Tälle alalle olisi tarjolla satoja työpaikkoja, mutta ei hakijoita – kainuulaistehdas harkitsee koulutusta Venäjällä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tälle alalle olisi tarjolla satoja työpaikkoja, mutta ei hakijoita – kainuulaistehdas harkitsee koulutusta Venäjällä

Ammattitaitoisista hitsaajista on suuri pula. Vajetta paikataan ulkomaisilla työntekijöillä.

Julkaistu: 14.5.2019 7:22

Töitä ja koulutusta on tarjolla, mutta hitsaajia on vaikea saada. Teknologiateollisuuden mukaan nuoret eivät tiedä, mitä tehtäviin sisältyy.

Kone- ja tuotantotekniikan työntekijöistä on kova pula. Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen kertoo, että etenkin hitsaajia ja koneistajia on aivan liian vähän.

– Tarvittaisiin satoja työntekijöitä lisää.

Hänen mukaansa palkat ovat kohdallaan, mutta edes koulutus ei kiinnosta.

– Hakijoita on liian vähän, hän sanoo.

Peruskoulupohjaiselle kone- ja tuotantotekniikan linjoille pyrki yhteishaussa ensisijaisesti noin 1 200 hakijaa. Ensi syksynä alkavaan koulutukseen aloituspaikkoja on 2 024.

Nykyisin ammatillisiin oppilaitoksiin voi hakea jatkuvasti, joten kaikki opiskelijat eivät näy tilastoissa. Asiantuntija Katriina Emaus Teknologiateollisuudesta sanoo, että luvut kuvaavat silti hyvin suuntaa.

Kone- ja tuotantotekniikan koulutus on perustutkinto, jossa opiskelijat voivat tehdä myös hitsaajan opintoja. Erikseen on hitsaajan ja koneistajan ammattitutkinnot. Tuoreimmat opetushallituksen Vipunen-palvelun tiedot ovat vuodelta 2017. Tuolloin hitsaajan ammattitutkintoa suoritti 91 ja koneistajan tutkintoa 175 opiskelijaa.

Transtech paikkaa ulkomaalaisilla

Kiskokalustovalmistaja Skoda Transtechin toimitusjohtaja Lasse Orre huomauttaa, että vain osa peruskoulutuksesta valmistuneista lopulta sijoittuu alalle.

Turun Telakka ja Uudenkaupungin autotehdas ovat imeneet konetekniikan osaaja ympäri maata. Pahin työvoimapula on Ahkola-Lehtisen mukaan alueilla, joiden lähellä ei ole oppilaitosta.

Skoda Transtech yritti viime vuonna palkata 50 työntekijää tehtaalleen Kajaaniin. Vain osa paikoista saatiin täytetyksi.

– Oman koulutuksen kautta ei saatu ketään liikkeelle, Orre lisää.

Nyt yrityksen hitsareista noin puolet eli 80 on ulkomaalaisia, lähinnä venäläisiä ja puolalaisia.

Haaste on Orren mukaan pitkäaikainen. Transtechilla on tilauksia vuoteen 2026 ja optioita vuoteen 2030. Projektit ovat hitaita. Ensi vuoden kesällä yritys tarvitsisi suuren määrän väkeä muun muassa kokoamaan Tampereen tilaamia raitiovaunuja.

Hankkeita työvoimapula ei kaada, mutta työt tai osa niistä saatetaan teettää ulkomaalaisilla tai ulkomailla, jos kotimaasta ei väkeä löydy.

Transtechissa on jo pari vuotta pohdittu koulutuksen järjestämistä rajan takana Venäjällä.

– Toistaiseksi hanke on vasta ajatus, Orre sanoo.

Luutuneet käsitykset vaikuttavat

Ahkola-Lehtisen mielestä vähäisessä kiinnostuksessa on usein kyse vääristä käsityksistä. Hitsaajan ja koneistajan tehtävät liitetään helposti saastuttavaan savupiipputeollisuuteen.

– Mielikuva on todella syvällä. Sitä on vaikea pestä pois, vaikka kuinka hinkattaisiin.

Nuoret haluavat merkityksellistä työtä. Monelle ilmastomuutoksen hillintä ja maailman pelastaminen on tärkeää. He eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että uudella tekniikalla voidaan vaikkapa säästää energiaa tai edistää terveyttä.

Ahkola-Lehtisen mielestä nuorille tulee kertoa, millaisia töitä ammateissa tehdään. Esimerkiksi, että koneistaja rakentaa teräskappaleesta tosi tärkeitä akselin osia, joita asennetaan vaikkapa autoihin tai laivoihin.

Paitsi nuorille myös äidille ja isille pyritään järjestämään tiedotustilaisuuksia kouluissa ja tutustumiskäyntejä alan yrityksiin. Kone- ja tuotantotekniikan karttaminen lähtee nimittäin usein jo peruskoulunsa päättävien vanhemmista. Jos he pitävät tehtäviä vaarallisina, ikävinä tai raskaina, he eivät kannusta lapsiaan näille aloille.

Myös sukupuolirooleja tuuletetaan.

– Tytöissä on huikeita hitsaajia ja koneistajia, Ahkola-Lehtinen sanoo.

Kouluissa pitää opettaa

Yksi heikko kohta piilee koulutuksen ja lähiopetuksen säästöissä. Ahkola-Lehtinen painottaa laadullista lähiopetusta. Hän kertoo, että ensimmäinen puoli vuotta on erittäin tärkeää aikaa opintonsa aloittavalle nuorelle.

Jos nuoria ei saada kiinnostumaan koneteknologiasta, ongelma pahenee, sillä suuri osa alan työntekijöistä on kohtuullisen iäkkäitä. Ahkola-Lehtisen mielestä ulkomaalaisten varaan ei oikein kannattaisi tilannetta rakentaa, sillä moni heistä tekee keikkaa muutaman vuoden ja palaa sen jälkeen kotimaahansa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?