Kommentti: Tuliko Notre Damen katedraalista vyönkiristysten uhri?

Julkaistu:

Notre Damen katedraalin tulipalo on surullinen esimerkki itsetuhoisen talouspolitiikan riskeistä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Notre Damen katedraali on Pariisin merkittävimpiä maamerkkejä ja Unescon maailmanperintökohde. Siksi katedraalin tuhoisa tulipalo on traaginen turma ja kaikin puolin surkea tapaus.

Sattumoisin tämä kirkkopalo näyttää olevan surullinen esimerkki myös niin sanotun korjausvelan – ja talouspoliittisen vastuullisuusharhan – surkeista seurauksista.

Ensi alkuun ehkä hieman yllättävä lähestymiskulma perustuu Ranskassa vallitsevaan ja suomalaisittain tiukan maalliseen järjestelyyn, jossa suurin osa maan kirkollisista kiinteistöistä on valtion omaisuutta.

Notre Damen katedraali on Ranskan valtion omistama historiallinen kiinteistö, jonka valtio on antanut katolisen kirkkokunnan käyttöön iäisyyksien ajaksi ja vieläpä maksutta.

Katedraalin kiinteistönhoito on rakennusta käyttävän kirkkokunnan vastuulla, mutta valtio on osoittanut tähän tarkoitukseen vuosittain kahden miljoonan euron määrärahan.

Katedraalikiinteistö on valtionhallinnossa lukuisten muiden muistomerkkien ja historiallisten rakennelmien tavoin maan kulttuuriministeriön kirjoissa. Niinpä kiinteistön hoito-, huolto- ja korjausmäärärahat ovat vuosien ajan joutuneet todennäköisesti vielä tiukempaan budjettirajoitteiden seulaan kuin valtion ”kovempien” hallinnonalojen menot.


Tästä taloushallinnollisesta takamatkasta kertoo esimerkiksi Ranskan kulttuuriministeriön vuonna 2014 laatima katedraalin kuntoarvio.

Kulttuuriministeriö arvioi jo tuolloin Notre Damen katedraalin olevan mittavan suursaneerauksen tarpeessa. Aiempien korjausten virheet ja vuosia jatkuneiden laiminlyöntien kerryttämä korjausvelka olisi edellyttänyt noin 150 miljoonan euron ylimääräistä saneerausmäärärahaa.

Summaa ei ole kuitenkaan löytynyt, joten katedraalin rapistuminen on jatkunut ja pahentunut.

Tuhoisan tulipalo syttyessä katedraalissa oli meneillään yksi vuosikausia myöhässä alulle pannuista peruskorjaustöitä.

Palon jälkeen on selvää, että korjauksiin – tai paremminkin jälleenrakennukseen – uppoaa monin verroin suuremmat summat kuin ajallaan tehdyt korjaukset olisivat maksaneet.

Talouskuri kerryttänyt korjausvelkaa

Notre Damen katedraalin rapistuminen on ollut tiedossa vuosikausien ajan. Sekin on ollut yhtä kauan tiedossa, että välttämättömienkin korjaustöiden toistuva laiminlyöminen kasvattaa ennen pitkää edessä olevia korjaustarpeita vuosi vuodelta suuremmiksi – ja kalliimmiksi.

Jos katedraalia olisi hoidettu, huollettu ja korjattu ajallaan, olisi kenties vältetty suursaneerausten tarvetta. Ja suursaneerauksia välttämällä olisi samalla säästytty suursaneerauksiin väistämättä liittyviä riskejä.

Mahdollisesti rakennuksen paloturvallisuuskin olisi ollut paremmalla tolalla ja tuhoisan suurpalon riski pienempi kuin vuosikausia laiminlyödyssä katedraalissa nyt oli asian laita (Esimerkiksi Time 27.7.2017 ja 15.4.2019).


Tulipaloa tutkitaan onnettomuutena eikä ainakaan Pariisin syyttäjänvirasto ole löytänyt tapauksesta viitteitä tahallisuudesta (IS 18.4.2019).

Sen sijaan tapauksen taustalla käryää talouspoliittisen vastuullisuuden harha ja siitä koituvat tuottamukselliset haitat – ja jopa turvallisuusriskit niin kuin katedraalin palossa kävi ilmi.

Ranskan valtio on vuosien ajan noudattanut useiden muiden eurovaltioiden tapaan kireämpää talouskuria kuin kansantalouden – ja katedraalien – kunto olisi edellyttänyt. Siksi maan taloudelle on käynyt niin kuin historiallisille rakennuksille. Kunto on rapissut ja korjausvelka paisunut.

Yksi selkeä syy korjaustöiden vuosikausia jatkuneeseen laiminlyöntiin löytyy Ranskan ja muiden eurovaltioiden taloudenpitoa ohjaavista Euroopan unionin EU:n talouspoliittisista säännöistä, kuten julkisen talouden alijäämä- ja velkarajoista.
EU:n keskeisten taloussääntöjen perusvire on niin sanotusti myötäsyklinen eli taloussuhdanteita vahvistava ja siksi haitallinen. Sääntöjen kuuliainen noudattaminen usuttaa valtioita talouspolitiikan keventämiseen nousukausien aikaan ja kiristämiseen laskukausina.

Tällaisen nurinkurisen talouspolitiikan ja -ohjauksen haitat ovat korostuneet jo vuosien ajan, kun kaikista kehittyneen maailman suurista talouksista juuri euroalueen talouskasvu jämähti finanssikriisin jälkeen sitkeimmän anemian kouriin.

