Kommentti: Teollisuuden ja autoilun päästöt saisi alas jopa tuskattomasti – jos löytyisi poliittista halua - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Teollisuuden ja autoilun päästöt saisi alas jopa tuskattomasti – jos löytyisi poliittista halua

Miten kohdentaisit veroeurosi, jos saisit päättää uudessa hallituksessa? Tukemalla suuryhtiöitä vai sitä, että halpoja käytettyjä sähköautoja tulisi pian markkinoille? kysyy Taloussanomien toimittaja Elina Ranta.

Nesteen Porvoon jalostamo osoittautui Energiaviraston vertailussa yhdeksi Suomen suurimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä.­

30.5.2019 8:00

Suomi voi ympäristötutkijoiden mukaan saavuttaa hiilineutraaliuden jopa jo vuoden 2040 tienoilla. Sepä olisikin hienoa. Mutta jos Suomi haluaa olla edelläkävijä, päätöksiä pitää tehdä nyt.

Taloussanomat uutisoi tiistaina, että yksin pari suomalaista tehdasta tupruttaa pahemmat hiilidioksidipäästöt kuin koko Suomen yksityinen autoilu. Pelkästään kolmen suurimman tuotantolaitoksen yhteenlasketut päästöt olivat kahdeksan miljoonaa tonnia, reippaasti enemmän kuin koko henkilöautoliikenteen viime vuonna.

Suomalaisyritykset tekevät kyllä isoja investointeja ja työtä kohti päästövähennyksiä. Saastuttaja myös maksaa, kuuluu sanonta, ja niin maksaakin päästökauppapörssissä. Silti, päästökauppa ei tuo saastuttaville yrityksille synninpäästöä, koska järjestelmä on monilta osin rikki, vanhentunut.

Vaikka päästöoikeuden hinta (tänään 25,30 euroa) on nykyään lähempänä tavoitetasoa, se ei ole todellinen kompensaatiomaksu hiilidioksidille vaan pelkkä EU:n poliittisten tahtotilojen lopputulos hinnasta. Vuosien matala hinta päästökauppajärjestelmässä takasi, ettei vaihtoehtojen etsinnässäkään pidetty kiirettä.

Keinoja: turve, yritystuet, työsuhdeautot...

Päästöpahiksia yhtiöt ovat erityisesti tästä syystä: Energiasektori tuottaa noin 6,6 miljoonaa tonnia kivihiilipäästöjä, ja 5,7 miljoonaa turpeesta. Päälle maakaasupäästöt. Määrä on surkea, erityisesti energiassa päästöjä voitaisiin pienentää.

Tilastokeskuksen uudet ennusteet ja aikasarjat kertovat, että oikeastaan mitään laskua ei ole viime vuosina ollut.

Mitä keinoksi?

Turvetta pidettiin aiemmin jopa verovapaana. Edelleen turvevero on mitätön suhteessa muihin energiamuotoihin. Demarit ovat luvanneet turpeelle hiilidioksidiveroa, mutta nähdäänkö yhä uudella hallituskaudella turpeen polton kestävää, keskustan lanseeraamaa ”realistista vihreyttä”.

Turpeelle veroja, siis, mutta tavalla joka ei johda turpeen korvautumiseen kivihiilellä.

Ympäristötaloustieteen professori Markku Ollikainen sanoo, että avainasemassa on 7–8 eteläsuomalaista kaupunkia, niistä puolet lohkaisee Helen. Sähköyhtiön toimilla on iso vaikutus. Toisen ilmastopahiksen, kivihiilen poltosta on jo päätös: se loppuu Helenillä ja koko Suomessa vuonna 2029.

Ollikainen, Ilmastopaneelin puheenjohtaja, sanoo, että energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukset on poistettava. Tällainen oli paneelin viesti hallitusneuvotteluihin.

Myöskään verojen porrastamiselle ei ole enää ympäristöperusteita. Ollikainen laskisi sen sijaan sähköveron EU:n vähimmäistasolle. Kun töpselistä alkaa tulla puhdasta sähköä, ei haittaa vaikka kysyntä kasvaa, sillä se takaa uudet investoinnit tuuli- ja aurinkoenergiaan.

Yhtenäinen alhainen sähkövero takaisi ainakin sen, että verotus ei suosi suuryrityksiä kuten nyt.

Sähköautot firmoille

Moni kokee, että yksityisautoilijasta tehdään päästöpahis, vaikka polttoaineverotus kiristyy koko ajan. Samaan aikaan raskas teollisuus ja nauttii alemmasta verokannasta ja yritystuista.

Teollisuuden päästömäärät ovat järjettömän suuria, kaikkien päästökaupan piirissä olevien 26,2 miljoonaa tonnia.

Mutta henkilöautoilukaan ei ole ”lillukanvarsia”, kuten eräs lukija esittää.

Ilmastopaneelilla on liikenteellekin ratkaisuja: polttomoottoriautoille tuontikielto vuodelle 2025, latauspisteitä riittävästi, lisää biokaasua ja paljon kaikkien kukkaroille sopivia käytettyjä sähköautoja autokauppaan.

Sähköautoja siis, se ratkaisee monta asiaa. Ellei satu olemaan sähköautoskeptikko.

Arvioiden mukaan sähköautot tulevat polttomoottoriautojen hintojen tasoille vuoden 2023–2025 tienoilla.

Eikä vielä sitäkään, että isolla osalla suomalaisia ei ole varaa tai halua pistää 30 tonnia uuden sähköauton hankintaan.

Henkilöautojen päästöt olivat 5,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia viime vuonna.­

Jälkimmäisiä saadaan, kun yrityksille annetaan määräaikainen sähköautojen hankintatuki, vaikka 5 000 euroa. Näin liikenteeseen saataisi esimerkiksi 80 000 sähköautoa, jotka muutaman vuoden kuluttua käyttöönotosta siirtyvät käytettyjen autojen markkinoille.

Ollikainen ilmasto-optimisti, jopa siinä määrin, että hänen mielestään seuraavien keskeisten hallituspäätösten ei tarvitse koskea tavallisia ihmisiä.

Kuulostaa jopa epäilyttävältä – mutta ehkä kaikkien ratkaisujen ei tarvitse olla niin tuskallisia kuin usein esitetään.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?