Euroopan syvin kaivos suljetaan ja elämä pikkuruisella Pyhäjärvellä mullistuu – tästä kaikki alkoi: ”Isän lapio osui outoon kiveen” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Euroopan syvin kaivos suljetaan ja elämä pikkuruisella Pyhäjärvellä mullistuu – tästä kaikki alkoi: ”Isän lapio osui outoon kiveen”

Pyhäjärvi valmistautuu kaivostoiminnan päättymiseen. Kaivokseen tulee sirkkaviljelmä, muuta ei vielä tiedetä. Pikkukaupungissa loppuu työt 400:lta. Se vastaisi Helsingissä 60 000 työpaikkaa.

Julkaistu: 10.6.2019 8:02

Pyhäsalmen kaivoksen maanpäällisessä osassa tuoksuu kivi ja kuuluu huminaa ja kolahduksia. Jokunen työntekijä kävelee pihan poikki. Katse osuu vaaleisiin pyriittipinoihin ja sitten vanhaan torniin, joka on ollut kaivoksen tunnusmerkki jo 60 vuotta.

Tornia katsellessa ajattelee vääjäämättä, mikä sen tulevaisuus on. Kaadetaanko se vai onko se jatkossa osa isoa energiavarastoa tai puunkuivatuslaitosta? Lasketaanko siitä ehkä vaijerilla seikkailupuistomaisesti alas? Televisiosarjaa kaivoksen alueella on jo kuvattu marraskuusta lähtien.

On monta ajatusta, miten Pyhäsalmen kaivoksen alue syvine kuiluineen otettaisiin uuteen käyttöön, kun malmin nostaminen tänä vuonna loppuu.

Pieni 5 200 asukkaan Pyhäjärvi valmistautuu luopumaan kaivospaikkakunnan identiteetistä, mikä tekee paikkakuntalaisille kipeää. Pitäväthän monet sitä ylpeytenään, jonka juurella on kasvettu ja joka on tuonut työtä ja verotuloja. Sanotaan, että kaivoksen myötä poistuu 400 työpaikkaa. Se on suhteessa sama kuin Helsingistä lähtisi 60 000 työpaikkaa.

Luopumisen aika on Pyhäjärvellä käsillä. Millä mielellä kaivosta jäädään muistelemaan?

Pyhäsalmen kaivos on ollut lopettamisuhan alla kaksi kertaa, mutta uusi malmio on molemmilla kerroilla löytynyt. Nyt malmivarannot kuitenkin näyttävät ehtyneen lopullisesti.

Pyhäsalmen kaivos on ollut lopettamisuhan alla kaksi kertaa, mutta uusi malmio on molemmilla kerroilla löytynyt. Nyt malmivarannot kuitenkin näyttävät ehtyneen lopullisesti.

Jari Inkeroinen, 42, kävelee kaivoksen pihalla matkallaan rikastamoon. Hän työskentelee siellä kunnossapidossa.

– Kyllähän tämä huolta herättää. Tällä hetkellä näyttää, että Pyhäjärvellä ei paljoa muuta työtä ole. Meillä on oma talo täällä, ja perheeni on sen ikäinen, että mielellään jäisimme tänne, Inkeroinen kertoo.

Kuten moni muu pyhäjärvinen, myös Inkeroinen muutti paikkakunnalle kaivostyön perässä, vuonna 2003. Hänellä on konetekniikan insinöörin paperit ammattikorkeakoulusta.

– Olen täältä löytänyt vaimon ja perustanut tänne perheen. Vaimon vanhemmat asuvat Pyhäjärvellä, ja omat vanhempani asuvat Reisjärvellä. Täällä olisi sosiaalista verkkoa lähellä, Inkeroinen sanoo.

Kuvituskuva
Kuvituskuva
Kuvituskuva

Kaivoksen juurella seisovassa kylässä on kevätpäivänä hiljaista. Kyläläisten muistoissa elää virkeä kaivoskylä, jossa valtionyhtiö Outokumpu huolehti työntekijöistään lähes kehdosta hautaan.

”Tervetuloa Ruotanen kaivoskylä,-- asukasta.” Kyltti toivottaa matkailijan tervetulleeksi, mutta asukasmäärää ei siinä enää lue. Vanhan ahavoituneen liiketilan ovenkahvassa näkyy tutun pankin logo.

Ruotasen kyläkoulussa lapset leikkivät välitunnilla.

