Antti Rinne määritteli ”normaalin talouskasvun” 2 prosentiksi – ekonomisteilta tyly arvio - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Antti Rinne määritteli ”normaalin talouskasvun” 2 prosentiksi – ekonomisteilta tyly arvio

Ekonomistien mukaan Suomen talouskasvu ei yllä lähivuosina tasolle, jonka Rinne nimesi normaaliksi.

Ekonomistien mukaan Suomen talouskasvu ei yllä lähivuosina tasolle, jonka Rinne nimesi normaaliksi.­

29.5.2019 15:54

Hallitusneuvotteluja vetävän Antti Rinteen (sd.) mukaan neuvottelujen lähtökohta ja tavoite on, että lisävelanotto pysähtyisi tulevan hallituskauden aikana.

– Jos normaali kasvu jatkuu, se tulee menemään näin, mutta olemme myös todenneet, että emme tee myötäsyklistä vaan vastasyklistä politiikkaa tilanteessa, jossa talous huononee merkittävästi, Rinne sanoi Säätytalolla.

Eilen tiistaina Rinne määritteli normaaliksi talouskasvuksi noin kahden prosentin kasvuvauhdin. Ekonomistien mukaan Suomen talouden normaali kasvuvauhti lähivuosina ei kuitenkaan tule olemaan kahta prosenttia vaan selvästi vähemmän.

  • Alla olevalla videolla Antti Rinne vastaa Säätytalolla toimittajien tarkentaviin kysymyksiin kahden prosentin kasvusta.

Esimerkiksi Suomen Pankki ja OP ennustavat pitkälle aikavälille keskimäärin noin 1,5 prosentin kasvua.

– Maailmalla on oltu pitkässä noususuhdanteessa ja merkit viittaavat kasvun hidastumiseen. Kyllä silloin on realistista odottaa, että seuraavan neljän vuoden aikana jäädään alle pitkän aikavälin kasvun. Kaikki muu on mielestäni aika toiveikasta, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

Tälle vuodelle OP on povannut 1,6 prosentin ja ensi vuodelle vain 0,8 prosentin kasvua. Heiskasen mukaan kasvu voi kiihtyä kahteen prosenttiin korkeintaan väliaikaisesti, jos kaikki menee parhain päin.

Eri tahojen laatimia ennusteita talouskasvusta voi tutkia Taloussanomien kokoamasta taulukosta. Esimerkiksi ensi vuoden ennusteet vaihtelevat 0,8 prosentista 1,8 prosenttiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla povaa hallituskauden kattavalle ajalle eli vuosille 2019–2023 keskimäärin 1,4 prosentin kasvua.

Kahteen prosenttiin yltäminen vaatisi Etlan mukaan huomattavia toimia työllisyyden parantamiseksi – huomattavasti mittavampia kuin mihin neuvotteluista tihkuneet tiedot viittaavat.

– Sen varaan ei tietenkään voi laskea, että koko hallituskausi mentäisiin kahden prosentin kasvussa, Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen sanoo.

Määttänen pitää valtion velkaantumista hyväksyttävämpänä siinä tapauksessa, jos talouskasvu jää ennusteita heikommaksi.

– Politiikan perusuran pitäisi perustua realistiselle talouskasvunäkymälle.

Tampereen yliopiston taloustieteen professorin Matti Tuomala kiinnittää huomion prosenttien sijaan valtionvelan koron ja kansantalouden kasvuvauhdin yhteyteen.

– Valtionvelan korko on aika olematon, huomattavasti pienempi kuin bruttokansantuotteen kasvuvauhti. Tällaisessa tilanteessa velanoton ei pitäisi olla mikään suuri riski, Tuomala sanoo.

Tuomala pitää velanottoa järkevänä etenkin silloin, jos sillä rahoitettavat investoinnit saavat talouteen vauhtia pitkällä aikavälillä. Myös ilmastonmuutoksen torjuntaa voisi Tuomalan mielestä hyvin rahoittaa velalla, koska silloin nykyiset ja tulevat sukupolvet jakaisivat menoista syntyvän taakan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?