Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

Kuvituskuva
Julkaistu: 18.4.2019 11:55

Finlaysonilla mietitään jo, miten reino- ja ainosuomalaisten toiveet ”jalkautuvat”.

Kodintekstiilivalmistaja Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila sanoo, että yhtiö etsii juuri ostamilleen Reino- ja Aino-tossuille valmistajaa joko Euroopasta tai sen ulkopuolelta. Kyseessä on jo toinen kerta, kun valmistus siirtyy Suomen ulkopuolelle.

– Kumppanin haku on alkumetreillä. Meillä on Euroopassa käynnissä kumppanihausta keskusteluita. Tässä vaiheessa puhumme vain asioista, jotka ovat jo selvillä.

– Meidän täytyy löytää hyvä kumppani. Niin uskomattomalta kuin kuulostaakin, hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta. Sellaisia, jotka ovat tehneet asioita pitkään ja hyvin.

– Oikeastaan on ihan sama missä se on, kunhan on ihan hiton hyvä, ja ymmärtää ainojen ja reinojen merkityksen ja laatutason, jota haemme.

Kurttila vakuuttaa, että ostaja saa mitä odottaa jatkossakin: kestävyydestään tunnetuilla jalkineille asetetaan vaneripalaset korkoihin ja luonnonkumit, kuten ennen.

Valmistajalle isoja laatuvaatimuksia

Finlayson osti jalkinebisneksen niin kutsuttuna liiketoimintakauppana. Kauppahinta pysyy Finlaysonin ja konkurssipesän välisenä.

2000-luvun alussa jalkineita valmistettiin Tšekissä. Yrittäjät Tuire Erkkilä ja Arto Huhtinen siirsivät tuotannon takaisin Suomeen, Lieksaan ja nostivat tuotteet uuteen suosioon.

Sitten myynti alkoi kuitenkin sakata samalla kun valmistuksen työkustannukset pysyivät liian korkeina. Maaliskuussa Pirkanmaan käräjäoikeus haki klassikkotossuja valmistaneen PK Kappi Oy:n konkurssiin.

Kuluttaja voitettava puolelleen

Kurttilan mukaan konkurssi osoittaa, ettei reinoja ja ainoja voi valmistaa kannattavasti Suomessa. Menneiltä vuosilta löytyy kuitenkin esimerkkejä siitä, ettei tuotannon siirto ulkomaille aina onnistu, elleivät kuluttajat pysty nielemään muutosta.

Kun päivittäistavarajätti Unilever osti Turun Sinapin, se siirsi valmistuksen kohun saattelemana ensin Ruotsiin ja sitten Puolaan. Muutamia vuosia sitten tuotanto palasi Pyhännälle, Pohjois-Pohjanmaalla.

Riskinä aina on, että Finlayson kokee samanlaisen kohtalon.

– Se on aina mahdollista, että näin reagoidaan. Mutta emme me voi lähteä tekemään asioita samalla tavalla kuin aikaisemmin. Se malli johti konkurssiin. Emme pelastaneet ainoja ja reinoja siksi, että ajaisimme ne uudestaan konkurssiin vaan että brändi säilyisi suomalaisille, Kurttila painottaa.

– Yrittämisen riski on meillä ja jos näin tapahtuisi, joudumme elämään sen kanssa.

– Ainojen ja reinojen tarina on isompi kuin pelkästään se, missä ne valmistetaan. Vanhan konekannan uudistaminen olisi maksanut ihan jäätävästi. Ei meillä ollut sellaiseen rahaa.

Ensimmäiset ainot valmistettiin Tampereella vuonna 1930, reinot 1932.

Ensimmäiset ainot valmistettiin Tampereella vuonna 1930, reinot 1932.

Kurttilan mukaan jalkineiden koko arvonmuodostuksesta alle kymmenen prosenttia on tuotantoa. 90 prosenttia arvosta, suunnittelu, myynti ja tuotekehitys, jäävät Suomeen. Aiemmin saadulla voittomarginaalilla ”ei kukaan voi elää”.

Odotettavissa tuotekehitystä ja näkyviä mainoksia

Nykyään ainoja ja reinoja ei niin paljoa tarvita lämmittämään kylmillä ja vetoisilla lattioilla kulkijaa kuin ennen vanhaan. Jalkineiden ongelmana on myös ollut myynnin sesonkiluonteisuus.

Nopeasti jalkaan sujahtaville jalkineille on silti yhä paljon kysyntää, kuten crocsien ja niiden jäljitelmien suosio kertoo. PK Kapin toimitusjohtaja Arto Huhtinen kertoi aiemmin erään ihmisen pyydelleen anteeksi, koska oli ostanut crocsit.

Kurttilan mukaan aiemmin rainoja ja ainojen tuotantolinjaa pyrittiin täyttämään laajalla kavalkadilla erilaisia mallistoja kapasiteetin täyttämiseksi sen sijaan, että olisi kysytty, mitä ihmiset oikeasti haluavat.

Uusien omistajien huomassa jalkineille voi povata uusia käänteitä, sillä Finlayson on nykyisen omistajakolmikkonsa johdolla noussut uuteen kukoistukseen panostamalla voimakkaasti markkinointiin ja tuotekehitykseen.

– Meidän tehtävänä on miettiä, miten niitä kehitetään tulevaisuudessa. Se on kivaa, koska ne ovat maailman tuotemerkeistä harvoja, joihin liittyy niin vahvana trendittömyys, ne ovat trendimaailmaa vastaan.

– Kaikki ovat välillä vähän reinoja ja ainoja. Sitä olemme lähteneet jo miettimään, että mitä se tarkoittaa markkinoinnissa ja tuotekehityksessä sen sijaan, että tekisimme vain tossua ja tossua, ja vähän taas erilaista tossua.