Kommentti: Tuhlaatko rahaa, jota sinulla ei ole, tehdäksesi vaikutuksen ihmisiin, joista et välitä?

Julkaistu:

Arviot talouskasvun hidastumisesta ovat kirvoittaneet keskustelun Antti Rinteen (sdp) hallituksen mahdollisuuksista yltää tavoitteeseensa. Tällainen spekulointi hautaa alleen olennaisimman eli koko talouskasvun kestämättömyyden, Taloussanomien toimittaja Samuli Niinivuo kirjoittaa.
Talouden kasvuvauhtiin suhtaudutaan järjestään jonkinlaisena kohtalonkysymyksenä. Meillä menee hyvin, kun talous kasvaa kohisten, mutta jos kasvu sakkaa, meidän käy kalpaten.

Tällainen näkemys taloudesta edustaa kasvu-uskovaisuutta. Sen mukaan kasvu tekee autuaaksi – poistaa köyhyyden, lisää hyvinvointia ja tuo työpaikkoja.

Näin on nykyisin yhä vähemmän. Talouden kasvuvauhti ei ensinnäkään koskaan ole kertonut mitään siitä, meneekö meillä hyvin vai huonosti.

Bruttokansantuote mittaa tosiasiallisesti vain tehokkuutta, jolla yhteiskunta siirtää luonnonvaroja ja ihmisten toimintaa rahatalouden piiriin. Yleistä hyvinvointia tai sitä, edistyykö vai taantuuko yhteiskunta, ei sen koosta voida päätellä. Tämä on hiljattain ymmärretty Uudessa-Seelannissa.

Toisekseen kansantalouksien pakottaminen kohti talouskasvua kielii alati enemmän sokeutumisesta materiaalisen maailman rajoitteille. Todellinen kohtalonkysymys liittyykin siihen, oivaltavatko päättäjät tämän ennen kuin on liian myöhäistä.

Talouskasvun arvostelemista on perinteisesti pidetty poliittisena itsemurhana. Lienee siis tarpeen hieman perustella edellä esitettyä.

Luontevinta on aloittaa kysymällä, mitä talouskasvu on.

Suurelta osin se on kulutusta. Perinteisen oppikirjaesimerkin mukaan talous kasvaa, kun kotitaloudet tarjoavat työtään ja pääomaansa markkinoille ja saavat vastineeksi palkkaa ja liikevoittoja, jotka ne kuluttavat tavaroiden ja palveluiden ostamiseen.

Tuotannon ja kulutuksen keskinäisen riippuvuuden seurauksena raha niin sanotusti kiertää järjestelmässä. Tämän karusellin pyörittäminen edellyttää kuitenkin nykyisellään kahden prosessin jatkumista: velkavetoista kuluttamista ja luonnonvarojen käyttöä.

Molemmat prosessit ovat kestämättömiä, ensimmäinen taloudellisesti ja jälkimmäinen ekologisesti.

Velkaa on jo hyvän aikaa käytetty keinona, jolla kulutuskysyntä on saatu kasvamaan palkansaajien ansiokehityksestä riippumatta. Taloustieteilijä Tim Jackson kuvasi tilanteen mielettömyyttä osuvasti, kun hän taannoin oli puhumassa TED-konferenssissa:

– Meidät taivutellaan tuhlaamaan rahat, joita meillä ei ole, asioihin, joita emme tarvitse, tehdäksemme kestämättömän vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä, Jackson totesi puheessaan.

Talouskasvu on puolestaan kahdensadan viime vuoden ajan perustunut teollisuusjärjestelmälle, jonka elinkaarta taloustieteilijä Kate Raworth on verrannut toukkaan.

– Kun elinkaari piirretään mahdollisimman pelkistetysti, se näyttää toukalta, joka ahmii toisesta päästä ruokaa, pureskelee sen huolellisesti, ja ulostaa toisesta päästä jätettä, Raworth kuvailee kirjassaan Donitsitaloustiede.

Tämä lineaariseksi kutsuttu talousmalli on hajottanut luonnon kiertokulut, ammentanut tyhjiin sen lähteet ja täyttänyt sen nielut jätteellä. Seurauksena maapallon elämää ylläpitäviin järjestelmiin on kohdistunut ennennäkemätön paine.

Raworthin mukaan ihmiskunta on nykyisellään ylittänyt ainakin jo neljä planeetan kantokyvyn ylärajaa: ilmaston lämpenemiseen, maankäyttöön, typpi- ja fosforikuormaan sekä luonnonkirjon häviämiseen liittyvät rajat.

Ketä lisäkasvun tavoittelu oikeastaan enää palvelee, kun maailman tila on tällainen?

Kaikesta huolimatta ajatusta taloudesta, joka ei kasva, kavahdetaan. Eduskuntavaalien alla poliitikot esimerkiksi elättelivät toiveita niin sanotusta irtikytkennästä, jossa talouskasvu irtautuisi aineellisesta kulutuksesta. Tällöin kasvu voisi siis jatkua ilman kasvavia ja kriittisiä ympäristöongelmia.

