Suomella on mahdollisuus päästä uuden miljardibisneksen kyytiin – mutta riittävätkö rahkeet?

Julkaistu:

Sähköautojen lisääntyminen on virittänyt akkuteollisuuteen liittyviä hankkeita eri puolille Suomea. Voidaan puhua jopa pienoisesta akkubuumista.
Aluksi täytyy tehdä selvä erottelu. Osa hankkeista liittyy akuissa käytettävien materiaalien tuotantoon ja osa taas akkujen kokoonpanoon.

Varsinaisten akkujen eli käytännössä akkukennojen tuotanto vaatii valtavia pääomia ja on usein heikosti kannattavaa toimintaa. Suomalainen akkukennotehdas on muun muassa kaivosalan etujärjestön Kaivosteollisuuden ajama hanke, kunhan siihen saataisiin tarvittava rahoitus.

Yksi ratkaisu voi olla ulkomaisen yhtiön houkuttelu Suomeen. Teslan entisten johtajien perustaman Northvoltin jättimäisen akkukennotehtaan paikaksi valikoitui Ruotsin Skellefteå, vaikka Suomi oli myös kilpailussa mukana.

Valtio mukaan hankkeisiin

Valtion vienninedistämisorganisaatio ja innovaatiokeskus Business Finland aloitti viime vuoden keväällä Batteries from Finland -ohjelman, jolla pyritään tukemaan Suomen akkutoimialan kehitystä.

Euroopan akkumarkkinoiden arvon on ennustettu nousevan 250 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. EU:n komissio on ollut huolissaan siitä, että litium-akkujen tuotanto on nykyisin keskittynyt Kiinaan, Koreaan ja Japaniin.

Batteries from Finland -ohjelman vetäjä Seppo Kaikkonen arvioi, että suomalaisilla on mahdollisuus ottaa markkinoista ainakin muutaman miljardin euron arvoinen siivu.

– Tämä pitää sisällään materiaalit, akkujen valmistamisen ja erilaiset akkuihin liittyvät innovaatiot. Joka tapauksessa kyse on useammista miljardeista euroista, Kaikkonen sanoo Taloussanomille.

– Tämä on suuri haaste, mutta tämä taso on mahdollista saavuttaa. Arvio edellyttää sen, että Suomessa olisi myös akkukennojen valmistusta. Täältä löytyy kuitenkin myös paljon muuta alan osaamista.

Raaka-aineita akkuihin on Suomen maaperässä.

– Tavoitteena on jalostaa Suomessa tuotettavat raaka-aineet mahdollisimman pitkälle. Tähän voidaan tarvita myös ulkomaisia investointeja ja osaamista. Meillä on jatkuvasti meneillään keskusteluja kansainvälisten kumppaneiden kanssa, Kaikkonen kertoo

Euroopassa ei ole vielä yhtään niin sanottua gigafactorya eli akkutehdasta, joka tuottaisi gigawattitunneissa mitattavan määrän akkukapasiteettia vuodessa.

– Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ei aina perustu kokoon, vaan erityisosaamiseen. Yhtään gigaluokan akkukennotehdasta ei ole vielä Euroopassa, peliä ei ole pelattu.

Materiaalit maaperästä

Akuissa käytettäviä raaka-aineita ovat esimerkiksi nikkeli, koboltti, grafiitti ja litium. Näitä kaikkia on Suomen kamarassa.

Valtio perusti viime vuonna akkutoimialaa vauhdittamaan Suomen Malminjalostus -yhtiön. Kyseessä on entinen Terrafame Group, joka on muun muassa nikkeliä ja kobolttia tuottavan kaivosyhtiö Terrafamen emoyhtiö.

Terrafame kertoi viime syksynä investoivansa 240 miljoonaa euroa uuteen akkukemikaalitehtaaseen Sotkamoon. Se tuottaisi akuissa tarvittavia nikkeli- ja kobolttikemikaaleja. Tehtaan on määrä valmistua vuoden 2020 lopulla. Rakennustyöt ovat jo alkaneet.

Suomen Malminjalostus nousi helmikuussa myös kaivosyhtiö Keliberin suurimmaksi omistajaksi. Yhtiö suunnittelee Kokkolaan suurta laitosta, jossa tuotettaisiin akuissa tarvittavia litiumkemikaaleja. Litiumia saataisiin Euroopan suurimmasta litiumkaivoksesta Pohjanmaalta, jonka rakentamisen on määrä alkaa tänä vuonna.

Keliber kertoi huhtikuun lopussa jättäneensä Tukesille kaivoslupahakemuksen litiummalmin louhimiseksi.

Saksalainen kemianyhtiö Basf aikoo puolestaan rakentaa Harjavaltaan akkumateriaaleja tuottavan tehtaan, jonka on määrä aloittaa ensi vuoden lopulla. Tehdas rakennetaan Norilsk Nickelin nikkeli- ja kobolttijalostamon viereen. Se valmistaa akuissa tarvittavia katodimateriaaleja.

