Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

Useiden konepajojen ilmastointi voi olla jopa 1960-luvulta, arvioi ilmanvaihtoalan yrittäjä. Hän uskoo, että hitsaajapula helpottaisi, jos työolot olisivat kunnossa.

Hitsaajapula voi osin olla heikkojen työolojen syytä.­

19.5.2019 12:30

Taloussanomat kertoi alkuviikolla, että hitsaajia on vaikea saada, vaikka töitä ja koulutusta on hyvin tarjolla. Ilmastointialan yrittäjä Hannu Salminen arvioi, että yksi syy, miksi työntekijöitä on vaikea saada, on kehnot työolot.

– Jos halli on tunkkainen ja käryinen, nuoret eivät halua konepajoille.

Myös työympäristöpäällikkö Juha Pesola Teollisuusliitosta arvioi, että olot ovat osittain syynä alan vähäiseen suosioon.

– Osittain julkinen mielikuva voi olla vääräkin, mutta jostain se on syntynyt, hän sanoo.

Salmisen PSL – Puhtaan sisäilman lähettiläs -yritys suunnittelee ja toteuttaa ilmanvaihtoratkaisuja teollisuudelle. Toimitusjohtaja Salminen kertoo nähneensä 450 konepajaa. Monet niistä on 1960–80-luvuilla rakennettuja vanhoja teollisuushalleja, joiden ilmanvaihtoa ei ole päivitetty eikä välttämättä edes juuri huollettu.

– Ei ole hyvältä näyttänyt. Monella työpaikalla hitsauskäryjä on huolestuttavan paljon, Salminen sanoo.

Joissain tiloissa ei hänestä saisi pitää ketään.

– Kävin vastikään konepajassa, jossa en itse olisi päivääkään töissä.

Olojen kirjo on laaja

Sekä Salminen että Pesola ovat yksimielisiä siitä, että työolojen kirjo on laaja. Joissain yrityksissä on kartoitettu hyvin työolot ja riskit ja ehkäisty haittoja. Työntekijöillä on henkilökohtaiset suojaimet ja ilma vaihtuu hyvin.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen arvioi, että pienemmissä yrityksissä rahan puute voi jarruttaa investointeja.

– En mene sanomaan, että kaikki isotkaan olisivat hyviä, hän lisää.

Salminen sanoo, että usein yrityksen koko vaikuttaa, mutta isossa pörssiyhtiössäkin asiat voivat olla ihan retuperällä.

Teollisuusliiton metallialan työpaikoilla tekemän työsuojelukyselyn mukaan työntekijät pitävät aika usein ilmanlaatua tai ilmastointia kehnona ja kärsivät melusta. Työnantajan edustajat eivät yhtä usein näe näitä ongelmana.

Yksi syy Pesolan mukaan voi olla, että työantajan edustajat eivät ole niin paljon pajalla kuin työntekijät.

– Ohi kulkiessa tilanne voi näyttää kohtuulliselta, mutta samoissa tiloissa aamusta iltaan työskentelevä voi tuntea toisin, hän sanoo.

Työntekijät eivät hänestä valita pienistä – päinvastoin, häntä huolettaa, että työntekijät eivät ole tarpeeksi kriittisiä.

Työkaverit ilman suojia

Työterveyslaitos on listannut Kemikaaliriskien hallinta kuntoon -selvityksen riskiammatteja. Sen mukaan hitsaus kuuluu kymmenen kemikaalialtistumisen kannalta merkittävimmän riskityön joukkoon.

Uuksulainen kertoo, että kromi- ja nikkelihuurut ovat pahimpia. Pesolan mukaan haponkestävän ja ruostumattoman teräksen käsittelyssä ilmaan nousee syöpävaarallisia aineita.

– Kirkkaan raudan hitsaamisessa on suurimmat riskit, Salminen sanoo.

Sitä työstävällä on hänen mukaansa usein maski ja raitisilmapuhallin. Hallissa voi kuitenkin olla töissä muita, jotka hengittävät käryä ja savua ilman mitään suojaa.

Työterveyslaitos painottaa ohjeissaan kohdepoiston tärkeyttä. Salmisen mukaan sitä käytetään, kun työala on puoli kertaa puoli metriä. Kun hitsataan autoja tai vielä isompia kappaleita, kohdepoistaja jää helposti kulissiksi.

– Homma saataisiin hoidetuksi, jos tehtäisiin kunnollinen perusilmanvaihto, hän huomauttaa.

Pesolan mielestä se ei ole aina prioriteettien kärkipäässä, vaikka parannuksen yhteydessä voidaan asentaa lämmön talteenottolaitteisto ja säästää energiakustannuksissa.

Muutokset eivät aina ole kiinni työnantajasta. Moni yritys on vuokralla eikä hallin omistaja välttämättä halua investoida ilmanvaihtoon.

Hyvät saavat työntekijät

Ongelmista huolimatta sekä Pesola että Salminen kannustavat nuoria hitsaajiksi.

– Ilman muuta. Työtä on nyt ja tulevaisuudessa. Ammatissa voi kehittyä ja parantaa palkkaansa, Pesola sanoo.

– Vientiteollisuus on Suomelle tärkeä. Ilman hitsaajia suomalaisten käy huonosti, Salminen sanoo.

Kumpikin korostaa, että työnantajien pitää huolehtia, että työntekijöillä ei ole riskiä menettää terveyttään missään vaiheessa uraansa. Salminen toivoo, että yritysten johto ymmärtäisi, miten tärkeää oloista huolehtiminen on henkilökunnan saamisen kannalta.

– Panostukset työoloihin näkyvät laatuna, tuottavuutena ja työhyvinvointina. Kun porukka voi hyvin, sana kiirii, Pesola painottaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?