Jyrkkä käyrä näyttää Suomen poikkeuksellisen vauvakadon – ”Lapsia ei tehdä valtiota varten”

Julkaistu:

Uuden hallituksen on herättävä syntyvyyden rajuun laskuun Suomessa, asiantuntijat katsovat.
Viime vuonna nainen synnytti keskimäärin enää 1,41 lasta Suomessa. Syntyvyys on matalin keskimääräisen lapsiluvun pitkässä historiassa, joka alkaa vuodesta 1776.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo puhuu syntyvyyden laskusta jo kansallisena kriisinä, jos se ei kohene eikä maahanmuuttoa sallita.

Talouden tervehdyttämistoimilla ei ole haluttua vaikutusta, jos samaan aikaan väestöpohja alkaa kadota jalkojen alta.
Viime vuonna väkiluku kasvoi vain 474 hengellä – sekin maahanmuuton takia. Edellisvuonna keskimääräinen lapsiluku oli 1,49. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen ennakkotiedoista, jotka julkaistiin viime perjantaina.


Syntyvyyden lasku ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan kehityskulkua näkyy kaikissa teollisuusmaissa. Eurostatin tilastoista käy kuitenkin ilmi, että ilmiö on erityisesti suomalaisten ongelma (katso alla). Suomi on euroalueen 19 maan alapuolella. Syntyvyyden lasku näkyy myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, mutta tahti on hitaampi.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Tuleva hallitus joutuu puntaroimaan vaikeaa kysymystä siitä, millä keinoilla vauvojen vähenemiseen voidaan vaikuttaa. Tehtävä ei ole helppo, sillä syntyvyyden laskussa kyse on monimutkaisesta ilmiöstä, josta tarvittaisiin lisää tietoa.

Taloussanomat listasi esillä olleita keinoja, jolla voisi olla vaikutusta syntyvyyteen:

Perhetukiuudistus vihdoin läpi

Hiilamon mukaan tärkeintä olisi saada ”signaalivaikutus” ihmisille – hallitus, joka on ”selkeästi lapsi- ja perhemyönteinen”.

– Etuuksilla on ihan oikeasti väliä varsinkin pienituloisille ja ne poistavat epävarmuutta. On yritetty perhetukiuudistusta jo kahden hallituksen aikana onnistumatta. Se on aika huono signaali lapsiperheille.

– Suomessa perhepolitiikka on heikentynyt, kun katsotaan esimerkiksi lapsilisien määrää. Perhepoliittisilla toimilla on merkitystä, vaikka joskus kuulee sanottavan, että keinot on jo käytetty, Susan Kuivalainen, Turun yliopiston dosentti ja osastopäällikkö Eläketurvakeskuksesta sanoo.

– Se näkyy maissa, joissa panostetaan perhepoliittisiin toimenpiteisiin.

Suomessa perhepolitiikan taso on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi perhevapaat ovat Kuivalaisen mukaan muita maita joustamattomampia. Laaja näkemys on, että seuraavan hallitukseen ohjelmaan pitää kirjata perhevapaauudistus.


– Pohjoismaat olivat pitkään suunnannäyttäjiä, ja perhevapaat pitkiä ja anteliaita, mutta monet maat ovat tulleet samalle tasolle tai menneet ohi. Emme ole mitenkään erityisiä Suomessa, Hiilamo sanoo.

Perheille tukea ja rahaa

Jos kansalaisilta kysytään, kuten Lännen Media viime marraskuussa, tehokkaimpina keinoina olivat avun saanti lapsiperheiden arkeen, tuloverotuksen lapsivähennys ja lapsilisien korotus.

Hiilamo huomauttaa, että vaikka kiistaa on perhepolitiikan ja syntyvyyden vaikutussuhteesta, mutta yhteydessä ne ovat toisiinsa joka tapauksessa.

– Hyvä esimerkki on Ranska, jossa on panostettu hyvään perhepolitiikkaan. Esimerkiksi lapsilisäjärjestelmää on kehitetty kauan, ja maksuton koulu aloitetaan aikaisin.

Lapsilisien ja päivähoidon maksujen lisäksi valtion pitäisi vauvatalkoissa katsoa vanhempainvapaiden pituuksia ja korvattavuutta sekä asuntopolitiikkaakin. Lapsiperheen tuloverotuksen vähennys on voimassa joissakin maissa, kuten Saksassa.

Mallia Virosta?

Vuonna 2017 Virossa tehtiin uudistus, joka tarjoaa kolmilapsiselle perheelle 510 euroa kuussa lapsilisiä. Suomessa summa on 334 euroa. Virossa väestö kasvaa ja syntyvyys on kääntynyt nousuun, osittain perhepolitiikan ansiosta.

Viron lapsilisäuudistus on ollut jossain määrin kiistanalainen vaikutuksiltaan, mutta rahalla on ollut vaikutusta: Viron yleisradioyhtiön mukaan viime vuonna perheisiin syntyi kolmansia lapsia 500 enemmän kuin edellisvuonna.

