Näin Sipilän hallitus hävitti huomattavan osan Nesteestä valtion salkusta – liki tuntematon säätiö sai 50 miljoonan potin

Julkaistu:

Tarkoittiko Juha Sipilän ”tase töihin” oikeasti Nesteellä budjetin paikkaamista ja säätiömiljoonia?
Polttoaineyhtiö Neste kuului valtion strategisiin omistuksiin huoltovarmuusvelvoitteensa takia. Sen osakkeet olivat niin sanottua valtion kansallisomaisuutta – kuten Finnair ja Fortum. Sitten tuli Juha Sipilä ja otti omistajaohjauksesta vetovastuun.

Taloussanomat arvioi Sipilän hallituskauden omistajaohjausta myytyjen ja ostettujen osakkeiden valossa. Selvitys paljastaa, että ilman Nestettä lopputulokset tulos tai ulos- ja tase töihin -linjasta näyttäisivät huomattavasti ohuemmilta.

    Tase töihin – budjetissa?

    Sipilä otti kunniaa julkisen talouden tervehdyttämisestä. Keskellä vahvinta talouskasvua viimeinen budjetti 2018 jäi silti yhä alijäämäiseksi, maaliskuussa valmistuneen tilinpäätöksen mukaan 1,3 miljardia euroa. Luku voisi olla rumempikin, sillä budjetti sisälsi vuoteen 2017 verrattuna huomattavan paljon tuloja osingoista ja osakkeiden myyntituloista.

    Niitä oli yli 2,4 miljardia euroa (reilut 1,7 miljardia 2017). Nesteen osuus on huomattava. Valtio sai viidestä prosentista Nesteen osakkeita 861 miljoonaa euroa myytyään potin kesäkuussa 2018. Ilman Nestettä alijäämä olisi siis paisunut yli kahteen miljardiin.

    Nesteen myyntiä edelsi merkittävä linjamuutos.

    17. toukokuuta 2016 pääministeri ilmoitti valtion omistajapolitiikan uudistuksista. Yhtenä niistä oli strategisen intressin turvaaminen 33,4 prosentilla, kun aiemmin se oli vaatinut joko täyden omistuksen tai 50,1, kuten Nesteen tapauksessa. Alempaa osuutta alettiin soveltaa jatkossa muun muassa Nesteeseen.

    Tiedonanto eduskunnalle oli juhlava: ”Valtio-omistajuuden historia on kunniakas. Sotakorvausten maksamiset loivat pohjaa teollistumiselle”, Sipilä lausui.

    Tase oli Sipilän mukaan saatava nykyistä tuottavampaan käyttöön. Se nimenomaan ei tarkoittanut Sipilälle ”budjetin tilkitsemistä tai omaisuuden laittamista lihoiksi” vaan nykyisen ”omistuksen aktivoimista ja uuden taloudellisen aktiviteetin ja työpaikkojen synnyttämistä”.

    Sekä valtiovarainministeriöstä että valtionneuvoston kansliasta on vahvistettu Taloussanomille, että Nesteestä saatu lähes miljardi euroa meni nimenomaan kokonaisuudessaan vuoden 2018 budjetin tulopuolelle.

    ”Vaalitemppu?”

    Valtio tienasi salkkua paisuttaneen Nesteen myynnistä kelpo voitot. Toisaalta uusiutuviin tuotteisiin panostava yhtiö oli alkuvuodesta edelleen nosteessa kerrottuaan liiketuloksen ja osingon kasvusta yli odotusten.

    Nesteen pääluottamusmies Sami Ryynänen on yhtiön henkilöstöryhmien edustajana arvostellut rajusti valtion toimintaa ja pitää myyntiä jonkinasteisena huoltovarmuusriskinä.

    – Sipilä kehui velkaantumisen hillitsemisellä, mutta mitä jos se tehtiin näin lyhytnäköisesti? Oliko se vain vaalitemppu hallituskauden loppuun? hän kysyy.

    – Tilanne on jo hävitty, valtionomistus on hävinnyt. Se kieltämättä huolettaa, tapahtuuko yhtiölle lähivuosina jotain, voiko joskus tulla jotain nurkanvaltaamista.

    Ryynäsen pahimmassa skenaariossa nurkanvaltaus tulisi idän suunnalta tai olisi poliittiselle painostukselle altis.

    Sipilä ei vastannut Taloussanomien kommenttipyyntöön Nesteen myynneistä.

    Tase töihin – säätiössä?

    Lähes miljardin myyntipotin lisäksi Nesteen osakkeita on siirrelty kolmesti hallituskauden aikana: Vakeen, Pohjolan Rautatiet -yhtiön pääomitukseen ja lahjoituksena.

    Myös lahjoitusosakkeiden kohtalo ihmetyttää Nesteen henkilöstöryhmiä.

    Tammikuun 4. päivänä 2018 valtio lahjoitti melko tuntemattomalle Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle eli Itlalle 922 168 osaketta eli 50 miljoonaa euroa.

    Lahjoituksen avulla valtion omistusosuus Nesteen osakkeiden äänimäärästä laski alle 50 prosentin. Valtio-omistajan toimia kritisoivien poliitikkojen oli vaikea rettelöidä lahjoituksesta, jonka osoite oli lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen.

