Hallitusneuvottelija Antti Rinteen (sd) hallitusohjelma sisältää paljon aikomuksia ja suunnitelmia. Konkreettisia summia ja aikatauluihin sidottuja lupauksia on vähän.
Hallitusneuvottelujen aikana julkisuuteen vuodettiin erilaisia summia, mutta lopullisesta ohjelmasta niitä ei juuri enää löydy.
Esimerkiksi Rinteen vappusatanen on leikkautunut 50 euroon ja senkin kohdalla puhutaan enää aikomuksesta. Myös kohderyhmä on kutistunut alle 1 400 euron eläkkeistä 1 000 euron eläkkeisiin.
Ohjelmassa puhutaan pieni-, keski- ja hyvätuloisista, mutta ei määritellä, miten paljon ansaitseva kuuluu mihinkin joukkoon.
Pääsääntöisesti pieni- ja keskituloiset näyttävät olevan hallitusohjelman hyötyjiä. Hyvätuloisten verotus sen sijaan kiristyy. Myös erilaiset terveys- tai ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot kiristävät kokonaisuutta.
Hyödyt ja haitat menevät ristiin. Esimerkiksi paljon autoileva, tupakoiva ja mieluusti alkoholia nauttiva eläkeläinen voi jopa menettää enemmän kuin saa.
Hyötyjät
Pieni- ja keskituloiset
Pieni- ja keskituloisten tuloverot keventyvät yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Hallitus selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen työtulotuki. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä.
Palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen sosiaaliturvan yhteensovittamista helpotetaan. Etuuksien saannin edellytyksiä tarkennetaan, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella etuudella. Tämä koskee muun muassa sairauspäivärahaa, kuntoutuksen tukia ja työttömyyspäivärahaa.
Pienituloiset eläkeläiset
Arviolta alle tuhannen euron eläkkeitä aiotaan korottaa noin 50 eurolla kuukaudessa. Nettomääräinen korotus toteutetaan kansan- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
Pienimmillä työeläkkeillä olevien aseman parantamista ja keinoja, joilla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla työeläkemaksuja nostamatta ruvetaan selvittämään kolmikantaisesti.
Työttömät
Työttömyysturvaa ja työvoimapalveluita uudistetaan ja pyritään lyhentämään työttömyysjaksoja.
Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja otetaan aiempaa paremmin huomioon yksilölliset tarpeet. Lyhytaikaisen työn vastaanottamista helpotetaan.
Aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet aiotaan purkaa, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimista on päätetty. Tilalle valmistellaan mallia, jossa työllistymissuunnitelmassa sovitaan kunkin työnhakuvelvoitteesta ja palveluista kuten koulutuksesta ja kuntoutuksesta.
Pk-yritysten kynnystä rekrytoida työttömiä mataloitetaan rekry-tukikokeilulla.
Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään ja yksinkertaistetaan. Vastaisuudessa työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta.
Hallitus suunnittelee työllistämissetelin käyttöönottoa ja aikoo parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa.
Lapsiperheet
Hallitus yrittää tukea pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa ja kitkeä lapsiperheköyhyyttä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta halutaan korottaa siten, että siitä hyötyisivät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Neljännen ja viidennen lapsen lapsilisiä sekä opintorahan huoltajakorotusta ja elatustukea nostetaan.
Vanhemmuutta pyritään tukemaan parantamalla kasvatus- ja perheneuvolapalveluita. Neuvoloita aiotaan kehittää ja levittää perhekeskustoimintamallia.
Perhevapaita uudistetaan. Niiden halutaan kohtelevan tasa-arvoisesti myös monimuotoisia perheitä ja ottavan huomioon yrittäjyyden eri muodot. Äideille ja isille kiintiöidään yhtä paljon kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta.
Opiskelijat
Opintoraha sidotaan takaisin indeksiin aluksi puolikkaana ja sen jälkeen täysimääräisenä.
Oppivelvollisuutta aiotaan laajentaa, mikä edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Myös tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen luvataan säilyvän ilmaisina.
Perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa vahvistetaan. Korkeakoulujen indeksikorotukset toteutuvat täysimääräisinä koko hallituskauden ajan.
Opiskelija- ja nuorisoasuntoja rakennetaan lisää ja selvitetään opiskelijoiden asumistuen yhteisasumisen tulkinnan ongelmia ja korjaustarpeita.
Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja aiotaan lisätä merkittävästi.
Hallitus aikoo taata jokaiselle alle 25- tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikan kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta.
Yrittäjät
Pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita pyritään keventämään. Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa, jotta yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alaraja voitaisiin nostaa 15 000 euroon.
Aloittavia pienyrittäjiä halutaan tuetaan joustamalla ennakkoverojen maksuajassa. Yksinyrittäjän riskiä työllistää madalletaan luomalla kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
Hallitus selvittää yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamismahdollisuuksia sekä tarvetta lainsäädännölle, joka turvaisi pienyrittäjien asemaa markkinoilla.
Sote-asiakkaat
Sote-uudistus jatkuu. Hallitus aikoo kehittää sote-keskuksia. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan lisäämällä viikonloppu- ja iltavastaanottoja, matalan kynnyksen palveluita ja digitaalisia ratkaisuja.
Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan niin, että kiireettömään hoitoon pitää päästä seitsemässä päivässä. Tämä voidaan saavuttaa noin tuhannen yleislääkärin lisäyksellä.
Terveydenhuollon painopistettä siirretään näillä erikoissairaanhoidosta perustasolle.
Asiakasmaksulaki uudistetaan. Tavoitteena on hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muu muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja.
Vaasan keskussairaala laajan päivystyksen sairaalaksi.
Paperittomille turvataan välttämätön hoito.
Hoivaa tarvitsevat iäkkäät
Vanhuspalvelujen laatua ja vaikuttavuutta lisätään. Ympärivuorokautisen hoivan yksikköihin 0,7 hoitajan vähimmäismitoitus.
Kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan ja kehitetään omaishoitoa.
Häviäjät
Hyvätuloiset
Ansiotuloveroihin ei tule yleistä kevennystä. Jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Viime vuosina solidaarisuusveron alaraja on liikkunut 74 200 euron vuosiansioissa.
Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.
Työtä kotona teettävät
Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2 250 euroon.
Asuntovelalliset
Asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain kokonaan hallituskauden aikana.
Sijoittajat
Asuntosijoittamisen verotuksen uudistamista selvitetään. Oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta saatetaan rajoittaa.
Selvitetään mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.
Niin ikään hallitus aikoo selvittää, voidaanko ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero.
Autoilijat ja öljyllä lämmittävät
Fossiilisten polttoaineiden verotusta halutaan korottaa noin 250 miljoonalla eurolla neljässä vuodessa. Tämä vaikuttaa niin autoilijoihin kuin öljyllä kotinsa lämmittäviin.
Hallitusohjelmassa mainitaan ”erillinen toimenpideohjelma”, jolla hallitus aikoo kannustaa öljyllä lämmittäviä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin.
Tupakan, alkoholin ja sokerijuomien kuluttajat
Hallitus jatkaa tupakka- ja nikotiinituotteiden asteittaisia veronkorotuksia yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Tupakka-askin hinta noussee lähemmäs kymmentä euroa.
Hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla. Korotusten vaikutuksia matkustajatuontiin seurataan.
Hallitus korottaa 25 miljoonalla eurolla virvoitusjuomaveroa ja selvittää mahdollisuutta verottaa esimerkiksi sokerin käyttöä yleisemminkin. Hallitusohjelmassa tällaisesta verosta puhutaan ”kansanterveyttä edistävänä verona”.
