Kommentti: USA ja Kiina kahinoivat, mutta pahimmat iskut voi ottaa eurotalous

Julkaistu:

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota kärjistyy, mutta eurotalouden riskit kasvavat eniten. Tämä on omaa syytä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppakahinan kärjistyminen on kasvattanut täysimittaisen ja pitkäkestoisen kauppasodan uhkaa, ja samalla se on lisännyt muutoinkin heikentyneiden talousnäkymien riskejä.

Kauppakahinan kärjistymisen välittömiä vaikutuksia ovat Yhdysvaltain kiinalaistuonnille määräämät laajahkot tuontitullien korotukset ja Kiinan heti perään yhdysvaltalaistuotteille lätkäisemät tuontitullien korotukset.

Näiden tullikorotusten takia niin kuin kauppakahinoinnin takia muutenkin kaupankäynti kangistuu kumpaankin suuntaan, mutta enemmän Kiinasta Yhdysvaltoihin kuin toisinpäin.

Haittavaikutusten epätasainen kohdistuminen enemmän Kiinaan ja vähemmän Yhdysvaltoihin johtuu maiden välisten kauppasuhteiden ja kansantalouksien suuresta epäsymmetriasta.

Yhdysvaltain talous on selvästi suurempi kuin Kiinan talous ja mikä vielä olennaisempaa, Yhdysvaltain talous on dramaattisesti vähemmän riippuvainen viennistä kuin Kiinan talous.

Erityisen suuri vaikutus tämän kauppakahinan vaikutusten epäsymmetriaan on sillä, että kahinakaksikon keskinäisessä kauppavaihdossa Yhdysvallat on voimakkaasti alijäämäinen ja Kiina voimakkaasti ylijäämäinen osapuoli.

Tästä kaupan voimakkaasta epätasapainosta – ja epätasapainon suunnasta – johtuu, että Kiinan talous on tästä kauppasuhteesta ja kaupan sujumisesta paljon riippuvaisempi kuin Yhdysvaltain talous.

Siksi tämän kauppasuhteen kangertelu on Kiinalle paljon suurempi riski kuin Yhdysvalloille.

Jos kauppakahina kuitenkin kärjistyy lisää ja kauppaneuvottelut katkeavat jopa vuosien mittaiseksi täysimittaiseksi kauppasodaksi niin kuin viime päivinä kohonneen riskin mukaan voi käydä, koituu siitä Kiinan lisäksi häiriöitä ja haittaa Yhdysvaltainkin taloudelle.

Pitkäkestoisenkin kauppasodan menetyksiä ja muita haittoja kasautuisi todennäköisesti runsaammin Kiinan kuin Yhdysvaltain taloudelle.

Mutta silti kumpikaan ei liene yhtä suuressa vaarassa kuin kauppakahinan varsinaisiin pääpukareihin nähden sivullinen osapuoli:

Eniten tämä kauppasota kasvattaa eurotalouden riskejä.

Euroalueella suurimmat riskit

Euroalueelle asti heijastelevat ja kimpoilevat kauppasodan uhkat ja riskit ovat edelleen suurimmalta osin uhkia ja riskejä eivätkä vielä toteen käyneitä vahinkoja. Parhaassa tapauksessa näin pysyykin, ja euroalue voi vielä välttyä kauppasodan pahimmilta suorilta haittavaikutuksilta.

Euroalue voi selvitä säikähdyksellä, jos Yhdysvallat ja Kiina päätyvät jonkin yllättävän uuden äkkikäännöksen seurauksena kauppasopuun tai edes tullien uusia korotuksia ja laajennuksia välttävään aselepoon.

Eurooppalaisittain parasta olisi, jos kauppasopu syntyisi ilman, että Yhdysvallat käy seuraavaksi Kiinaakin suuremman kauppaylijäämän maan, Saksan, kimppuun.

Mutta jos paras mahdollinen onnenkantamoinen ei toteudukaan, eurotalous on suuressa vaarassa kärsiä kauppakahinan suorista haitoista ja varsinkin epäsuorista heijastushaitoista kaikista suurista talouksista eniten.

Eurotalouden riskit ovat suurempia kuin kummankaan riitapukarin riskit, vaikka euroalue ei ainakaan vielä ole samassa mitassa kauppakahinan osapuoli kuin Yhdysvallat ja Kiina ovat.

