Laivamatkasta voi tulla yhtä suuret päästöt kuin lentäen – näin paljon eri tavat liikkua saastuttavat

Itämerellä liikkuvat matkustaja-alukset tuottavat hiilidioksidia lähes lentokoneen verran. Ympäristötietoinen risteilijä voi pienentää päästöjään valikoimalla kaasualuksen, hitaamman matkustusmatkan tai roottoripurjeellisen laivan.

Autolauttojen hiilidioksidipäästöt ovat lähes yhtä suuret kuin lentokoneilla. Autoilu, bussimatkustaminen ja junamatkustaminen ovat ympäristöystävällisempiä.

20.6.2019 7:05

Ruotsinristeily Helsingistä Tukholmaan voi saastuttaa yhtä paljon kuin lento Helsinki–Vantaalta Arlandaan. Saastuttavuudeltaan laiva on myös polttomoottoriautoilua syntisempi, vaikka autoiluun olisikin laskettu mukaan valmistuksesta aiheutuvat päästöt.

Lukemat selviävät Sitralta ja konsulttiyhtiö D-matilta saaduista laskelmista.

Jos grafiikka ei näy, klikkaa tästä.

  • Laskennan pohjana on käytetty Lipasto-tietokannasta löytyviä suoria hiilidioksidipäästöjä henkilökilometriä kohden. Lukemiin on laskettu myös liikennevälineiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä. Lentokoneiden luvut ovat kerrottu kahdella, jotta huomioidaan vaikutus yläilmakehään. Linja-auton luku on keskiarvo kaupunkiliikenteestä ja pitkän matkan liikenteestä.

Tilastoista ilmenee, että esimerkiksi linnuntietä Helsingistä Tukholmaan (400 kilometriä) laivan hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden olisivat 116,8 kilogrammaa. Lentokoneen päästöt lyhyemmällä matkalla olisi puolestaan noin 118 kilogrammaa henkilöltä.

Lyhyellä matkalla lentokone saastuttaa henkilökilometriä kohden enemmän, sillä nousu ja lasku synnyttävät eniten päästöjä.

Potkurikone puolestaan voi olla jopa laivaa vähemmän saastuttava vaihtoehto, tutkija Viivi Toivio D-matilta vahvistaa. Laskelmassa käytetty lentokone on suihkukoneisiin painottuva keskiarvo Euroopassa liikennöivistä matkustajalentokoneista.

Lentokoneista saastuttavampia ovat turbiinimoottorit. Lyhyt matka saastuttaa henkilökilometriä kohden enemmän kuin pitkä matka.

Maaseudun Tulevaisuus selvitti aiemmin, että 440 kilometrille potkurikone aiheuttaa 97 kilogramman hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden.

D-matin laskelmassa lentokoneen päästöt ovat yleisesti lentoliikenteen käyttämän kaavan mukaan kerrottu kahdella. Näin huomioon tulee otetuksi myös lentokoneen synnyttämä lämpövaikutus yläilmakehään.

Ylivoimaisesti ekologisin julkisen liikenteen muoto olisi kuitenkin D-matin laskelmissa juna: Junalla 400 kilometrin matka tuottaisi vain reilun kilon hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden.

Laivaliikenteen saastuttavuutta on kuitenkin hankalaa laskea. Laivatyyppi vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen: pikalaivat ovat henkilökilometriä kohden saastuttavampia kuin autolautat, joita D-matin laskelmassa on käytetty.

Myös se vaikuttaa, missä suhteessa laivassa on ihmisiä ja rahtilastia.

Itämerellä kulkevissa autolautoissa matkustajien suhde kokonaislastista vaihtelee noin 10–80 prosentin välillä.

– Osa laivayhtiöistä saattaa laskea, että matkustajia on esimerkiksi vain 20 prosenttia laivan täyttöasteesta. Silloin kulutukseksi henkilökilometriä kohden saadaan jotain ihan muuta kuin jos 20 prosenttia olisi rahtia, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö.

Viking Grace on tavallista laivaa ympäristöystävällisempi. Pikalaivat puolestaan ovat autolauttoja voimakkaammin saastuttavia.

