Kuntapomo kauhistui poliitikkojen anteliaista vaalilupauksista: Suomessa on taas ”Sari Sairaanhoitaja” -meninki - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kuntapomo kauhistui poliitikkojen anteliaista vaalilupauksista: Suomessa on taas ”Sari Sairaanhoitaja” -meninki

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Julkaistu: 10.4.2019 17:27

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on seurannut kauhuissaan poliitikkojen vaalilupauksia, sillä ainakaan kuntien rahat eivät riitä niitä kattamaan.

Kuntatalolla Helsingin Kallion Toisella linjalla on seurattu ihmetellen vaalien alla käytävää huutokauppaa, mitä puolueet äänestäjille lupaavat.

Kun päälle pannaan vielä seuraava työmarkkinakierros, julkinen sektori on liemessä.

– Tämä alkaa muistuttaa vuoden 2007 vaaleja jakovaroineen ja Sari Sairaanhoitajineen, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ihmettelee.

Jalonen on nykyisistä keskusjärjestöjohtajista kokenein ja hän pyörittää Suomen suurinta sopimusalaa, joten perspektiiviä riittää. Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa on 419 000 palkansaajaa.

Vuosi 2007 jäi mieleen siitä, että ensin tuolloinen kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen lupasi Tehylle eli ”Sari Sairaanhoitajalle” 500 euron kuoppakorotuksen palkkoihin vaalikampanjassaan. Muut kuten Matti Vanhanen (kesk) ja Eero Heinäluoma (sd) menivät vaaleihin niin sanotulla jakovara-teemalla.

Loppu onkin historiaa.

Julkinen talous karkasi käsistä, samoin palkankorotukset, kun muut käyttivät kunta-alan korotuksia pohjina. Suomen taloudessa alkoi synkeä kausi, joka on oiennut vasta nykyhallituksen aikana, kun työllisyys ja talous on saatu kasvuun ja julkinen velkaantumien seis.

– Tässä täytyy jonkin olla realisti. Kunnilla ei ole rahaa kattaa puolueiden lupauksia. Eikä puolueiden lupaamia tuhansia hoitajia tai opettajia edes oteta tuosta noin vain sormia napsauttamalla nurkan takaa, Jalonen sanoo.

Liki kaikki puolueet ovat esittäneet suuria menonlisäyksiä ja lupauksia, jotka katetaan kuulemma sillä, että työllisyys nousee 75 prosenttiin. Jalonen muistuttaa valtiovarainministeriön virkamiesarvioista, että työllisyys nousee korkeintaan 73,3 prosenttiin ja talouskasvu hiipuu prosentin tasolle vaalikauden aikana.

Jalonen on piirrellyt ruutupaperilleen vaalilupausten hintahaitaria:

– Vanhusten hoitajamitoitus 0,7 hoitajaa per vanhus: 200 miljoonaa. Tuhat lääkäriä: 100 miljoonaa. Tuhat opettajaa: 65 miljoonaa. Oppivelvollisuusiän nosto: useita satoja miljoonia, Jalonen listaa ja toteaa, että nyt julkisen talouden jakovara on olematon, eli tilanne on paljon pahempi kuin 2007.

– Ei kunnilla ole tällaisia rahoja missään. Valtion tulisi kompensoida kaikki täysimääräisesti, Jalonen sanoo, ja epäilee, että vaalien jälkeen kuntien rahoituksen lisääminen ei enää olekaan mikään läpihuutojuttu.

Hoitajamitoitus on vaaliohjelmissa kaikilla muilla paitsi kokoomuksella. Sdp ajaa lääkärimäärän korotusta ja ilmaista toisen asteen koulutusta. Kepukin on luvannut lisää opettajia, ISTV:n vaalitentissä Juha Sipilä (kesk) jopa yli tuhatta.

Jalonen odottaa myös huolestuneena ensi syksynä alkavia työmarkkinaneuvotteluita. Vaalilupaukset kannustavat myös palkankorotuksiin.

Hoitoalan Tehy ja Super vaativat, että koulutetun hoitohenkilöstön palkkoja on korotettava 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisten alojen palkkoja joka vuosi kymmenen vuoden ajan. Valtion budjetissa on liittojen mukaan osoitettava vuosittain tarkoitukseen ”tasa-arvorahaa” 100–150 miljoonaa euroa.

Hoitajien äänet kelpaavat, joten esimerkiksi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on väläytellyt tukevansa ajatusta.

– Valtionosuuksien lisääminen on sinänsä ookoo. Mutta miten työmarkkinasopimuksissa päästään yksimielisyyteen mahdollisesta lisärahasta? Keitä kuuluu koulutettuun hoitohenkilöstöön? Entä opettajat, lastentarhanopettajat, sosiaalityöntekijät, lastenhoitajat ynnä muut? Lähes jokainen naisvaltainen ammattiryhmä kokee olevansa alipalkattu, Jalonen huokaisee.

Yksi ongelma on syksyn neuvotteluissa myös kilpailukykysopimuksen (kiky) jatko. Toisin kuin teollisuuden puolella, kuten teknologiateollisuudessa, julkisella sektorilla kikyn työajanpidennykset ovat pysyviä.

Kaikki kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa maaliskuun loppuun 2020 saakka.

– On oletettavaa, että kikyn työajan pidennyksen kohtalosta tulee seuraavan työmarkkinakierroksen yksi keskeisistä kiistakysymyksistä. Jos työajan pidennys lähtee teollisuuden sopimuksista pois, se leviää samalla hetkellä kaikkiin muihinkin neuvottelupöytiin. Esimerkiksi STTK on ilmoittanut tuovansa työajan pidennyksestä luopumisen ilman kustannusvaikutuksia kaikkiin neuvottelupöytiin, Jalonen sanoo.

Kuntatyönantaja aikoo kuitenkin pitää kiinni työajan pidennyksestä.

Markku Jalonen, vaaleihin on enää muutama päivä. Mikä on neuvonne puolueiden puheenjohtajille viimeisiin vaalitentteihin?

– Toivottavasti poliitikot eivät puutu työmarkkina- ja palkkakysymyksiin, eivätkä anna lupauksia ja luo liiallisia odotuksia, Jalonen toivoo.

– Ja odotan enemmän konkreettisia esityksiä työllisyysasteen nostamiseksi.

Samaan hengenvetoon hän kehottaa muistelemaan, miten kävi, kun poliitikot lähtivät työmarkkinapöytiin 12 vuotta sitten.

Siitä ei hyvää seurannut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?