Riskit eivät liity niinkään kauppasodan välittömiin vahinkoihin, kuten tullien korotuksista koituviin suoriin kustannus- tai kannattavuushaittoihin. Sen sijaan euroalueen riskit korostuvat epäsuorissa talousvaikutuksissa.

Yhdysvaltain määräämät Kiinan vastaiset tullien korotukset tai Kiinan samanlaiset vastatoimet ovat omiaan heikentämään kansainvälisen kaupan kasvua ja yleistäkin taloustunnelmaa, mutta ne eivät sinänsä ole eurotaloudelle kohtalokkaan vaarallinen uhka.

Sen sijaan euroalueen suurin uhka syntyy alueen omista talouspolitiikan periaatteista ja uskomuksista, joiden mukaan talouskasvun heikkeneminen edellyttää vaikeuksien omatoimista voimistamista talouspolitiikan viritystä kiristämällä.

Omatekoinen taantuma uhkaa

Yhdysvaltain ja varsinkin Kiinan talous- ja rahapoliittiset suunnan muutokset ovat yleensä ympäröivän arkitodellisuuden ohjaamia, ja usein vielä siihen suuntaan, että niiden avulla on tarkoitus loiventaa suhdanteiden vaihtelua – ja varsinkin torjua taantuman uhkia.

Euroalueella sen sijaan vallitsee vahva usko, että talouspolitiikan keinoin on paikallaan voimistaa suhdannevaihteluita ja varsinkin laskusuhdanteita.

Tästä perustavaa laatua olevasta talousoppien ristiriidasta johtuu, että juuri euroalue on kymmenen viime vuoden kuluessa kärsinyt raskaimmat taantumat ja talouskasvun menetykset.

Euroalueen talouspolitiikan linjaukset ovat EU:n komission ohjauksessa ja useiden euromaidenkin hallitusten vaatimuksesta olleet selvästi kireämpiä kuin Yhdysvalloissa tai varsinkin Kiinassa.

Mikään ei ainakaan vielä ole uskottavasti viitannut tai edes vihjannut talouspoliittisen ajattelun ja keskeisten uskonkappaleiden muuttamiseen euroalueella. Siksi lienee parasta varautua saman kaavan toistumiseen, jos ja kun talouskasvu seuraavan kerran heikkenee.

Lähiaikojen yksi suuri uhka on, että Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakahina heikentää kansainvälistä kauppavaihtoa ja talouskasvua, ja että se heijastelee euroalueellekin viennin, kysynnän ja kasvun heikotusta.

Vaikka kauppasodan välittömät vaikutukset ovat suurempia Kiinassa ja Yhdysvalloissa kuin euroalueella, näillä lienee enemmän talouspoliittista päättäväisyyttä ja ehkä viisauttakin ryhtyä tarvittaviin vastatoimiin kuin euroalueen talouspäättäjillä.

Jos ja kun kauppasodan haitat heikentävät talouskasvua, ryhtyvät Yhdysvaltain ja Kiinan talouspäättäjät todennäköisesti lievittämään haittoja erilaisin talous- ja rahapolitiikan elvytystoimin.

Ainakaan ne eivät ryhdy varta vasten pahentamaan kauppasodan vahinkoja samaan aikaan toteen pantavilla talouspolitiikan vyönkiristyksillä.

Mutta jos vanhat ja vakiintuneet merkit pitävät kutinsa, on euroalueen talouspäättäjiltä odotettavissa täsmälleen päinvastaisia toimia. Siksi euroalue on suuressa vaarassa kärsiä kauppasodan suurimmat tappiot – omaa syytään.