”Kaffe, lunch, dans, karaoke” -teippaukset vanhan liiketilan ikkunassa erottuvat muusta ympäristöstä. Ne kuuluvat televisiosarjaan White Wall, jota Ruotsin ja Suomen yleisradiot kuvaavat parhaillaan. Pohjois-Ruotsiin sijoittuvassa sarjassa ollaan maailman syvimmässä ydinjätteen loppusijoituspaikassa. Siellä tapahtuu outo räjähdys, ja maan alta löytyy jotakin, joka saattaa muuttaa maapalloa.

Pyhäsalmen kaivoksen vanha torni on pyhäjärvinen maamerkki. Tien varrella on rivitaloja, jotka kaivos aikoinaan rakensi työntekijöilleen.

Pyhäsalmen kaivoksen vanha torni on pyhäjärvinen maamerkki. Tien varrella on rivitaloja, jotka kaivos aikoinaan rakensi työntekijöilleen.

Tässä oli ennen muun muassa pankki, parturi ja kauppa. Liikerakennuksen takana näkyy koulu, jossa vietettiin viimeisiä päättäjäisiä tänä keväänä.

Tässä oli ennen muun muassa pankki, parturi ja kauppa. Liikerakennuksen takana näkyy koulu, jossa vietettiin viimeisiä päättäjäisiä tänä keväänä.

– Ruotanen oli ennen iso kylä. Oli kolme pankkia, kauppoja saman verran, apteekkeja ja kaikkea, kertoo Pertti Laitala, 73.

– Ruotanen oli ennen iso kylä. Oli kolme pankkia, kauppoja saman verran, apteekkeja ja kaikkea, kertoo Pertti Laitala, 73.

Tv-sarjasta nousee ajatus, voisivatko 1445 metriä syvät kaivoskuilut toimia tosielämässäkin ydinjätteen sijoituspaikkana.

– Se ei ole mietinnässä. Monet ydinjätteen sijoituspaikat ovat lähes maan pinnassa. Olkiluodon yhteyteen tulevaa Onkaloa on louhittu vain noin 400 metrin syvyyteen, kaivoksenjohtaja Kimmo Luukkonen kertoo.

Luukkonen kertoo, että kaivokselta on löytynyt tieteissarjamaisia mielenkiintoisia jäänteitä menneisyydestä. Maan uumenissa oleviin vesitaskuihin on jäänyt miljoonia vuosia vanhaa merivettä.

– Niissä on eläviä bakteereja. Kun bakteerit otetaan niin syvältä 150 baarin paineesta pois maan pinnalle, ne turpoavat ja hajoavat pieniksi molekyyleiksi. Sitten tutkijat ovat kasanneet molekyylejä yhteen ja koettaneet rakentaa niistä nyt tunnettuja bakteereja, Luukkonen kertoo.

Varmaa on, että kaivoksella aletaan julkisrahoitteisella hankkeella viljellä sirkkoja ravinnoksi. Lisäksi maan alla on jo nyt kaksi kasvihuonetta. Tilaa vanhassa kaivoksessa olisi kuitenkin myös muulle.

Yksi kärkihankkeista olisi energiavarasto, johon otettaisiin talteen pumppuvesivoimalla toimivaa uusiutuvaa energiaa. Koska varastossa hyödynnettäisiin maan alla olevia rakenteita, sillä ei olisi haitallisia vaikutuksia ympäristölle.

– Energiavarasto voisi olla kansainväliselläkin tasolla tärkeä. Harmi, että se tarjoaisi uusia työpaikkoja vain sen rakennusaikana. Se kuitenkin pitäisi kaivoksen kuivana ja avoimena muulle käytölle, Luukkonen kertoo.

Kaivostyöntekijä Jani Kyllönen pesee kiekkosuodinta rikastamossa. – Kaivos on tuonut minullekin elannon. On iso muutos kylälle sitten, kun kaivosta ei enää ole, Kyllönen sanoo.

Kaivostyöntekijä Jani Kyllönen pesee kiekkosuodinta rikastamossa. – Kaivos on tuonut minullekin elannon. On iso muutos kylälle sitten, kun kaivosta ei enää ole, Kyllönen sanoo.

Kuvituskuva
Kuvituskuva
Ohjelmapäivystäjä ja prosessinhoitaja Tauno Kivinen aikoo kouluttautua lisää. – Olen käynyt samalla ammattikorkeakoulussa prosessialan opintoja, ja yksi vaihtoehto on jatkaa sitä tiiviimmällä tahdilla ja sitten etsiä siltä alalta työtä.