Niemistön mukaan on ongelmallista, ettei risteily-yhtiöillä ole yhtenäistä tapaa laskea päästöjään.

– Osa haluaa laskea päästöt painoon suhteutettuna, henkilökilometriä kohden. Lisäksi laivayhtiöt tiedottavat heikosti laivojensa päästöistä. Kuluttajan on vaikeaa ellei mahdotonta ottaa ympäristönäkökulmia huomioon.

Niemistö perääkin kaikelle matkustajaliikenteelle kulkuneuvoon katsomatta yhtenevää laskutapaa.

Laivojen ympäristöystävällisyyttä voidaan parantaa muun muassa aurinkokennojen, tuuliroottorien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden avulla.

Viking Linellä on jo roottoripurjetta eli tuulityöntövoimaa hyödyntävä hybridialus, Turusta Tukholmaan matkaava Viking Grace. Tuulityöntövoima vähentää laivan hiilijalanjälkeä.

Tallinkilla puolestaan Helsingistä Tallinnaan liikennöivistä laivoista nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävän Megastarin hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin Starilla.

Viking Mariella on kytkettynä maasähköön Katajanokan laiturissa. Silja Line käyttää laivan dieseliä saadakseen sähköä laivaan ollessaan satamassa.

Viking Linen tiedotuspäällikkö Christa Grönlund kertoo, että Viking Linen kotisivuilta asiakas löytää reittikohtaiset päästöt.

– Olemme halunneet palvella asiakkaita ja tehdä muutenkin ympäristötietoisia valintoja. Julkaisemme tiedot vuosittain, hän sanoo.

Roottoripurjeen lisäksi laivayhtiö pienentää päästöjään M/S Cinderellan typpioksidipäästöjä vähentävällä katalysaattorilla ja M/S Mariellan Humid Air Motor -järjestelmällä, joka vähentää typpioksidipäästöjä laskemalla moottoreiden palamislämpötilaa.

Erikoistutkija Niemistön mukaan roottoripurjeesta ei ole saatu optimaalisia ympäristöhyötyjä: tuulivoimaa pystytään hyödyntämään saaristoisella Itämerellä rajoitetusti.

Viking Line kertoo kuitenkin vähentäneensä vuodesta 2008 polttoaineen kulutusta kaikilla laivoillaan keskimäärin 20 prosenttia. Vuosina 2017–2018 säästöä tuli 4,5 prosenttia.

Huomioitava on silti, että laivat ovat muuttuneet jo vuosien ajan ympäristöystävällisemmiksi. Laivaliikenteen määrä on puolestaan kasvanut huimasti, mikä Euroopan ympäristökeskuksen mukaan kasvattaa päästöjä maailmanlaajuisesti.

Laivaliikenne on melko ympäristöystävällistä silloin, kun tavaraa siirretään suuria määriä ja pitkiä matkoja.

Autolautat kuljettavat ihmisten lisäksi myös rahtia. Laivojen ympäristöystävällisyys riippuu siitä, lasketaanko päästöt henkilöä vai kuljetettavaa massaa kohden.

Kun verrataan eri liikennemuotojen päästögrammoja tonnikilometriltä, ison konttialuksen hiilidioksidipäästöt ovat vain 4 prosenttia rekkakuljetuksen ja 0,7 prosenttia lentorahdin päästöistä, laskee Xamkin merenkulun tutkimuspäällikkö Justiina Halonen kirjoituksessaan Xamk:n sivuilla.

Rahdin kuljettamiseen laiva on siis ekologisempi kuin henkilöiden kuljettamiseen.

Tämä siis siitäkin huolimatta, että yksi valtava alus voi saastuttaa enemmän kuin sadattuhannet autot. Maailman suurimmat rahtilaivat voivat yksinään vastata jopa 50 miljoonan henkilöauton päästöjä.

Korjaus 24.6.2019 klo 10.57: Roottoripurjetta kertovasta kohdasta poistettu sana ”hyvin” kohdasta ”tuulivoimaa pystytään hyödyntämään saaristoisella Itämerellä rajoitetusti” ja korvattu sana ”laskettuja” sanalla ”optimaalisia.”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?