Tällaisen irtikytkennän mahdollisuus on ainakin lähitulevaisuudessa häviävän pieni. Siinä missä väestönkasvu ja maailman reaalisen bruttokansantuotteen kasvu ovat tällä vuosituhannella hidastuneet, luonnonvarojen käyttöönotto on kiihtynyt entisestään.

Vauraiden maiden tapaan myös Suomi on ulkoistanut ison osan luonnonvarojen kulutuksestaan.

Vaikka kotimainen luonnonvarojen käyttöönotto on pysynyt suhteellisen tasaisena, tuonnin piilovirtoihin sisältyvä kulutus on kasvanut. Toisin sanoen siis luonnonvarojen kulutus on kasvanut maan rajojen ulkopuolella huomattavasti nopeammin kuin kokonaiskulutus.

Kasvun välttämättömyyttä perustellaan tyypillisesti hyvinvoinnilla. Suomalaistenkin poliitikkojen ja ekonomistien toistama mantra kuuluu, että talouskasvu on avain hyvinvointiin. Siksi siitä ei voida luopua osana toimia, joilla esimerkiksi ilmastonmuutosta olisi mahdollista hidastaa.

Talouskasvu ei kuitenkaan ole enää aikapäiviin tuottanut sellaista hyvinvointia, josta laajat kansanjoukot edes länsimaissa olisivat päässeet nauttimaan. Tämän toteamiseksi riittää nopea vilkaisu Yhdysvaltoihin.

Vaikka maan talous on ollut kasvussa viime vuodet, eriarvoisuus on korkeimmillaan sitten vuoden 1928. Finanssikriisin jälkeen kasvun hedelmät ovat langenneet lähinnä rikkaimmalle prosentille, kun taas kotitalouksista 90 prosenttia on nykyisin köyhempiä kuin vuonna 1987.

Sosiologian professori Saskia Sassen selittää maailmantaloutta käsittelevässä kirjassaan Karkottamisen logiikka, miksi kasvu on pitkälti lakannut tuottamasta hyvinvointia useimmissa länsimaissa.

– Olemme joutuneet vaarallisen, kapea-alaisen talouskasvukäsityksen pauloihin, hän kirjoittaa.

– Instituutiomme – ja myös odotuksemme – ovat suuntautuneet hyvinvoinnin lisäämisen sijaan kasvattamaan yritysten liikevoittoja.

Kuluneen viikon aikana on kuultu arvioita talouskasvun hidastumisesta Suomessa. Julkisessa keskustelussa asiaa on lähestytty enimmäkseen siitä näkökulmasta, ettei Antti Rinteen (sdp) hallitus välttämättä ylläkään tavoitteisiinsa.

Tällainen spekuloinnin rinnalla tulisi kysyä, miksi uusi hallitus (kuten aiemmatkin hallitukset) laskee onnistumisensa kestämättömäksi käyvän talouskasvun varaan.

Lähteet: Kate Raworth – Donitsitaloustiede (2018), Saskia Sassen – Karkottamisen logiikka (2019), Tim Jackson – Hyvinvointia ilman kasvua (2011)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Viisikymppiset työnhakijat purkavat ahdistustaan: ”Annettiin ymmärtää, että en pärjää enää hektisessä työssä”

    2. 2

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    3. 3

      Asunto ei käy kaupaksi – kannattaisiko se panna vuokralle? Asiantuntijat: Toimi näin, jos yksi ehto täyttyy

    4. 4

      Talouden Nobel-palkinnon saavat köyhyystutkijat

    5. 5

      VM: Rakentamisen hyvä suhdanne on päättymässä – uusien kerrostalojen rakentaminen vähenee nopeasti

    6. 6

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    7. 7

      Marimekolta positiivinen tulosvaroitus

    8. 8

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    9. 9

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    10. 10

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Asunto ei käy kaupaksi – kannattaisiko se panna vuokralle? Asiantuntijat: Toimi näin, jos yksi ehto täyttyy

    4. 4

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    5. 5

      Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

    6. 6

      Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

    7. 7

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    8. 8

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    9. 9

      Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

    10. 10

      Kun Jasmin Hamid oli lapsi, lama kouraisi perhettä – vanhempien toteamus ajoi säästämään vähäiset rahat: ”Se tuntui tosi ahdistavalta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    4. 4

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    5. 5

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    6. 6

      Suomalaiset kertovat, mitä raha-asioita he salaavat puolisoiltaan – mies jätti, kun totuus selvisi neljän vuoden avioliiton jälkeen

    7. 7

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    8. 8

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    9. 9

      Essin, 28, asunnon arvo laskee, mutta osakesalkku paisuu – ”Rahaa jää hyvin säästöön”

    10. 10

      Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

    11. Näytä lisää