Jan Hurrin kommentti: Tuloerojen kasvu on totta – ja se on jatkunut vuosikymmeniä

Julkaistu:

Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa ja useimmissa muissa EU-maissa jo vuosien ajan, vaikka näin ei pitänyt käydä. Siksi populismi vahvistuu, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Tuloerojen kasvaminen on poliittisesti vaikea yhteiskunnallinen ilmiö ja muutenkin hankala puheenaihe. Se on silti yhtä totta kuin siitä koituvat seuraukset.

Ilmiselvistä yhteiskunnallisista uhkista ja muista haitoistaan huolimatta tuloerot ovat kasvaneet Suomessa ja useimmissa muissakin Euroopan maissa jo vuosikymmenten ajan.

Tuloerojen pitkäaikaisen kasvun vahvistaa viime kuussa julkistettu tutkimus Kuinka epätasa-arvoinen on Eurooppa? (How unequal is Europe?). Koko tutkimusraportti löytyy tästä, lyhyt esittely tästä ja vähän pidempi esittely tästä.

Poikkeuksellisen laajaan tulo-, vero- ja tilastoaineistoon perustuva tutkimus on Pariisin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan ”Maailman epätasa-arvolaboratorion” (World Inequality Lab) tutkijaryhmän käsialaa.

Tutkimuksen mukaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa koko tutkimuksen kattaman ajanjakson eli vuosina 1980–2017. Suomi on yksi niistä maista, joissa tuloerot olivat vuonna 2017 selvästi suurempia kuin vuonna 1980.

Ainakin näiden viimeksi kuluneiden vajaan neljän vuosikymmenen aikana ennestään suurituloisimman vähemmistön tulot ovat kasvaneet tuntuvasti ripeämmin ja runsaammin kuin ennestään pienituloisimman enemmistön tulot.

Tulonjakokehitys on vaihdellut eri Euroopan maissa melko paljon. Suurinta tuloerojen kasvu on ollut Itä-Euroopan entisissä kommunistimaissa, mutta ilmiö on silti käytännössä koko Euroopan laajuinen.

Tästä kertoo esimerkiksi se, miten koko Euroopan kaikkien tulojen kasvu on vuosina 1980–2017 jakautunut eri tuloluokkien kesken:

Pienituloisin 50 prosenttia aikuisväestöstä sai 15 prosenttia kaikkien tulojen kasvusta, kun suurituloisin yksi prosentti kahmaisi 17 prosenttia tulojen kasvusta. Pienituloisimman 80 prosentin reaalitulot kasvoivat keskimäärin 40 prosenttia, mutta suurituloisimman prosentin tulot paisuivat sata prosenttia ja suurituloisimman promillen peräti 200 prosenttia.

Verotus tasaa eroja entistä vähemmän

Euroopan maiden väliset tuloerot – tai paremminkin tuloerojen väliset erot maasta toiseen – ovat suurimmillaan ennen verotuksen vaikutuksia, mutta verraten suuria myös verovaikutusten jälkeen.

Ennen verojen vaikutusta tuloerot ovat suurimpia Länsi-Euroopan maissa ja pienimpiä Pohjois-Euroopan maissa. Verovaikutus tasaa tuloeroja eniten Länsi-Euroopan maissa ja melkein yhtä paljon Pohjois-Euroopassa mutta vähiten Itä-Euroopan maissa.

Esimerkiksi Pohjois-Euroopassa suurituloisimman kymmenesosan tuloero suhteessa pienituloisimpaan aikuisväestön puolikkaaseen oli toissa vuonna ennen verotuksen vaikutuksia noin viisi ja puolikertainen ja verovaikutusten jälkeen vähän yli nelinkertainen.

Tämän tutkimuksen perusteella verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus on viime vuosikymmenten mittaan kautta Euroopan jonkin verran heikentynyt.

Näin on käynyt, kun tuloerot ovat jatkaneet kasvamistaan mutta samaan aikaan yritysverotusta ja korkeimpia tuloveroasteita on madallettu ja arvonlisäveron kaltaisia epäsuoria veroja on korotettu.

Esimerkiksi kulutukseen kohdistuvat arvonlisäveron kaltaiset epäsuorat verot ovat tyypillisesti tasaveroja, joiden rasitus kohdistuu suhteellisesti raskaimmin pienituloisiin.

