Jan Hurrin kommentti: Taantuman tullen hallitus sallii valtion ronskin velkaantumisen

Julkaistu:

Hallitusohjelman miljardin euron poikkeusolojen elvytysvara on taantuman oloissa pikkurahaa – ja kaikkea muuta kuin velkajarru. Seuraavassakin taantumassa velkaa syntyy rutkasti yhtä miljardia raskaammin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Jos Antti Rinteen (sd) ja muiden hallitusneuvottelijoiden talousoletukset ja -toiveet pitävät kutinsa, pitäisi Suomen julkisen talouden menojen ja tulojen olla tasapainossa vuonna 2023.

Se tarkoittaisi edellistenkin hallitusten yhden keskeisen mutta toistaiseksi saavuttamattoman tavoitteen toteutumista: että julkinen velkaantuminen pysähtyisi ja ”tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen” lakkaisi.

Mutta hallitusohjelman eri sivuille ripoteltuja talouslinjauksia rinta rinnan tutkailemalla käy selväksi, että julkisen talouden tasapainotavoite on vain toiveikkaiden reunaehtojen ja vähemmän toiveikkaiden riskivaraumien pehmittämä tavoite eikä suinkaan sitova lupaus.

Jos talouskasvu jääkin hallitusneuvottelijoiden ”normaaliksi” määrittelemää heikommaksi, ja varsinkin, jos talous uupuu hallituskauden mittaan uuteen vakavaan taantumaan, jää julkisen talouden tasapainottaminen tältäkin erää aikeeksi ja saavuttamatta.

Eikä tällaisen käänteen pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Niin lukee hallitusohjelmassa.

Se käy hallitusohjelman sivuja selatessa vaikeuksitta selväksi, että tiukan paikan tullen julkisen talouden pikainen tasapainottaminen ei ole Rinteen viisikkohallituksen ykköstavoite.

Ei sinne päinkään.

Jos Suomen talous ajautuu vakavaan taantumaan, aikoo hallitus luopua julkisen talouden tasapainotavoitteesta ja sen sijaan sallia julkisen talouden jopa mittava lisävelkaantuminen.

Mitä vakavamman taantuman kouriin Suomi joutuu sitä varmemmin ja sitä kauemmas taka-alalle tasapainotavoite siirtyy. Ja sitä varmemmin julkinen talous velkaantuu lisää. Automaattisesti.

Talouskriisi sysäsi valtion velkaantumaan

Hallitusohjelmaan kirjattu erityinen ”poikkeusolojen mekanismi” varaa hallitukselle vakavan taantuman oloissa mahdollisuuden miljardin euron päätösperäisiin elvytystoimiin.

Tämä ”ylimääräinen” elvytysmiljardi on ohjelman mukaan hallituksen käytettävissä vuosina 2020–2022 kahdessa erässä korkeintaan puoli miljardia euroa vuodessa.

Mutta tavanomaisenkin taantuman likimain automaattisiin vaikutuksiin verrattuna yhden miljardin euron elvytysvara on pikkurahaa, joka voi juuri ja juuri tuntua joinakin talouspoliittisina täsmätoimina ja suhdannepoliittisena hienosäätönä.

Sen sijaan taantumaolojen talouspoliittiseen kokonaiskuvaan miljardin euron elvytysvoimalla tuskin on ratkaisevaa eikä välttämättä edes järin tuntuvaa vaikutusta.

Tämän elvytysmiljardin kerrallaan käytettävissä oleva puolikas vastaa suurin piirtein puolta prosenttia valtion yhden vuoden budjettimenoista ja prosentin neljäsosaa koko kansantalouden vuotuisen kokonaistuotannon arvosta.

Viimeksi todella vakava taantuma iski Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, joten yksi aito esimerkki talouden poikkeusoloista on suhteellisen tuoreessa muistissa.

Finanssikriisistä alkunsa saanut talouskriisi iski Suomeen toden teolla vuonna 2009, jolloin se pyyhki yhdessä vuodessa maan kokonaistuotannon arvosta vähän yli kahdeksan prosenttia.