Sukupuolet eivät kohtaa

Koulutus ja muuttoliikkeet voivat vaikuttaa syntyvyyden laskun taustalla jonkinlaisena ’kohtaanto-ongelmana’ naisten ja miesten välillä.

Naiset lähtevät herkemmin kotipaikkakunniltaan opiskelemaan, kun taas ne miehet, jotka eivät saa koulutuspaikkaa, jäävät syntysijoille.

Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku on 1,23.

Perinteisesti kumppania on haettu suunnilleen samalta koulutustasolta, mutta sukupuolten väliset koulutuserot ovat isoja.

– Naisten koulutustasolla ei riitä enää miehiä.

Valtio maksajaksi

Kelan äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan päivärahat katetaan nykymallissa työnantaja- ja työntekijämaksuilla ja pienellä siivulla valtion osuutta. Malli rasittaa naisvaltaisia aloja ja pienyrittäjiä.

Pahimmillaan se lisää pätkätyötä, lykkää naisten lasten hankintaa jopa liian pitkään tai estävät naisten palkkaamista.

Hiilamo penää valtiolle isompaa osuutta vanhempainvapaiden kustannuksista. Nykyisin korvauksista sovitaan työehtosopimuksissa. Jos julkisen tahon korvausosuus olisi suurempi, työnantajiin kohdistuisi vähemmän rasitusta, hän sanoo.

Ilmastopaniikki pois

Hiilamo ymmärtää, että ilmastonmuutoksen ja ylikansoituksen maailmassa osa pidättäytyy lasten hankkimisesta. Tämä ilmiö ei hänen arvionsa mukaan silti juurikaan selitä lapsien vähenemistä.

– Ilmastopuheella sen sijaan voi olla vaikutusta siihen, millaista perhepolitiikkaa harjoitetaan. Jotkut sanovat, että hyvä että syntyvyys laskee. Jos esittää tällaista, pitää pystyä myös esittämään jonkinlainen ohjelma, miten hyvinvointivaltiota aletaan ajamaan hallitusti alas.

Viisautta puheisiin

Kuivalainen, kahden lapsen äiti, huomauttaa myös, että syntyvyys ei nouse sillä, että poliitikot kannustavat ”synnytystalkoisiin”.

– Käsite on toimimaton, koska on helposti syyllistävä ja yksioikoinen. Lapsia ei tehdä valtiota varten. Ei auta jos sanotaan, että synnyttäkää lapsia, mutta politiikassa tai rakenteissa ongelmaan ei puututa.

Myös Hiilamo, viiden lapsen isä, peräänkuuluttaa ilmiön käsittelyä laaja-alaisesti. Lastenhankinta on henkilökohtainen ja herkkäkin asia, kuten tahaton lapsettomuus tai arvopohjainen valinta jäädä lapsettomaksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    2. 2

      Nokian salaperäinen tutkimuslaitos on voittanut yhdeksän Nobelia ja yhden Oscarin

    3. 3

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    4. 4

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    5. 5

      Nuoripari aiheutti talon putkistolle valtavan vahingon – vuokraemäntä joutui vuosiksi kymppitonnien velkoihin

    6. 6

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    7. 7

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    8. 8

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    9. 9

      Putkiremontti on helppo tunaroida kalliiksi – kiinnitä huomiota näihin asioihin

    10. 10

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    2. 2

      Nokian salaperäinen tutkimuslaitos on voittanut yhdeksän Nobelia ja yhden Oscarin

    3. 3

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    4. 4

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    5. 5

      Nuoripari aiheutti talon putkistolle valtavan vahingon – vuokraemäntä joutui vuosiksi kymppitonnien velkoihin

    6. 6

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    7. 7

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    8. 8

      Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

    9. 9

      Venäjän keskuspankki laski ohjauskorkoaan

    10. 10

      Putkiremontti on helppo tunaroida kalliiksi – kiinnitä huomiota näihin asioihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Ambulanssi­lennolle tuli kiire: asiakas lainasi yli 20 000 euroa ja maksoi – sitten lento­yhtiöltä tuli soitto, jollaista ei todellakaan olisi halunnut saada

    3. 3

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    4. 4

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    5. 5

      Asunnon ostanut Riitta närkästyi, kun taloyhtiössä olikin hoivafirman palveluasuntoja – ”Tunsin tulleeni petetyksi”

    6. 6

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    7. 7

      Esa rakensi itselleen 30 eurolla köyhän miehen jäähdytyslaitteen

    8. 8

      Euroopan syvin kaivos suljetaan ja elämä pikkuruisella Pyhäjärvellä mullistuu – tästä kaikki alkoi: ”Isän lapio osui outoon kiveen”

    9. 9

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    10. 10

      Viisikymppinen ei saanut yhtään kutsua työhaastatteluun – asiantuntija: ”Liian kovia stereotypioita yhä edelleen”

    11. Näytä lisää