Moni Euroopan maa on Suomen tavoin vähitellen siirtänyt verotuksensa painopistettä progressiivisesta tuloverotuksesta tasaverotuksen suuntaan. Näin on usein tehty esimerkiksi kansainvälisen verokilpailun paineessa talouden kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Samalla tuloerot ovat kasvaneet lisää. Suurituloisimman vähemmistön eduksi ja pienituloisimman enemmistön haitaksi.

Tuloerojen kasvu ruokkii populismia

Tuloerotutkimuksen tekijät muistuttavat, että useimmissa Länsi-Euroopan maissa tuloerot ovat sentään pienempiä ja ne ovat kasvaneet vähemmän kuin vaikkapa useissa Itä-Euroopan maissa tai varsinkin Yhdysvalloissa.

Suomikin päätyy laajahkon vertailujoukon parhaaseen puoliskoon.

Tämä ei kuitenkaan kerro Suomen tai muiden läntisten EU-maiden onnistumisesta vaan siitä, että ne ovat epäonnistuneet vähemmän kuin vielä raskaammin tulonjaon tasoitustavoitteista lipsuneet verrokkimaat.

Näin on käynyt siitä huolimatta, että Suomi on yhdessä muiden Yhdistyneiden kansakuntien YK:n jäsenmaiden kanssa katsonut tuloerojen liiallisen kasvun haitalliseksi ja epäoikeudenmukaiseksi vitsaukseksi, joka on syytä kitkeä pois.

YK vahvisti vuonna 2015 sosiaalisen kehityksen tavoitteensa, joiden yksi vaatimus – ei siis ehdotus tai suositus vaan vaatimus – edellyttää, että pienituloisin 40 prosenttia kansalaisista nauttii nopeammasta tulojen kasvusta kuin koko kansa keskimäärin.

Entistä oikeudenmukaisempi tulonjako ja riittävien vähimmäistulojen takaaminen on myös EU:n toissa vuonna julistaman ”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin” keskeistä sisältöä.

Tuloerojen kasvun hillitseminen saati kasvun taittaminen eivät ole kuitenkaan yltäneet juhlavista julistuksista eurooppalaiseen arkeen.

Sen sijaan eurooppalaisessa arkitodellisuudessa näkyy ja tuntuu yksi tuloerojen kasvusta ja eriarvoisuudesta kasvuvoimaa ammentava ilmiö.

Se voi nousta yhdeksi tässä kuussa pidettävien EU:n parlamenttivaalien suureksi muutosvoimaksi. Ja se voi olla tuloerojen kasvuakin vaikeampi poliittinen ja yhteiskunnallinen ilmiö.

Se on populismi ja erilaiset protestiliikkeet.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    2. 2

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    3. 3

      Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

    4. 4

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    5. 5

      Kun Jasmin Hamid oli lapsi, lama kouraisi perhettä – vanhempien toteamus ajoi säästämään vähäiset rahat: ”Se tuntui tosi ahdistavalta”

    6. 6

      Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

    9. 9

      Miksi meille syötetään tällaista roskaa?

    10. 10

      Työministeri Harakka Ylellä: Yli 50-vuotiaita syrjitään työelämässä – ehdottaa ratkaisuksi ”kokemusetua”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    2. 2

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    3. 3

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    4. 4

      Kun Jasmin Hamid oli lapsi, lama kouraisi perhettä – vanhempien toteamus ajoi säästämään vähäiset rahat: ”Se tuntui tosi ahdistavalta”

    5. 5

      Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

    6. 6

      Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

    7. 7

      Aimo Sarkkinen, 64, ei luota korttimaksuihin, verkkoon eikä mobiiliin: ”Nostan mitä pystyn ja elän sillä”

    8. 8

      Työministeri Harakka Ylellä: Yli 50-vuotiaita syrjitään työelämässä – ehdottaa ratkaisuksi ”kokemusetua”

    9. 9

      Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

    10. 10

      Turkin hyökkäys säikäytti sijoittajat ja heikensi liiraa – konflikti voi heijastua erityisesti matkailubisnekseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    4. 4

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    5. 5

      Suomalaiset kertovat, mitä raha-asioita he salaavat puolisoiltaan – mies jätti, kun totuus selvisi neljän vuoden avioliiton jälkeen

    6. 6

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    7. 7

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    8. 8

      Essin, 28, asunnon arvo laskee, mutta osakesalkku paisuu – ”Rahaa jää hyvin säästöön”

    9. 9

      Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

    10. 10

      Liikemies Kyösti Kakkonen osti huutokauppaan joutuneen tsaarinajan pitsilinnan – kauppahinta 600 000 euroa

    11. Näytä lisää