Julkinen talous painui pian talouskriisin alettua tuntuvasti alijäämäiseksi ja pelkästään valtion piikkiin kertyi vuodessa noin kymmenen miljardia euroa uutta velkaa.

Näin kävi ennen kuin hallitus ehti ryhtyä minkäänlaisiin aktiivisiin toimiin sen enempää talouden elvyttämiseksi kuin julkisen talouden tasapainottamiseksi. Niiden aika koitti myöhemmin.

Ensimmäisen taantumavuoden alijäämät syntyivät pääosin julkisen talouden niin sanottujen automaattisten suhdannejoustojen vaikutuksesta eivätkä hallituksen aktiivisista toimista.

Juuri näin meikäläisen julkisen talouden on tarkoituskin toimia, ja juuri näin julkinen talous toimii Suomen seuraavassakin taantumassa. Juuri niin kuin uusi hallitusohjelma kuvaa.

Ja juuri siksi uutta alijäämää ja julkista velkaa syntyy seuraavassakin taantumassa – automaattisesti ja jokseenkin taatusti enemmän kuin hallitusohjelman kuvaaman poikkeusolomiljardin verran.

Taantuma koettelee tasapainoa automaattisesti

Hallitusohjelma kuvailee melko monisanaisesti ja -polvisesti ohjelmaan kirjattuja lisämenoja ja poikkeusolojen elvytysmiljardia ehtoineen. Sen sijaan julkisen talouden automaattiset joustot jäävät lyhyehkön ja melko värittömän maininnan varaan, vaikka taantuman oloissa tärkeysjärjestys on päinvastainen.

Automaattijoustojen merkitys käy silti päivän selväksi, sillä hallitusohjelman mukaan:

”Finanssipolitiikan mitoittaminen suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että julkisen talouden tulojen ja menojen on mahdollista muuttua automaattisesti suhdannetilanteen mukaan”.

Jos tämä linjaus ja hallituspuolueiden hermot pitävät myös tiukan paikan tullen, enteilee tämä talouspolitiikan paluuta suhdannevaihteluja tasaavaan vastasykliseen perinteeseen.

Se olisi talouspoliittisten tavoitteiden todellinen täyskäännös siihen verrattuna, mitä kymmenen viime vuoden hallitukset ovat tavoitelleet.

Julkisen talouden joustot tarkoittavat sitä, että taantuman ja lisääntyvän työttömyyden oloissa verotulot supistuvat mutta työttömyyskorvausten ja sosiaalitukien kaltaiset julkiset menot lisääntyvät. Ja ennen kaikkea sitä, että näin käy automaattisesti ilman erillisiä talouspolitiikan säätötoimia.

Kun näin käy, syntyy verotulojen supistumisesta ja tulonsiirtojen kasvusta automaattisesti kasvava budjettialijäämä ja yhtä automaattisesti kasvava velkarahoituksen tarve.

Näin kävi kymmenen vuotta sitten ja pääosin samoista syistä valtion velka on kasvanut suunnilleen näihin päiviin asti – oikeastaan siitä riippumatta, mitä mieltä maan hallitukset ovat tästä olleet.

Näin on käynyt siitäkin huolimatta, että Suomen kolme edellistä hallitusta ovat suhdanteisiin katsomatta pitäneet talouspolitiikan ykköstavoitteena julkisen talouden tasapainottamista. Ensin onnettomin sivuvaikutuksin ja lopultakaan kunnolla onnistumatta.

Se on kuitenkin hallituskokoonpanosta riippumatta ennallaan, että talouden suhdanteet ja niiden vaihtelut saapuvat Suomeen muun maailman markkinoilta eivätkä hallitusten toimista saati hallitusohjelmien linjauksista.