Akkujen kokoonpanoa

Materiaalien ja kemikaalien tuotannon lisäksi vireillä on akkujen kokoonpanohankkeita. Niihin kuuluu Saloon rakennettava akkutehdas, joka palvelee valmistuessaan sopimusvalmistaja Valmet Automotivea. Nokian entisiin tiloihin rakennettavan, yli 300 työntekijää työllistävän tehtaan pitäisi aloittaa vielä tänä vuonna.

Salossa on kyse akkujen kokoonpanosta, omia akkukennoja siellä ei valmisteta. Akut tulevat autoteollisuuden tarpeisiin.

Uusimpiin hankkeisiin kuuluu huhtikuussa julkistettu, Janakkalaan rakennettava akkutehdas, jossa tuotettaisiin myös akkukennoja. Tehtaan rakentaa Finnish Batteries, joka keskittyy kotiakkujen ja ja suurien energian varastointiprojektien akkujen valmistamiseen. Näitä tarvitaan muun muassa aurinkosähkön varastointiin.

Hankkeen taustalla on akkualan yrittäjä Jukka Järvinen. Hänet tunnetaan suomalaisen akkuvalmistuksen yhtenä pioneerina myös toiminimellä akkuJukka. Aiempiin projekteihin kuuluu muun muassa osallistuminen sähköbussien valmistamiseen Lahdessa.

Janakkalassa valmistettaisiin akkukennoja, jotka muokataan sähkövarastoiksi. Akkukennoja voitaisiin käyttää myöhemmin myös raskaissa ajoneuvoissa. Järvisen mukaan merkittävä osuus tuotannosta suunnattaisiin vientiin.

Ensimmäisen vaiheen tehtaasta pitäisi olla valmiina jo vuoden kuluttua. Täysi kapasiteetti on määrä saavuttaa vuonna 2030, mutta tämä vaatii akkujen tuotantoteknologian kehittämistä.

Järvisen mukaan aikataulu riippuu myös rahoituksesta, jota on projektivaiheessa hankittu pääomasijoittajilta.

Markkinointi ensisijaista

Pelkästään se, että löytää akkujen raaka-aineet ja osaa valmistaa akkuja ei kuitenkaan riitä. Niitä pitää pystyä myös tuottamaan kannattavasti ja markkinoimaan tehokkaasti.

Suomalaisen akkutoimialan pioneereihin kuuluu varkautelaisyhtiö European Batteries, joka hakeutui alkuvuonna jo toisen kerran konkurssiin. Edellinen konkurssi oli vuonna 2013, mutta yhtiölle löytyi muutama vuosi sitten jatkaja.

Akkutehdas toimi Varkauden kaupungin omistamassa Keski-Savon Teollisuuskylässä. Siellä tuotettiin suuritehoisia litium-ioniakkujärjestelmiä eli myös akkukennoja.

European Batteries aloitti suurin toivein toimintansa vuonna 2010. Yhtiöön sijoittivat miljoonia euroja Suomen Teollisuussijoitus eli nykyinen Tesi ja Fennia-yhtiöt. Yhtiö sai kehittämisavustusta myös työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Toimintaa ei kuitenkaan saatu kannattavaksi ja yhtiö ajautui parin vuoden päästä yrityssaneeraukseen. Yhtenä syynä ongelmiin oli riittävän pääoman puute. Kysyntää akuille olisi periaatteessa riittänyt.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yrittäjä-Jarin pinna paloi tulorekisterin edessä: ”Jos tämä taakan lisääminen ei p..le lopu, niin sitten loppuu työnteko”

    2. 2

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    3. 3

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    4. 4

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    5. 5

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    6. 6

      Tanssijan työ yksi stressaavimmista – lue, mitkä muut

    7. 7

      EU kiistelee omasta ehdokkaasta: ”Vakaa ja pätevä ja mahdollistaa IMF:n pysymisen eurooppalaisissa käsissä”

    8. 8

      Aukiolot vapautuivat – näin kävi kauppajättien myynnille

    9. 9

      Uusi viljelytekniikka Suomeen – marjapomo Ilomäki iloitsee: Mansikka kasvaa vielä lokakuussa

    10. 10

      Tämän verran mansikat maksavat nyt: IS selvitti hinnat toreilla ja kaupoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    4. 4

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    5. 5

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    6. 6

      Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

    7. 7

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    8. 8

      Yrittäjä-Jarin pinna paloi tulorekisterin edessä: ”Jos tämä taakan lisääminen ei p..le lopu, niin sitten loppuu työnteko”

    9. 9

      EU kiistelee omasta ehdokkaasta: ”Vakaa ja pätevä ja mahdollistaa IMF:n pysymisen eurooppalaisissa käsissä”

    10. 10

      Tiedon tulos laskussa – liikevaihto ennallaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    6. 6

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    10. 10

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    11. Näytä lisää