunto päätyy ulosottoon.
Mannerbergin mielestä maakunnissa asumista ei kuitenkaan pitäisi lytätä, vaan siihen tulisi suhtautua avoimin mielin.
– Sen sijaan, että vatvotaan tiettyjen alueiden tyhjenemistä, kannattaisi ennemminkin miettiä, miten tämän vaiheen yli päästään.
Oikotie ja Taloussanomat ovat molemmat osa Sanoma-konsernia.