Toki eurotalouskin voi vielä säästyä omatekoiselta taantumalta, jos hyvin käy. Jos Kiinan ja Yhdysvaltain uudet elvytystoimet heijastelevat uutta kysyntää euroalueellekin sen verran, että alueen omat talouspäättäjät eivät katso uusia talouden hätäjarrutuksia tarpeellisiksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaisgini valittiin maailman parhaaksi, Valvira kielsi tuotteen markkinoinnin – virkamies esittää maarajoitusta Suomelle

    2. 2

      Ford aikoo irtisanoa 7 000 työntekijää – joka kymmenes saa lähteä

    3. 3

      Lukija: Kotimyyjä kauppasi eläkeläiselle hormin ”perusteellisen korjauksen” – parin tunnin urakka maksoi 3 500 euroa

    4. 4

      Kysely: Tämä piirre pomojen käytöksessä ottaa nuoria aivoon – ”Sietokyky huomattavasti matalampaa”

    5. 5

      Swissport aloittaa Finnairin rahtikäsittelijänä Helsingissä

    6. 6

      ”Yksinasuvia ei pidä erityisesti tukea, mutta ei rangaistakaan” – asiantuntija pitää leskeneläkettä syrjivänä

    7. 7

      Helsingin telakan kauppa sinetöity –  uusi venäläisomistaja uskoo pakoteasian ratkenneen

    8. 8

      Kommentti: Saksa voisi opettaa jotain korvaamatonta Suomen hallitus­neuvottelijoille

    9. 9

      Viinaturismi kääntyi taas kasvuun – Virosta tuotiin miljoona litraa enemmän kuin vuotta aiemmin

    10. 10

      Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisgini valittiin maailman parhaaksi, Valvira kielsi tuotteen markkinoinnin – virkamies esittää maarajoitusta Suomelle

    2. 2

      Kysely: Tämä piirre pomojen käytöksessä ottaa nuoria aivoon – ”Sietokyky huomattavasti matalampaa”

    3. 3

      ”Yksinasuvia ei pidä erityisesti tukea, mutta ei rangaistakaan” – asiantuntija pitää leskeneläkettä syrjivänä

    4. 4

      Lukija: Kotimyyjä kauppasi eläkeläiselle hormin ”perusteellisen korjauksen” – parin tunnin urakka maksoi 3 500 euroa

    5. 5

      Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

    6. 6

      Ford aikoo irtisanoa 7 000 työntekijää – joka kymmenes saa lähteä

    7. 7

      Kommentti: Saksa voisi opettaa jotain korvaamatonta Suomen hallitus­neuvottelijoille

    8. 8

      Viinaturismi kääntyi taas kasvuun – Virosta tuotiin miljoona litraa enemmän kuin vuotta aiemmin

    9. 9

      HS: Huippukokki Helena Puolakka paljastaa ravintoloissa näkemänsä kauhut – päivän päätteeksi pomo vei hakkaamansa työntekijät ensiapuun

    10. 10

      FT: Yhdysvaltain tiedustelu­palvelut ovat varoittaneet yrityksiä Kiinaan liittyvistä riskeistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kokenut kassa: Uusi lähimaksuraja laukaisi asiakkaissa omituisen piirteen – lisää riskejä ja hidastaa asiointia

    2. 2

      Yksi tekstiviesti sinetöi Reino-tossujen kohtalon – ”Tosi surkea homma, että tämän teit”

    3. 3

      Haluaisitko eläkkeelle etuajassa? Vaihtoehtoja on neljä – ja niillä jopa kymmenientuhansien eurojen erot

    4. 4

      Näin SAK:n ”verotsunami” osuisi suomalaisiin: ”Kostomentaliteetti tästä paistaa”

    5. 5

      Yrittäjä osoittaa selvän syyn Suomea vaivaavaan hitsaajapulaan: ”Kävin pajassa, jossa en olisi päivääkään töissä”

    6. 6

      Lehdenjakaja nosti 56 lainaa ja osti 37 000 euron auton – silloin velkojien mitta täyttyi

    7. 7

      Simo oli yli 40 vuotta työelämässä ja jäi osaeläkkeelle – määrättiin uudestaan työnhakijaksi: ”Tilanne on hiukka pöljä”

    8. 8

      Suomalaisgini valittiin maailman parhaaksi, Valvira kielsi tuotteen markkinoinnin – virkamies esittää maarajoitusta Suomelle

    9. 9

      Perheyrittäjältä täysmyllytys SAK:n verolinjauksille: ”Eivät ne voi olla noin tyhmiä!”

    10. 10

      Kolari myöhästytti hakijat pääsykokeesta Oulussa – tuhansilla euroilla valmistautunut Hoger seisoi tunteja ruuhkassa, kunnes tajusi, että ”peli on hävitty”

    11. Näytä lisää