Puoluejohtajat lupasivat taloudellista tukea, jos asuntojen arvo laskee – ekonomistit tyrmäävät poliitikkojen visiot: ”Toisi häiriöitä markkinoille” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Puoluejohtajat lupasivat taloudellista tukea, jos asuntojen arvo laskee – ekonomistit tyrmäävät poliitikkojen visiot: ”Toisi häiriöitä markkinoille”

Omakotitalojen hinnat ovat laskeneet kautta maan, joten kyse ei ole vain syrjäseuduista. Ekonomistit Brotherus, Vuori ja Heiskanen ruotivat puolueiden edustajien kommentteja keskiviikkoisessa tentissä.

Julkaistu: 11.4.2019 20:21

Valtio ei voi lähteä tukemaan taloudellisesti niitä, joiden asuntojen arvo laskee, ekonomistit sanovat. Asia nousi esille MTV:n vaalitentissä keskiviikkona.

Kuuden puolueen edustajat nostivat MTV:n vaalitentissä keskiviikkona kätensä ylös, kun heiltä kysyttiin, pitäisikö yhteiskunnan tulla taloudellisesti vastaan tilanteissa, joissa asuntojen arvo on laskenut merkittävästi.

Yhteiskunnan tuen kannalla olivat Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne, kristillisten Sari Essayah, perussuomalaisten Jussi Halla-aho, vasemmistoliiton Li Andersson, keskustan Annika Saarikko ja vihreiden Pekka Haavisto.

Antti Rinteen mielestä pitäisi nopeasti auttaa niitä syrjäseutujen ikäihmisiä, joiden asunto on menettänyt arvonsa.

– Niiden ihmisten mahdollisuus päästä palvelujen piiriin on kiinni siitä, että sille asunnolle tulee jokin arvo ja yhteiskunnan pitää auttaa siinä, Rinne sanoi.

Rinne ei eritellyt tarkemmin sitä, keitä kaikkia autettaisiin ja millä tavalla.

Pitäisikö Talvivaaran tappiot korvata myös?

Ekonomistit ovat hämmentyneitä siitä, mitä koko kysymyksellä oikein tarkoitettiin ja millaisesta tukemisesta olisi kyse. Suoranainen tuki niille, joiden asuntojen arvo on laskenut, on heidän mukaansa utopistinen.

– Se ei olisi käytännössä mahdollinen lainkaan. Kallis järjestelmä, joka loisi haitallisia kannustimia ja häiriöitä markkinoille. Ainakaan ei pitäisi suoraan taata, että saisi sen summan, minkä on asunnosta maksanut, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ekonomisti Lauri Vuori sanoo.

PTT:n ekonomisti Lauri Vuori.

Vuoren mukaan se voisi johtaa esimerkiksi siihen, ettei asunnosta pidettäisi huolta ja voisi aiheuttaa keinottelua.

– Jos miettii asuntoa sijoituksena, periaatteessa voisi myös muista arvoaan menettävistä sijoituksista vaatia rahojaan takaisin. Kenen vastuulla riskin kantaminen sitten on?

Samanlaisen rinnastuksen tekee myös Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus:

– Se, että joku on menettänyt rahaa ostettuaan asunto-osakkeen, ei ole sellainen yhteiskunnallinen asia, jota muut veronmaksajat voivat lähteä korvaamaan. Silloin voidaan kysyä, miksi ei korvata tappioita esimerkiksi Talvivaaraan sijoittaneille yksityissijoittajille.

Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus.

Myös Helsingissä on alueita, joilla hinnat laskevat

Tentissä viitattiin Vuokraturvan arvioon siitä, että kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joissa asuntojen reaalihinnat laskevat.

On totta, että noin puolet suomalaisista asuu laskevan hintakehityksen alueilla, Brotherus sanoo. Hän korostaa kuitenkin sitä, että hintojen loiva lasku ei sinänsä ole synkkä merkki. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joillekin opiskelijapaikkakunnille rakennetaan runsaasti ja vuokrat pysyvät kurissa.

Toki on Kajaanin tapaisia paikkakuntia, joissa hintojen roimaa laskua ei selitä uudisrakentaminen.

Alueellinen eriytyminen on todellinen ilmiö, ja hintakehitys eriytyy entisestään. Se ei koske kuitenkaan pelkästään syrjäseutuja.

– Se on eriytynyttä myös Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Täällä on alueita, joilla reaalihinnat laskevat. Alueellista eroa esimerkiksi omakotitalojen hintakehityksessä ei edes ole olemassa, vaan kyse on keskusta-alueen pienten asuntojen ja omakotitalojen välisistä eroista, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

PTT:n Lauri Vuoren mukaan asuntojen hintojen pitkäaikainen nousu 1990-luvun laman jälkeen on saattanut johtaa siihen, että on totuttu jatkuvasti nouseviin hintoihin koko maassa.

– Se vaatii ajattelutavan muutosta, että ei välttämättä ole mahdollisuutta saada takaisin sitä, minkä on muutama vuosi sitten maksanut. Tämä on ehkä ollut maltillinen varoitus siitä, mitä voi tapahtua, Vuori sanoo.

Taloyhtiölainojen valtion takaus olisi tekohengitystä

Vaalitentissä Sari Essayah esitti valtion takausta syrjäseutujen taloyhtiöille, joiden on vaikea saada pankista lainaa välttämättömiin remontteihin. Lauri Vuori sanoo, että pankeilla voi olla hyvät syynsä olla myöntämättä lainaa:

– Onko vakuus riittävä remonttilainan taustalla? Onko tämä varoittava signaali siitä, että remonttia ei kannata tehdä ollenkaan?

Juhana Brotheruksen mielestä tässä olisi riski taloyhtiölainojen markkinoiden vääristymiselle.

– Mihin vedät rajan, missä valtiontakaus toimii ja missä ei. Se voi leimata koko alueen, että tuo kunta tai kaupunginosa on sellainen, ettei markkinaehtoista lainaa saa. Pitää kysyä, kannattaako valtion ylläpitää, eli käytännössä tekohengittää, taloyhtiöitä, jotka eivät saa rahoitusta, Brotherus sanoo.

Li Andersson esitti puolestaan valtion tukea energiaremontteihin, joissa esimerkiksi öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön eli samalla vaikutettaisiin päästöihin.

Ekonomistien mielestä tällaista tukea ei voi antaa vain tietyille alueille.

Lauri Vuoren mukaan olisi hyvä jatkaa ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen edistämistä asuntojen lämmityksessä koko maassa.

Huoli siitä, että ihmiset jäävät asuntojen arvon laskun takia jumiin syrjäseuduille eivätkä muuta työn perässä muualle, on joka tapauksessa aiheellinen, Brotherus sanoo.

Tähän asiaan voitaisiin kuitenkin puuttua paremmin esimerkiksi muuttoavustuksilla tai sillä, että muualta muuttavien olisi nykyistä helpompaa päästä esimerkiksi kohtuuhintaisiin ara-asuntoihin.

Juttua täsmennetty 12.4. kello 13.10. Vuokraturvan arvio on, että kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen reaalihinnat laskevat. Aiemmin jutussa sanottiin, että kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen hinnat laskevat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?