Itä-Suomi on tuulivoiman tyhjiö – sen aiheuttaa maanpuolustus: ”Olisi haluja, mutta sinne on turha lähteä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Itä-Suomi on tuulivoiman tyhjiö – sen aiheuttaa maanpuolustus: ”Olisi haluja, mutta sinne on turha lähteä”

Santavuoren tuulivoimapuisto Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaalla.

Julkaistu: 24.5.2019 17:30

Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen nyt kiivaasti, mutta koko itäraja ammottaa käytännössä tuulivoimatyhjiössä.

Suomen kartta on erikoinen, kun siihen lätkäistään rakennetut ja suunnitellut tuulivoimalat. Itä- ja Kaakkois-Suomi on siinä käytännössä tyhjiö. Syynä on itäraja ja Puolustusvoimien tutkajärjestelmät.

– Sen perusteella, mitä tunnen alaa ja toimijoita, Itä- ja Kaakkois-Suomeen olisi ollut haluja kehittää hankkeita ja myötämielisiä kuntia on ollut ja olisi yhä. Mutta kyllä se näin on, että sinne on turha lähteä hanketta kehittämään, Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo.

Tuulivoimayhtiöt ottavat Mikkosen mukaan jo varhaisessa vaiheessa yhteyttä Puolustusvoimiin, jos jokin olosuhteiltaan tuulivoimalle otollinen paikka löytyy.

– Kyllä se on opittu, että tarkistetaan kyseisen kunnan ja Puolustusvoimien kanta hankkeeseen tosi aikaisin.

Jos tuulivoimaa voitaisiin tuottaa nykyistä enemmän Itä-Suomessa, tuulivoiman tuotanto olis Suomessa tasaisempaa.

– 42 prosenttia rakennetusta tuulivoimakapasiteetista on Pohjois-Pohjanmaalla. Tuulivoimatuottajat toimivat markkinoilla niin kuin muutkin eli kertovat, paljonko ne tuottavat seuraavan vuorokauden kunakin tuntina. Jos Pohjois-Pohjanmaan alueelle osuu ennustevirhe, se vaikuttaa 42 prosenttiin tuulivoimakapasiteetista, Mikkonen sanoo.

Yllä olevassa kartassa hankkeet on maakunnittain. Tuulivoimalat sijoittuvat esimerkiksi Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla käytännössä läntisiin osiin maakuntia.

Myös kantaverkkoyhtiö Fingrid pitäisi tuulivoiman lisärakentamisesta Itä-Suomeen erittäin myönteisenä ja on valmis vahvistamaan verkkoa tarvittaessa.

Fingridin arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tuulivoimainvestoinnit vähintään kaksinkertaistuvat Pohjoismaissa. Ne saattavat jopa kolmin- tai nelinkertaistua.

Fingridin vanhempi asiantuntija Mikko Heikkilä sanoo, että on mahdollista, että tuulivoimainvestointeja menee muualle Pohjoismaihin, jos Suomesta ei löydy paikkoja tuulivoiman lisärakentamiselle.

– Meidän mielestämme olisi hyvä, että tehtäisiin selvitys kotimaisen sähköntuotannon edellytyksistä muun muassa omavaraisuuden näkökulmasta. Tässä tutkajärjestelmät olisivat yksi asia, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa Fingridin pitäisi tietää hyvissä ajoin tulevista siirtotarpeista, koska kantaverkon rakentaminen on pitkäjänteistä työtä.

Tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomeen vähentäisi tarvetta rakentaa pohjois-eteläsuuntaisia johtoja.

Insinööri Jussi Karhila Puolustusvoimista kertoo, että jokainen tuulivoimahanke on tutkittava erikseen. Siksi ei voi sanoa mitään nyrkkisääntöä siitä, minne Itä-Suomeen tuulivoimaa voi tai ei voi rakentaa.

– Se riippuu meidän tutka-aseman sijainnista ja siitä, kuinka lähelle ajateltu tuulivoimapuisto olisi tulossa.

Karhilan mukaan tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomeen ei ole täysin poissuljettua, ja jonkin verran sitä on sinne rakennettukin.

– Emme vastusta tuulivoiman rakentamista, päinvastoin. Mutta meidän on pidettävä huoli siitä, ettei käy niin, että emme näkisi lentoliikennettä rajojen ulkopuolelta.

Tutkajärjestelmien kehittymisestä ei ole Karhilan mielestä odotettavissa apua siihen, että tuulivoimaloille pystyttäisiin nykyistä helpommin antamaan lupia.

– Voimaloiden tehot ja tornikorkeudet kasvavat koko ajan. Tornit ovat pituudeltaan 200 metriä ja kun siihen pannaan lavan mitta päälle, mennään pitkälti 300 metriin tulevaisuudessa.

Karhila kertoo käyneensä vastikään Espanjassa, jossa esiteltiin uusiin tuulivoimaloihin tulevia 107-metrisiä lapoja, jotka ovat leveimmältä kohdaltaan seitsemän metriä leveitä.

– Tällainen lapa kun pyörii, se aiheuttaa nopeusvektorin, joka on nollasta lähes äänennopeuteen. Pyörivä lapa aiheuttaa liikkeen, ja liike aiheuttaa tutkajärjestelmiin aina seurannan.

Tämänhetkinen tutkateknologia perustuu liikkeen havaitsemiseen ja silloin paikallaan pysyviä kohteita, kuten radioantenneja tai mastoja, saadaan laskennallisesti pois kuvaputkelta, liikkuvia ei, Karhila sanoo.

Karhila korostaa, että Puolustusvoimien antamista tuulivoimalalausunnoista vain kymmenen prosenttia on ollut kielteisiä.

Toisin on monin paikoin Keski-Euroopassa, jossa 90 prosenttia tuulivoimaloista saa Karhilan mukaan kielteisen päätöksen.

Siellä este on yleensä esimerkiksi tiheä asutus tai lentoliikenne. Suomi on poikkeuksellinen maa sikäli, että itärajan tutkajärjestelmät ovat yksi tuulivoiman rakentamista hidastava tekijä lisää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?