Näille aloille tuodaan vuokratyöläisiä ulkomailta – palkkapyynnöt nousseet ”sfääreihin” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näille aloille tuodaan vuokratyöläisiä ulkomailta – palkkapyynnöt nousseet ”sfääreihin”

Hitsaajat ovat ammattiryhmä, joita tuodaan Suomeen ulkomailta.

Julkaistu: 1.5.2019 8:20

Suomessa maksettavat palkat eivät enää tahdo riittää, kun kilpaillaan esimerkiksi itäeurooppalaisista hitsaajista, vuokratyöfirmat kertovat.

Noususuhdanteen aikana monet yritykset ovat kärsineet työvoimapulasta, jota on paikattu myös ulkomailta tuodulla vuokratyövoimalla.

Tuusniemeläinen Paakkilan konepaja on joutunut turvautumaan esimerkiksi Puolasta ja Liettuasta tuleviin hitsaajiin, jotta tuotanto ei sakkaisi. Osaavaa työvoimaa ei ole toimitusjohtaja Juha Huhtisen mukaan löytynyt tietyissä tilanteissa lähempää.

Ilmiö tunnetaan työvoimaa tarjoavissa henkilöstöpalveluyrityksissä: hitsaajat ovat yksi niistä ammattilaisryhmistä, joita haetaan kissojen ja koirien kanssa ulkomaita myöten. Kilpailu on kovaa, sillä vastaavista osaajista on pulaa myös muualla Euroopan unionissa.

Metallialan osaajia tulee Suomeen lähinnä Itä-Euroopan maista, ja isoin houkutin on palkka.

– Kyllähän me palkka-asioissa jäädään muiden EU-maiden jalkoihin. Usein se ei liity itse palkkaan, vaan siihen, kuinka paljon palkasta joutuu maksamaan veroa ja kuinka paljon joutuu maksamaan asumisesta, Baronan kansainvälisestä rekrytoinnista vastaava johtaja Elina Koskela sanoo.

– Näihin asioihin toivottaisiin Suomen näkökulmasta jonkinlaista vastaantuloa siihen, miten tällaisia asioita voitaisiin kompensoida, kun tarvitaan väliaikaisesti työvoimaa. Jotta saataisiin tuotantoa pysymään Suomessa.

Koskelan mukaan kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kakkosasunnon verovähennysoikeus silloin, kun työntekijän toinen asunto on toisessa EU-maassa. Nettopalkkaa voisi nostaa myös esimerkiksi matkakustannuksia kompensoimalla silloin, kun työvoimaa ei löydy Suomesta ja kyseessä olisi projektiluontoiset tai määräaikaiset tehtävät.

Suomeen tulijat ovat yleensä sellaisia, joilla on jo aiempaa kokemusta kansainvälisistä työtehtävistä. Uudet tulijat esimerkiksi Puolasta tai Slovakiasta vähenevät sitä mukaa, kun palkkataso siellä nousee.

Toisen henkilöstöpalveluyhtiön VMP:n Varsinais-Suomen aluejohtajan Vesa Suomisen mukaan ulkomaalaisten palkkapyynnöt ovat nousseet vuoden aikana.

– Palkkapyynnöt menevät sellaisiin sfääreihin, ettei se ole enää eri osapuolille kustannustehokasta siinä mielessä kuin se on ehkä joskus ollut.

Suomisen mukaan nyt joudutaan miettimään sitä, millä muulla kuin palkalla työntekijöitä voitaisiin houkutella Suomeen. Niitä voivat olla esimerkiksi työsuhteen pituus tai työnantajan järjestämät luontoisedut.

– Jos tänne tullaan töitä tekemään muualta, he haluavat niitä töitä tehdä.

Suomisen mukaan monet lyhyeksi aikaa töihin tulevat haluaisivat tehdä mahdollisimman paljon töitä ja kasvattaa sitä kautta tienestejään, eivätkä aina ymmärrä, että lainsäädäntö velvoittaa pitämään työajoista kiinni.

VMP tuo ulkomailta työvoimaa eniten rakennusalalle ja elintarviketeollisuuteen. Rakennuksille tulee työntekijöitä etenkin Romaniasta, josta löytyy Suomisen mukaan erityisesti kivitalojen saneerauksiin vihkiytyneitä tekijöitä. Hitsaajia ja muita metallialan osaajia taas tulee esimerkiksi Puolasta ja Baltian maista.

Ravintoloihin tulee paljon virolaisia, joiden etuna on kyky työskennellä englannin kielellä. Virosta on tosin yhä vaikeampi löytää työvoimaa, varsinkin sitoutuneita tekijöitä, Suominen sanoo. Kotimaahan helposti palataan, jos sieltä sattuu löytämään töitä.

StaffPoint tuo ulkomailta väkeä monille toimialoille, muun muassa matkailusesongin aikana Lappiin. Sinne on löytynyt työvoimaa esimerkiksi Virosta ja nykyisin yhä enemmän myös Puolasta.

– Uskomme, että kysyntä ulkomaisille osaajille kasvaa Lapin matkailusesongissa seuraavallakin talvisesongilla, StaffPoint-konsernin toimitusjohtaja Anu Ahokas sanoo.

Työntekijöiden houkuttelussa on Ahokkaan mielestä tärkeää luoda mielikuva siitä, millaiseen paikkaan työntekijät ovat tulossa: millainen asunto on, millainen työmatka on, paljonko rahaa jää käteen. Viidakkorumpu on usein tehokkain tapa löytää uusia tekijöitä:

– On hyvin tyypillistä, että Lappiin tullaan ensin puoleksi vuodeksi talvisesongiksi ja palataan seuraavana sesonkina uudelleen ja otetaan usein kaverikin mukaan.

Hän toivoo saatavuusharkinnan helpottamista, sillä työlupaprosessi voi viedä puoli vuottakin, kun asiaa käsitellään ensin ely-keskuksessa ja vasta sitten Migrissä.

Vuokraväkeä tulee varsinkin pidempiaikaisiin pesteihin myös EU:n ulkopuolelta: esimerkiksi Barona on tuonut Suomeen kokkeja Filippiineiltä.

Vuokratyöyritysten mukaan viranomaisten prosessit EU:n ulkopuolelta tuleville kestävät nykyisellään liian pitkään, jopa puoli vuotta. Monissa asiakasyrityksissä tulee äkillisiä työvoiman tarpeita, ja silloin muutama kuukausikin voi olla liian pitkä aika, Baronan Elina Koskela sanoo.

– Tyypillisesti teollisuuden tuotannon näkymät ovat aika lyhyitä. Työluvan voi jo parhaimmillaan saada kahdessa, kolmessa kuukaudessa, mutta sekin voi olla tarvitsijan kannalta liian kauan, Koskela sanoo.

Käsittelyajat helposti venyvät varsinkin silloin, kun on kyse ammateista, joissa sovelletaan saatavuusharkintaa eli selvitetään ensin, olisiko työvoimaa saatavilla Suomesta.

Koskelan mukaan yksi isoista tulpista on ulkoministeriön pienet resurssit: Suomen edustustoista ulkomailla ei saa riittävän helposti aikoja, jotta siellä voisi käydä nopeasti tunnistautumassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?