Ohjelmapäivystäjä ja prosessinhoitaja Tauno Kivinen aikoo kouluttautua lisää. – Olen käynyt samalla ammattikorkeakoulussa prosessialan opintoja, ja yksi vaihtoehto on jatkaa sitä tiiviimmällä tahdilla ja sitten etsiä siltä alalta työtä.

Yksi mahdollisuus olisi tehdä kaivoksesta energiapuuvarasto, sillä Pyhäjärvi on Nelostien varrella melko helposti saavutettavissa. Maan alta voisi porata lämpöä, jota voi käyttää esimerkiksi puun kuivattamiseen.

Syvistä maanalaisista onkaloista voi yllättäen olla hyötyä myös pelastuslaitokselle. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on yhä enemmän maanalaisia kohteita, esimerkiksi tunneleita ja parkkihalleja, mutta toistaiseksi on vain harvoja paikkoja, joissa voi harjoitella maanalaisia pelastustehtäviä.

– Kun esimerkiksi Irlannissa Dublinissa rakennettiin tunnelia, pelastajat kävivät harjoittelemassa maanalaista pelastamista Sveitsissä.

Kaivoksen työntekijät ovat alkaneet jo siirtyä muihin töihin, kun lopun ajat ovat käsillä.

– Kahdessa kuukaudessa lähti 11 henkeä, mikä on meidän mittakaavassamme iso määrä, Luukkonen sanoo.

Rikastamolla jatkuu pienimuotoinen pyriitin jalostaminen vielä vuoteen 2025, kun muu kaivostoiminta on jo loppunut. Vanhasta rikastushiekasta otetaan talteen pyriittiä ja toimitetaan Siilinjärvelle lannoitevalmistaja Yaran käyttöön.

Jos kaivoksen onkaloille ei löydy korvaavaa käyttöä, sieltä tuodaan pois koneet ja laitteet ja ympäristövaaralliset aineet, polttoaineet, tankit ja hydrauliikkasäiliöt. Kun kaikki on tehty, pysäytetään pumput, ja kuilu alkaa täyttyä vedellä. Sitten kaivos on niin sanotusti valmis.

Juha-Matti Kouvalainen kuljettaa koulubussia työkseen. – Isä oli kaivoksella 45 vuotta töissä. Olin itsekin lukion jälkeen siellä vähän aikaa töissä, ja pari velipoikaakin oli kesätöissä. Omassa kaveripiirissä melkein kaikilla on jokin yhteys kaivokseen.

Juha-Matti Kouvalainen kuljettaa koulubussia työkseen. – Isä oli kaivoksella 45 vuotta töissä. Olin itsekin lukion jälkeen siellä vähän aikaa töissä, ja pari velipoikaakin oli kesätöissä. Omassa kaveripiirissä melkein kaikilla on jokin yhteys kaivokseen.

– Emme voi aina vain turvata siihen, että täällä on suurta teollisuutta, vaan myös yksinyrittäjät ovat äärimmäisen tärkeitä, vaateliikkeen yrittäjä Kirsti Törölä sanoo.

– Emme voi aina vain turvata siihen, että täällä on suurta teollisuutta, vaan myös yksinyrittäjät ovat äärimmäisen tärkeitä, vaateliikkeen yrittäjä Kirsti Törölä sanoo.

Pyhäjärven keskustassa pienen vaateliikkeen edustalla nainen pakkaa vaaterekkejä autoon. Hän kertoo olevansa paikallinen rintaliiviedustaja, joka kiertää ympäryskunnissa esittelemässä alusvaatteita. Vaateliike Kirstin yrittäjä Kirsti Törölä on sisällä aloittamassa lukupiiriä viereisen kahvilan yrittäjän kanssa.

Törölä pohtii, että kun iso teollinen toimija poistuu, elinkeinorakenne muuttuu. Kunnassa on jatkossa paljon erilaisia pieniä yrityksiä yhden ison sijaan.

– Onhan kaivos selvästi tuonut virkeyttä paikkakunnalle. Meillä pienyrittäjillä on nyt entistä isompi rooli paikan pitämisessä elinvoimaisena, Törölä kertoo hymyillen.

Törölän ystävä Marjut Ruotanen on juuri käynyt viereisessä ruokakaupassa ja tulee tervehtimään tätä vaatekauppaan.

Ruotanen kertoo olevansa kaivoksen löytäjän tytär. Isä löysi kaivoksen ensimmäisen malmikiven 1958. Marjut on kuullut isästä ainoastaan tarinoita, koska hän oli puolitoistavuotias, kun isä kuoli.