Muun maailman talousnäkymien perusteella lieneekin paikallaan varautua vaihteeksi talouskasvun heikkenemiseen. Ja siihen, että neljän lähivuoden kuluessa Suomenkin talouden kokonaiskuvaa värittävät ennemmin julkisen talouden automaattiset joustot ja lisävelkaantuminen kuin toivorikkaat tasapainotavoitteet.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näpistelijät luulivat löytäneensä porsaanreiän ruokakaupoista – asiantuntija: toiminta yhä röyhkeämpää

    2. 2

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    3. 3

      Kela paljasti: täällä maksetaan eniten asumistukia

    4. 4

      Nordeassa valmisteltiin pörssitiedotetta, kun yhtäkkiä ikkunan takana leijui drone – Yle vahvistaa kuvanneensa pääkonttoria ilmasta käsin

    5. 5

      Kysely: Kahden tyyppisten mökkien kysyntä väheni rajusti koko Suomessa – välittäjä pamautti syyn ykskantaan: ”Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään”

    6. 6

      Yli 10 000 suomalaista paljasti, paljonko tilillä on rahaa – asiantuntija kertoo, millainen saldon tulisi olla

    7. 7

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    8. 8

      Legendaarinen helsinkiläinen vaatekauppa on myynnissä – ”Kun perustin tämän liikkeen, kaikki sanoivat, että ei sillä elä”

    9. 9

      OP:lla ja Nordealla oli häiriöitä pankkipalveluissa

    10. 10

      Matias, 25, valmistui kauppa­tieteen maisteriksi – nyt hän on kesätöissä kyläkaupassa: ”En silloin vielä tiennyt, että tästä tulee tulevaisuuden alani”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näpistelijät luulivat löytäneensä porsaanreiän ruokakaupoista – asiantuntija: toiminta yhä röyhkeämpää

    2. 2

      Kysely: Kahden tyyppisten mökkien kysyntä väheni rajusti koko Suomessa – välittäjä pamautti syyn ykskantaan: ”Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään”

    3. 3

      Yli 10 000 suomalaista paljasti, paljonko tilillä on rahaa – asiantuntija kertoo, millainen saldon tulisi olla

    4. 4

      Kela paljasti: täällä maksetaan eniten asumistukia

    5. 5

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    6. 6

      Nordeassa valmisteltiin pörssitiedotetta, kun yhtäkkiä ikkunan takana leijui drone – Yle vahvistaa kuvanneensa pääkonttoria ilmasta käsin

    7. 7

      OP:lla ja Nordealla oli häiriöitä pankkipalveluissa

    8. 8

      Palkka 3 700 euroa tai 2 900 euroa kuussa – naisen euro yksityisellä sektorilla oli viime vuonna 78 senttiä

    9. 9

      Karu kommentti teki lopun työ­haaveista: ”Tolla naamalla et saa töitä” – tällaista on syrjintä Suomen työ­elämässä

    10. 10

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi on syönyt Suomen jokaisella ABC:llä – nämä kaksi asemaa ovat suosikit 145:n joukosta

    2. 2

      Kansa hämmästyi ministerien veloista: ”On siinä jälkipolvilla ihmettelemistä” – asiantuntija kertoo, mistä on kyse

    3. 3

      Näpistelijät luulivat löytäneensä porsaanreiän ruokakaupoista – asiantuntija: toiminta yhä röyhkeämpää

    4. 4

      Kysely: Kahden tyyppisten mökkien kysyntä väheni rajusti koko Suomessa – välittäjä pamautti syyn ykskantaan: ”Olisi tärkeää saada ihmiset ymmärtämään”

    5. 5

      5 vuoden liitto päättyi miehen kuolemaan: leski vaati puolta miehen 108-kertaisesta omaisuudesta – salasi pankkitilinsä tapahtumat

    6. 6

      Yli 10 000 suomalaista paljasti, paljonko tilillä on rahaa – asiantuntija kertoo, millainen saldon tulisi olla

    7. 7

      Juristit paljastavat 4 syytä, miksi testamentti kannattaa tehdä – ”Lapset voivat tehdä kiusaa leskelle”

    8. 8

      9 asiaa, joista ensiasunnon ostaja on usein ulalla – silmät aukenivat, kun totuus uudesta lainailmiöstä paljastui: ”Se saattoi tuntua halvalta”

    9. 9

      Kela paljasti: täällä maksetaan eniten asumistukia

    10. 10

      Katso 200 ammatin ansiot – nyt on bussikuskin vuosikymmen: yli 500 euroa lisää liksaa

    11. Näytä lisää