    Neljä kuukautta lahjoituksen jälkeen lastensäätiö oli myynyt jo 80 prosenttia Nesteen osakkeista eteenpäin. Säätiöstä ei kerrota, paljonko se tarkkaan ottaen teki voittoa. Ennen lahjoitusta vuosibudjetti oli noin 200 000. Vuoden vaihteessa salkun varallisuus oli noussut 58 miljoonaan euroon.

    Mikä Itla?

    Vuonna 1987 perustetun Itlan verkkosivuilta vaikutelmaksi jää, että toistaiseksi säätiö on ollut sote-toimijoiden foorumi, joka on tuottanut lähinnä työkalua, opasta, hanketta ja tapahtumaa toisille sote-toimijoille.

    Pari kuukautta tehtävässä ollut Itlan toimitusjohtaja Petri Virtanen myöntää, että säätiön uudistaminen on vasta alkamassa tänä vuonna lahjoitusvarojen avulla.

    Virtanen kuvaa laajasti säätiön toimintakenttää perheiden tukipalveluiden kehittämisessä. Toiminnan ytimenä on tutkittu tieto lapsia ja perheitä koskevista interventioista, hän tiivistää.

    Tulevia toimia on muun muassa lasten ja perheiden tarpeiden tuominen päätöksentekoon. Se tapahtuu käynnistämällä lapsipolitiikan päätöksentekijöiden johtamiskoulutusohjelma.

    Virtanen mainitsee myös Oulun hyväksikäyttötapaukset: Itlasta on tarkoitus luoda taho, jonka puoleen asiantuntijatkin voivat kääntyä, jos esimerkiksi poikkeuksellisesta kriisistä ja ilmiöstä tarvitaan lisätietoa ja ratkaisukeinoja niin kutsutulla rapid learning -mallilla.

    Virtanen painottaa, että olisi populismia kuvitella, että 50 miljoonalla eurolla ratkaistaisiin suoraan lasten pahoinvoinnin ongelmia.

    – Se, että 50 miljoonaa jotenkin tämän sodan pelastaisi, kun nykyinen palvelujärjestelmä on mitä on, on väärä ajatus.

    Virtasen mukaan lahjoitus annettiin käytännössä avoimella mandaatilla eli toimintaan, joka on säätiön säännöissä. Nesteen pois myyminen oli säätiön normaalia riskien hajauttamista eikä sille siten ollut mitään estettä.

    Sijoitetun pääoman tuottovaatimus on neljä prosenttia. Toimintakulut on määrä kattaa tuotoista ja pääoman osalta menoihin voi käyttää enintään kaksi prosenttia vuodessa.

    Virtanen pitää hyvänä, että säätiö on siirretty eduskunnan alaiseksi eli sen valvontaan. Toimintaa pitää kuitenkin hänen mukaansa kehittää riippumattomasti. Se tarkoittaa sitäkin, että esimerkiksi edellisen hallituksen kehittämistä kärkihankkeista säätiö pysyisi jatkossa etäämmällä.

    Kommentit

      Näytä lisää
      Kommentointi on päättynyt
      Näitä luetaan!
      • Juuri nyt
      • Päivä
      • Viikko
      1. 1

        Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

      2. 2

        Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

      3. 3

        Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

      4. 4

        Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

      5. 5

        Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

      6. 6

        Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

      7. 7

        Kannattaako uusi osakesäästötili avata? Asiantuntija esittelee tavallisen säästäjän plussat ja miinukset

      8. 8

        Aimo Sarkkinen, 64, ei luota korttimaksuihin, verkkoon eikä mobiiliin: ”Nostan mitä pystyn ja elän sillä”

      9. 9

        Kommentti: Uusi osakesäästötili helpottaa sijoittamista – ja houkuttelee hölmöilyyn

      10. 10

        Ruotsalaisyhtiö aikoo valloittaa USA:n nuuskamarkkinat

      11. Näytä lisää
      1. 1

        Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

      2. 2

        Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

      3. 3

        Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

      4. 4

        Kun Jasmin Hamid oli lapsi, lama kouraisi perhettä – vanhempien toteamus ajoi säästämään vähäiset rahat: ”Se tuntui tosi ahdistavalta”

      5. 5

        Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

      6. 6

        Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

      7. 7

        Aimo Sarkkinen, 64, ei luota korttimaksuihin, verkkoon eikä mobiiliin: ”Nostan mitä pystyn ja elän sillä”

      8. 8

        Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

      9. 9

        Työministeri Harakka Ylellä: Yli 50-vuotiaita syrjitään työelämässä – ehdottaa ratkaisuksi ”kokemusetua”

      10. 10

        Turkin hyökkäys säikäytti sijoittajat ja heikensi liiraa – konflikti voi heijastua erityisesti matkailubisnekseen

      11. Näytä lisää
      1. 1

        Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

      2. 2

        Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

      3. 3

        Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

      4. 4

        Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

      5. 5

        Suomalaiset kertovat, mitä raha-asioita he salaavat puolisoiltaan – mies jätti, kun totuus selvisi neljän vuoden avioliiton jälkeen

      6. 6

        Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

      7. 7

        Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

      8. 8

        Essin, 28, asunnon arvo laskee, mutta osakesalkku paisuu – ”Rahaa jää hyvin säästöön”

      9. 9

        Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

      10. 10

        Liikemies Kyösti Kakkonen osti huutokauppaan joutuneen tsaarinajan pitsilinnan – kauppahinta 600 000 euroa

      11. Näytä lisää