Perhealbumin valokuvien perusteella paikassa oli pieni mökki, isän kotitalo. Oli kuiva kesä.

– Isä on alkanut kaivaa kotitalonsa viereen kaivoa, kun lapio on osunut outoon kiveen. Selvisi, että se oli malmikivi, Ruotanen kertoo.

Isä on alkanut kaivaa kotitalonsa viereen kaivoa, kun lapio on osunut outoon kiveen. Selvisi, että se oli malmikivi.

Ruotasen mielestä on haikeaa, kun kaivos lähtee. Hän on asunut kaivoksen vierellä ja ollut kaivoksessa nuorena kesätöissä.

– Rikin tuoksu on minulle kotoinen tuoksu.

Kysyy Pyhäjärvellä keneltä tahansa, lähes kaikilla on jokin kokemus kaivoksella työskentelystä – tai joku sukulaisista on työskennellyt siellä, työharjoittelussa tai kesätöissä. Kaivos on työllistänyt myös välillisesti.

Paikallinen taksi- ja linja-autoyrittäjä Jari Tenhunen on itse ollut kaivoksella opiskeluaikana kesätöissä, mistä jäi paljon kontakteja, kavereita ja hyviä muistoja.

Tenhunen pohtii, että kun kaivos lähtee, omaa toiminta-aluetta on ollut pakko laajentaa.

– Porukkaa muuttaa pois työn perässä, joten myös taksin käyttö vähenee. Olemme laajentaneet sitä, millaisia kuljetuksia teemme, ja ajamme jonkin verran myös naapurikunnissa, Tenhunen sanoo.

Tenhusta huolettaa, sillä moni ystävä ja sukulainen menettää työpaikkansa. Hän myös kritisoi sitä, miten malmin loppumiseen on Pyhäjärvellä varauduttu.

– Varautuminen olisi pitänyt aloittaa jo paljon aiemmin, parikymmentä vuotta sitten, Tenhunen sanoo.

Joka tapauksessa Tenhunen kertoo viihtyvänsä Pyhäjärvellä hyvin. Hän on itse paluumuuttaja ja halusi muuttaa takaisin, vaikka kaivoksen loppuminen jossain vaiheessa oli jo tiedossa.

Jari Tenhunen ja Anton, 5, muuttivat Pyhäjärvelle takaisin Vantaalta. Tenhusen taksi- ja linja-autoyritys varautuu parhaillaan siihen, että asiakkaita on vähemmän, kun kaivos lähtee.

Jari Tenhunen ja Anton, 5, muuttivat Pyhäjärvelle takaisin Vantaalta. Tenhusen taksi- ja linja-autoyritys varautuu parhaillaan siihen, että asiakkaita on vähemmän, kun kaivos lähtee.

Martti ja Raija Savolainen asuvat Ruotasen kylällä. – Alkaa olla kiire saada kaivoksen tiloihin uutta käyttöä, eläkkeellä oleva kaivostyöntekijä Martti sanoo.

Martti ja Raija Savolainen asuvat Ruotasen kylällä. – Alkaa olla kiire saada kaivoksen tiloihin uutta käyttöä, eläkkeellä oleva kaivostyöntekijä Martti sanoo.

Ruotasen kylällä omakotitalon pihaa haravoivat Martti ja Raija Savolainen. Eläkkeellä oleva Martti työskenteli Pyhäsalmen kaivoksessa 43 vuotta, poraajana ja panostajana. Hän porasi louhosreikiä ja räjäytti malmeja irti.

– Se oli itsenäisen miehen homma. Sai rauhassa olla, ja minä ainakin viihdyin siinä työssä. On harvinaista nykyään, että saa yhdessä työpaikassa olla koko työhistoriansa, Savolainen pohtii.

Outokumpu myi Pyhäsalmen kaivoksen kanadalaisomistukseen vuonna 2001. Nykyisin sen omistaa niin ikään kanadalainen First Quantum Minerals.

Savolainen kertoo, että moni kritisoi Outokummun ratkaisua, sillä pian myymisen jälkeen malmin hinta lähti nousuun ja kanadalaiset tekivät Pyhäsalmen kaivoksen malmilla isoa voittoa.

Myyminen ei hänestä kuitenkaan ollut pelkästään huono asia.

– Kun kaivos siirtyi ulkomaiseen omistukseen, kaivoksen maksamat yhteisöverot alkoivat kertyä selkeämmin Pyhäjärven hyödyksi. Outokummun pääpaikka oli Espoo, Savolainen sanoo.