Ranskan valtio on toki saanut EU:lta sapiskaa valtiontalouden liian suurista alijäämistä ja valtion liiallisesta velkaantumisesta. Maan taloudenpitoa on moitittu liian lepsuksi, mutta talouden anemia – ja katedraalien rapistuminen – kertoo päinvastoin liiallisesta vyönkiristelystä.

Korjaukset alkuun lahjoitusvaroin

Notre Damen tragedian seuraava näytös on tulipalon jälkien korjaaminen entistäkin mittavammin ja kalliimmin korjaustöin.

Tämän korjaus- ja jälleenrakennusvaiheen yksi outo erikoispiirre on, että korjaukset lähtevät ainakin alkuun ja ehkä toteutuvatkin pääosin yksityisten lahjoitusvarojen avulla.

Iso joukko etupäässä ranskalaisia mutta myös ulkomaisia raharikkaita ilmoitti jo parin tulipaloa seuranneen päivän kuluessa yhteensä lähemmäs miljardin euron lahjoituksista. Suurimmat yksittäiset apurahat olivat jopa parin sadan miljoonan summia.


Yksityisten lahjoittajien apu on epäilemättä tarpeen eikä lahjoittajien vilpittömyyttäkään ole mitään syytä epäillä. Ja onhan julkisen rakennuksen korjaaminen yksityisin lahjoitusvaroin parempi vaihtoehto kuin katedraalin jääminen julkisten varojen puutteessa korjaamatta.

Mutta samalla korjauslahjoitusten vyöry ja ilmeinen tarve korostavat omalla tavallaan maassa harjoitetun talouspolitiikan heikkouksia.

Satojen miljoonien lahjoituseurojen ilmaantuminen parissa päivässä ja jopa parissa tunnissa tulipalon noustua uutisiin osoittaa vastaansanomattomalla tavalla, että Ranskan taloudessa on yksityisiä säästöjä verrattomasti runsaammin kuin säästäjillä on säästöilleen mielekkäitä käyttökohteita.

Valtiolla olisi ollut perusteltu tarve ja keinot lainata osa noista ”joutilaista” säästöistä käyttöönsä ja panna talouden raharattaisiin vauhtia. Esimerkiksi ohjaamalla lisää varoja katedraalien ja muiden historiallisten rakennustensa korjaustöihin.

Tällainen käytännöllinen talouspolitiikka ei ole kuitenkaan käynyt laatuun, sillä euromaana Ranskan on pyrittävä noudattamaan EU:n taloussääntöjä. Ne ovat vuosien ajan vaatineet julkisen talousvyön pitämistä kireämpänä kuin maan talous ja katedraalien kunto olisi edellyttänyt.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    2. 2

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    3. 3

      Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

    4. 4

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    5. 5

      Kun Jasmin Hamid oli lapsi, lama kouraisi perhettä – vanhempien toteamus ajoi säästämään vähäiset rahat: ”Se tuntui tosi ahdistavalta”

    6. 6

      Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Miksi meille syötetään tällaista roskaa?

    9. 9

      Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

    10. 10

      Työministeri Harakka Ylellä: Yli 50-vuotiaita syrjitään työelämässä – ehdottaa ratkaisuksi ”kokemusetua”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    2. 2

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    3. 3

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    4. 4

      Kun Jasmin Hamid oli lapsi, lama kouraisi perhettä – vanhempien toteamus ajoi säästämään vähäiset rahat: ”Se tuntui tosi ahdistavalta”

    5. 5

      Näin S-ryhmä ratkoo kokki­pulaa: 50 uutta filippiiniläis­kokkia ravintoloihin

    6. 6

      Pia-Maria Nickström aloitti runsas vuosi sitten bloginsa – sitten homma karkasi käsistä

    7. 7

      Aimo Sarkkinen, 64, ei luota korttimaksuihin, verkkoon eikä mobiiliin: ”Nostan mitä pystyn ja elän sillä”

    8. 8

      Työministeri Harakka Ylellä: Yli 50-vuotiaita syrjitään työelämässä – ehdottaa ratkaisuksi ”kokemusetua”

    9. 9

      Kommentti: Jos passiivinen lenkkeily olisi vaihtoehto, kaikki tekisivät sitä – tietenkin olen passiivinen sijoittaja

    10. 10

      Turkin hyökkäys säikäytti sijoittajat ja heikensi liiraa – konflikti voi heijastua erityisesti matkailubisnekseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäri huomasi kahvihuoneen seinällä omituisen lapun – uskoo, että siihen kiteytyy koko terveydenhuollon jättiongelma

    2. 2

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    3. 3

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    4. 4

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    5. 5

      Suomalaiset kertovat, mitä raha-asioita he salaavat puolisoiltaan – mies jätti, kun totuus selvisi neljän vuoden avioliiton jälkeen

    6. 6

      Sara Blakely teki mullistavan alusvaatekeksinnön ja on nyt miljardööri – idea lähti valkoisista housuista

    7. 7

      Makia joutui taas uuden kopiointikohun silmään: logo kuin suoraan shampoopullosta? ”Lakimiehet ottavat yhteyttä”

    8. 8

      Essin, 28, asunnon arvo laskee, mutta osakesalkku paisuu – ”Rahaa jää hyvin säästöön”

    9. 9

      Historiallinen linna myynnissä Varkaudessa – hintapyyntö 60 000 euroa: ”Ollaan valmiina myymään myös kodiksi”

    10. 10

      Liikemies Kyösti Kakkonen osti huutokauppaan joutuneen tsaarinajan pitsilinnan – kauppahinta 600 000 euroa

    11. Näytä lisää