Globaali konsulttiyhtiö kertoi viime viikolla, että miljonäärit omistavat jo 38 prosenttia suomalaisesta varallisuudesta. Tuloerot ovat pitkään kasvaneet yläpäässä, ja kasvu näkyy tilastoissa erityisesti sellaisilla mittareilla, jotka näyttävät herkemmin ylimpien tuloluokkien muutoksia.
Jos varallisuus kasvaa yläpäässä, miten se näkyy köyhyysrajassa? Mikä on köyhän raja nyt?
Suomalaisten syrjäytymistä ja köyhyyttä kirjassaan Voittajien varjot - Elämää eriarvoisten tasavallassa käsittelevä Asta Lepän mukaan nykypäivän syrjäytyminen on muutakin kuin vähäistä varallisuutta. Katso yllä olevalta videolta haastattelu vuodelta 2017.
Pienituloisia oli Suomessa 654 000 henkeä vuonna 2017. Heidän lukumääränsä oli korkeimmillaan vuosina 2008 ja 2010, mutta 2011 jälkeen pienituloisten määrä on ollut Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan pysynyt alle 700 000:ssa vuosittain.
Vuonna 2017 lukumäärä kääntyi uudestaan nousuun laskettuaan edelliset kolme vuotta, mutta on yhä alle 700 000. Pienituloisuusaste eli pienituloisen väestön osuus koko väestöstä oli 12,1 prosenttia vuonna 2017. Edellisenä vuonna se oli 11,5 prosenttia.
Pienituloisten osuus siis kasvoi, vaikka elettiin noususuhdanteessa. Ilmiön takia köyhyyden yleisintä mittaustapaa problematisoidaan usein.
– Noususuhdanteessa mediaanitulo nousee, ja hassusti käykin niin, että ihmisiä putoaa köyhyyteen nousukauden aikana. Laskusuhdanteessa taas esimerkiksi eläkeläisiä, joiden tulot eivät paljoa muutu, häviää joukosta, koska muilla menee niin paljon huonommin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo selittää.
Euroopan unionin käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta.
1 229 euroa on raja
Alla oleva taulukko kertoo ’köyhyysrajoja’ eli pienituloisuusrajoja eräille kotitaloustyypeille.
Esimerkiksi yksin elävällä lapsettomalla tuloraja on 1 229 euroa kuukaudessa (käytettävissä olevat rahatulot).
Yksinhuoltajalla, jolla on kaksi alle 14-vuotiasta lasta, raja on 1 967 euroa.
Edellisenä vuoden pienituloisuusraja oli 210 euroa matalampi, kun mediaanista riippuvainen pienituloisuusraja nousi.
Kotitalouksissa eläjien, niin sanottujen kulutusyksikköjen, rahatulojen mediaani kasvoi edellisvuodesta reaalisesti 350 euroa eli 1,4 prosenttia. Suomalaiset siis kaikkiaan vaurastuivat ja pienituloisten saama mediaanitulo kasvoi 120 euroa.
Edellä on kuvattu suhteellisia tulorajoja, mutta kehitystä voi myös arvioida kiinteällä rajalla. Siinä mediaanitulo ei heilu suhdanteiden mukaan.
Myös kiinteä raja pysyi vuosina 2010–2016 melko muuttumattomana (14 500 euroa, eli 1 200 euroa kuussa), mutta vuonna 2017 pienituloisuusraja kasvoi noin 270 euroa verrattuna vuoteen 2012. Vuoden 2012 euromääräisellä pienituloisuusrajalla laskettuna pienituloisia oli 592 000 vuonna 2017, kun muuttuvalla rajalla heitä oli 654 000.
Jos linkki ei näy, katso se täältä.
Tulojen kasvu hyvin epätasaista
Tulojuopaa kasvattaa jakauman yläpään muita nopeampi tulokehitys. Sitä on vauhdittanut erityisesti varakkaimpien kotitalouksien pääomatulojen kasvu, tuoreesta tuloerotutkimuksesta käy ilmi.
Myös seuraavan viiden vuoden aikana monimiljonäärien varallisuus kasvaa Suomessa noin viisi prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, Boston Consulting Groupin raportissa todettiin.
Tilastokeskuksen mukaan pienituloisimman kymmenyksen reaalitulojen keskiarvo on noussut noin 27 prosenttia ja suurituloisimman kymmenyksen noin 80 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2017. Toissa vuonna reaalitulot kasvoivat yhä edellisvuodesta kaikissa tulokymmenyksissä, mutta hyvätuloisilla muita enemmän.
Varakkain kymmenys omisti esimerkiksi 84 prosenttia pörssiosakkeista, 60 prosenttia säästö- ja sijoitusvakuutuksista ja 90 prosenttia noteeraamattomista osakkeista – ’vain’ 28 prosenttia asunnoista. Suomessa suosittu omistusasuminen tasaa näin ollen varallisuuseroja.
Jos taulukko ei näy, katso se täältä.
– Ei voi sanoa niin, että köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu, vaan kyllä ne köyhätkin ovat parantaneet tuloasemaansa. Tämä peittää alleen kuitenkin esimerkiksi sen, että osalla pitkään pienituloisina olleista köyhyys saattaa muuttua jo materiaaliseksi puutteeksi. Se lähentelee absoluuttista köyhyyttä. Ei ole vaikkapa varaa lämmittää asuntoa tai syödä riittävästi, Valavuo huomauttaa.
Vaalavuon mukaan köyhyyteen juuttuvia ryhmiä on useita.
– Maahanmuuttajilla on aika pienet mahdollisuudet nousta alimmista tuloluokista, on paljon yksinasuvia, pitkäaikaistyöttömiä, miehiä ja maaseudulla asuvia.
Vaalavuo on tutkinut tuloliikkuvuutta. Sen avulla voidaan vastata kysymykseen, kuinka helppoa on nousta köyhyydestä paremmille tuloluokille. Työikäisistä Vaalavuo on havainnut, että puolet alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista ihmisistä puolet elää vähillä tuloilla edelleen viiden vuoden jälkeen. Tilanne on pysynyt suurin piirtein ennallaan 2010-luvulla.