Savolainen rypistää kulmiaan. Hän on mukana kunnallispolitiikassa ja huolissaan Pyhäjärven kaupungin tulevaisuudesta.

– On huono homma, jos kaivokseen ei saataisi mitään korvaavaa työtä. Yksityiset sijoittajat eivät helposti lähde riskillä, vaan tarvittaisiin valtiovallan tukea. Asumme vain täällä liian kaukana Helsingistä. Jos tämä olisi jossain muualla, kyllä olisivat ministerit kravatit oikosenaan puhumassa, kuinka paljon tukea annetaan, Savolainen sanoo.

Malmion ehtyminen ei ole äkillistä, vaan siihen tulisi varautua vuosikymmenten aikana. Vaikka miten varautuisi, muutos on kuitenkin suuri, kun se iskee.

Kaupunginjohtaja Henrik Kiviniemi kertoo, että malmi on ollut hiipumassa aiemminkin, mutta uusi malmivaranto on aina löytynyt. Tästä syystä osa kuntalaisista ja kunnan luottamusmiehistä ei ole täysin uskonut, että kaivos on nyt todella loppumassa.

– Se on osaltaan vaikeuttanut rakennemuutokseen varautumista kunnassa, Kiviniemi sanoo.

Kiviniemen mukaan ennakoiva rakennemuutos on sikäli hankala, että siihen on vaikea saada valtion tukea.

– Suomessa valtio on tukenut avokätisestikin pieniä paikkakuntia, joita on koskenut äkillinen rakennemuutos. Malmin ehtyminen ei ole äkillistä, vaan siihen tulisi varautua vuosikymmenten aikana. Vaikka miten varautuisi, muutos on kuitenkin suuri, kun se iskee, Kiviniemi sanoo.

Pyhäjärvi on varautunut muutokseen esimerkiksi niin, että se tukee kaivosyhtiön mahdollisuuksia järjestää uutta käyttöä kaivoksen alueelle. Kaupunki on myös teettänyt seutukunnan kanssa yhteistyössä niin sanotun valmiussuunnitelman. Siitä selviää esimerkiksi, millaista työvoimaa vapautuu muiden yritysten käyttöön. Myös kaivoksen työntekijöiden kanssa on selvitetty tulevaa työllisyyttä.

– Tällä alueella on itse asiassa hyvä työtilanne. Työssäkäyntialuetta vaivaa monella alalla työvoimapula, Kiviniemi sanoo.

Kaivos on tuonut Pyhäjärvelle vuosikymmenten aikana tuloja yhteisöverojen ja tuloverojen muodossa – yhtiön mukaan noin 30 prosenttia kaupungin kaikesta tulovirrasta tulee kaivokselta. Luottamusmies Jouni Jussinniemen mukaan yhtiö on maksanut yhteisöveroja 200 miljoonaa edellisen 15 vuoden aikana, mistä osa koituu valtion hyödyksi ja osa Pyhäjärven kaupungin.

Pyhäjärvellä odotetaan, miten palvelujen kysyntä kehittyy kaivoksen suljettua ovensa.

Pyhäjärvellä odotetaan, miten palvelujen kysyntä kehittyy kaivoksen suljettua ovensa.

Kuvituskuva

Kaupunginjohtaja Kiviniemi kertoo, että kaivokselta saatujen tulojen ansiosta on kunnan taloudenpidossa voitu suhtautua huolettomasti tiettyihin asioihin.

– Meillä on 5 200 asukkaan kunta, jossa on 8 000 asukkaan palvelut. Mistään ei haluaisi luopua. Joudumme säästöjen lisäksi katsomaan verokertymää kunnallisveron osalta, Kiviniemi kuvailee.

Kiviniemen mielestä kaivoksen loppuminen on Pyhäjärvelle myös mahdollisuus, ei ainoastaan uhka. Jatkossa Pyhäjärvi kestää muutoksia paremmin, koska kunnan elinkeino ei ole niin vahvasti yhden toimijan varassa.

Pyhäjärvi voi nyt myös tuoda entistä paremmin esiin puolia, jotka ennen jäivät kaivoksen varjoon.

– Me olemme Suomen toiseksi pienin kaupunki maakuntajärven rannalla. Sijaitsemme hyvien liikenneyhteyksien päässä Nelostien varrella, raaka-aine-Suomen keskellä.

Suomen suurin ja Euroopan syvin toimiva perusmetallikaivos, joka ulottuu 1 445 metriin.

Rakentaminen aloitettiin 1959 ja se avattiin vuonna 1962.

Kaivoksen päätuotteita ovat kupari ja sinkki.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta