Kommentti: Kapitalistin olisi parasta marssia työolojen ja palkkojen parannusten puolesta – oman etunsa takia

Julkaistu:

Vappu on työväen juhla, joten marssien iskulauseet vaativat usein työolojen ja palkkojen parantamista. Kapitalisteilla olisi hyvä syy yhtyä vaatimuksiin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Työvoiman ja pääoman välisen perinteisen vastakkainasettelun luulisi jääneen viime tai paremminkin toissa vuosisadalle. Se on kuitenkin sitkeästi läsnä, vaikka siitä koituu haittaa kaikille – kapitalistit mukaan luettuna.

Vastakkainasettelu näyttää viime vuosikymmeninä jopa voimistuneen:

Vuosi vuodelta kasvava osa talouskasvun hedelmistä on useissa maailman maissa päätynyt yritysvoittojen muodossa pääoman omistajille, kun taas palkansaajien osuus kasvusta on vastaavasti supistunut.

Suomessakin tästä on näkynyt merkkejä, joskaan ei samassa määrin kuin useissa muissa länsimaissa tai varsinkaan Yhdysvalloissa. Silti Suomenkin talous on läheisessä yhteydessä muun maailman kehitykseen, joten tälläkin ilmiöllä on Suomelle suuri merkitys.

Talouskasvun aikaan saamien lisätulojen ohjautuminen kasvavassa määrin yritysvoittojen kasvuun näyttää yksiselitteisesti ja -puolisesti hyödyttäneen pääoman omistajia.

Ennestään rikkaimmat ovat rikastuneet lisää ja vieläpä ennen näkemättömällä tavalla. Miljonäärejä ja tuhatkertaisia miljonäärejä eli miljardöörejä on maailmassa nyt runsaammin kuin milloinkaan ennen, ja heidän pääosin omistamansa finanssivarallisuuden arvo on muhkeampi kuin koskaan ennen.

Mutta tämän lajin hyöty on ohimenevää, sillä lopulta liika on liikaa.

Tulo- ja varallisuuserot eivät voi kasvaa loputtomiin, sillä se tarkoittaisi lopulta kaikkien maailman tulojen ja varallisuuden päätymistä rikkaimman henkilön haltuun.

Niin tuskin milloinkaan käy, siitä pitävät huolen ensin kansan köyhtyminen ja – ellei se riitä – myöhemmin köyhtyvän kansan kapinointi.

Siksi kapitalistienkin kannattaisi lähteä vappuna marssimaan työväen puolesta. Ennen kuin on liian myöhäistä.

Kun mikro muuttuu makroksi

Tulo- ja varallisuuserot ovat luonnollinen ja normaalisti luontevakin osa terveellisellä ja kestävällä tavalla toimivaa markkinataloutta. Mutta liian suuriksi kasvaneita ja yhä suuremmiksi kasvavia tulo- ja varallisuuseroja voi hyvällä syyllä luonnehtia talouden kasvuvoimaa heikentäväksi vitsaukseksi.

Siihen ei ole yhtä yksiselitteistä mittaria, mikä on ”oikea” tai edes joten kuten yleishyödyllinen tulojen ja varallisuuden jakauma, joten tulonjaon vaikutuksia on arvioitava epäsuorien vaikutusten kautta.

Yksi tällaisen puntaroinnin hyvin yksinkertainen lähtöoletus – tai paremminkin taustatieto – edustaa niin sanotun mikrotaloustieteen kiistattomia tosiseikkoja:

Suurituloiset käyttävät tuloistaan ja varsinkin ennestään runsaiden tulojensa lisäkasvusta sitä pienemmän osan kulutukseen mitä suuremmista tuloista ja mitä runsaammasta tulojen kasvusta on kyse.

Tulohaitarin toisella laidalla toimii samanlainen mutta vaikutuksiltaan vastakkainen yksityistalouden lähes luonnonlain veroinen tosiseikka:

Pienituloiset käyttävät tuloistaan ja varsinkin ennestään pienten tulojensa kasvusta sitä suuremman osan kulutukseen mitä niukemmista tuloista tai tulojen kasvusta on kyse.

Kun näiden kahden sinänsä helppotajuisen mikrotalousilmiön vaikutukset kertautuvat kansan- ja maailmantalouden mittoihin, syntyy niistä raskaan sarjan makrotaloudellinen luonnonvoima.

Rikkaiden rikastuminen synnyttää ajan oloon tarpeettoman ja lopulta jopa haitallisen suureksi paisuvan määrän säästöjä, joista kasvava osa alkaa mielekkäiden investointikohteiden puutteessa ohjautua kiihtyvään finanssikeinotteluun.

Samaan aikaan suuren enemmistön tulojen polkeminen paikoillaan ja jopa supistuminen alkaa heikentää ei vain pienituloisimman vaan vähitellen myös keskituloisen kansan ostovoimaa.

Palkkatulojen heikkenevän kasvun oloissa talouden kokonaiskysyntää on mahdollista ylläpitää vain kotitalouksien tai julkisen talouden tai molempien velkaantumisen avulla.

Kun velkavetoinenkin kulutuskysyntä alkaa hiipua, viimeistään siitä alkavat yritystenkin kannattavuusvaikeudet. Voittojen hupeneminen tai niiden muuttuminen tappioiksi merkitsee osinkojenkin hupenemista.

Viimeistään osinkovirran ehtyminen havahduttaa kapitalistinkin oivaltamaan, että työllisyyden lisäksi työolojen ja palkkakehityksen koheneminen ei ole pelkästään työväen etu. Se on työvoiman ja pääoman yhteinen etu.

Ei vain talouden vaan yhteiskunnan riski

Työllisyyden ja työolojen sekä palkkakehityksen koheneminen ja niiden saattaminen tasapainoiselle tolalle on kaikkien eduksi pelkkää taloutta laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten takia.

Tulo- ja varallisuuserojen liiallinen kasvaminen heikentää palkkatuloilla ja/tai tulonsiirroilla elävän suuren enemmistön suhteellista talousasemaa. Ja se synnyttää ja voimistaa eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden tunteita.

Siitä syntyy otollista maaperää poliittisen protestihengen voimistumiselle ja populismin sekä erilaisten ääriliikkeiden nousulle. Niin kuin on näkynyt useiden länsimaiden vaalituloksissa vajaan kymmenen viime vuoden ajan.

Toki populismin voimistumisesta voi tiettyyn rajaan asti aluksi koitua taloudelle hyödyllisiäkin muutoksia, jos esimerkiksi populistiset vaikutteet vähentävät etenkin EU-maissa harjoitetun talouspolitiikan pahimpia vyönkiristyshaittoja.

Mutta protestihenkisen populismin ja etenkin radikaalien ääriliikkeiden voimistuminen ei suinkaan takaa talouskasvua eikä minkään uudistusten mielekkyyttä. Sen sijaan ne synnyttävät ilmiselviä uhkia poliittisten ja yhteiskunnallisten olojen vakaudelle.

Eurooppalaiset viime vuosisadan ääriesimerkit muistuttavat, mitä ääriliikkeiden valtaan nouseminen voi pahimmillaan saada aikaan. Pahimmillaan rikkaita ei pelastanut edes henkivartijoiden turva.

Saksan natsit tappoivat miljoonittain mielestään vääräuskoisia ja -rotuisia ihmisiä, mukaan luettuna suuri osa aikansa varakkaimmista kansalaisista. Venäjän kommunistit tappoivat miljoonittain muun muassa mielestään liian rikkaita kansalaisia.

Tämän takia liian jyrkkä tulo- ja varallisuuserojen kasvu koituu lopulta kapitalistienkin tappioksi.

Siksi pääoman omistajien on korkea aika lähteä vappumarsseille – ja yhtiökokouksiin – vaatimaan työolojen kohennuksia ja palkkojen parannuksia.

Ellei solidaarisuuden niin edes oman edun takia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    2. 2

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    3. 3

      Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

    4. 4

      Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

    5. 5

      Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

    6. 6

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    7. 7

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    8. 8

      Kommentti: Uusi osakesäästötili helpottaa sijoittamista – ja houkuttelee hölmöilyyn

    9. 9

      Kannattaako uusi osakesäästötili avata? Asiantuntija esittelee tavallisen säästäjän plussat ja miinukset

    10. 10

      Aimo Sarkkinen, 64, ei luota korttimaksuihin, verkkoon eikä mobiiliin: ”Nostan mitä pystyn ja elän sillä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    2. 2

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    3. 3

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    4. 4

      Kun Jasmin Hamid oli lapsi, lama kouraisi perhettä – vanhempien toteamus ajoi säästämään vähäiset rahat: ”Se tuntui tosi ahdistavalta”

    5. 5

      Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

    6. 6

      Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

    7. 7

      Aimo Sarkkinen, 64, ei luota korttimaksuihin, verkkoon eikä mobiiliin: ”Nostan mitä pystyn ja elän sillä”

    8. 8

      Työministeri Harakka Ylellä: Yli 50-vuotiaita syrjitään työelämässä – ehdottaa ratkaisuksi ”kokemusetua”

    9. 9

      Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

    10. 10

      Turkin hyökkäys säikäytti sijoittajat ja heikensi liiraa – konflikti voi heijastua erityisesti matkailubisnekseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    4. 4

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    5. 5

      Suomalaiset kertovat, mitä raha-asioita he salaavat puolisoiltaan – mies jätti, kun totuus selvisi neljän vuoden avioliiton jälkeen

    6. 6

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    7. 7

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    8. 8

      Essin, 28, asunnon arvo laskee, mutta osakesalkku paisuu – ”Rahaa jää hyvin säästöön”

    9. 9

      Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

    10. 10

      Liikemies Kyösti Kakkonen osti huutokauppaan joutuneen tsaarinajan pitsilinnan – kauppahinta 600 000 euroa

    11. Näytä lisää