Tästä totuudesta poliitikot vaikenevat: ”Leikkauksia on tehtävä laaja-alaisesti” – Lue talousviisaiden tylyt arviot

Julkaistu:

Vaalikeskusteluissa on luvattu äänestäjille kaikenlaista hyvää. Vähemmälle on jäänyt se puhe, miten vanhenevan Suomen talous kestää.
Suomi on lähivuosina ja vuosikymmeninä suurten ongelmien edessä. Väestö ikääntyy ja samaan aikaan työikäisiä on aiempaa vähemmän. Syntyvyyden romahdus on yllättänyt poliitikot ja talousviisaat.



Seuraavan eduskunnan on jo tehtävä monta päätöstä, joilla näitä ongelmia aletaan ratkoa. Tähän asti vaalipuheissa on lähinnä luvattu hyvää, mutta edessä on välttämättä myös kipeitä päätöksiä. Kysyimme ekonomisteilta ja talouden tuntijoilta, mistä talouden miinoista näissä vaaleissa olisi oikeasti pitänyt puhua.

Näin he vastasivat.

”Leikkauksia tehtävä laaja-alaisesti”


Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju löytää useammankin talousasian, joista ei ole puhuttu, vaikka olisi pitänyt.

– Aloitan kestävyysvajeesta. Valtiovarainministeriö on laskenut, että tulevan hallituksen on leikattava julkisia menoja tai kiristettävä veroja kaksi miljardia. Siinä vaiheessa oletettiin, että sote-uudistus syntyy. Koska näin ei käynyt, siitä ei tullut kolmea miljardia säästöä, kuten oli oletettu. Tarkoittaa, että meillä on viiden miljardin aukko julkisessa taloudessa eikä ole puhuttu siitä, mistä rahat tulevat.

– Lisäksi pitäisi puhua, miten 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään. Jo nyt on saavutettu rakenteellisen työttömyyden raja. Täytyisi miettiä, miten saamme enemmän väkeä töihin. Se linkittyy esimerkiksi vuorotteluvapaan sääntöihin, kotihoidontuen pituuteen, perhevapaauudistukseen ja työttömyysturvan porrastuksiin. Kaikki helpot keinot on jo käytetty.

 

Meillä on viiden miljardin aukko julkisessa taloudessa eikä ole puhuttu siitä, mistä rahat tulevat.

Kangasharju haluaisi puhetta myös yritysten tuottavuudesta – ja miten siitä pidetään huolta. Eli miten suomalaiset yritykset voittavat maailmalla tilauksia ja miten yrityksiä saadaan investoimaan Suomeen. Hänen mielestään Suomen hyvä kilpailukyky parantaa työllisyyttä enemmän kuin yksikään hallituksen varsinainen työllisyystoimenpide.

– Kääntäen kyse on siitä, mitä kikylle ja siinä sovituille asioille tapahtuu. Maailmanmarkkinoilla kysyntä hiipuu ja meillä pitäisi olla selvät sävelet, miten toimitaan, ettei hintakilpailukyky täällä romahda. Hallituksella pitää olla tähän heti valmis vastaus ja valmius toimia.

Kangasharjun mukaan työnantajapuoli on asiassa ”silmiinpistävän hiljaa”. Mistä voi päätellä, että pinnan alla on varsin paljon jännitteitä.

Jos tulevan hallituksen on leikattava, mistä Kangasharju leikkaisi.

– Siinäpä se. On laaja-alaisesti katsottava, mistä voi leikata. Kunnilta luvattiin jo kertaalleen ottaa pois tehtäviä miljardin verran. Se nyt ainakin on tehtävä.


”Pahimmassa tapauksessa matalasuhdanne tulee ensi vuonna”


Aktian pääekonomisti Heidi Schauman sanoo ihmetelleensä, miten kaikki puolueet vannovat 75 prosentin työllisyysasteen nimiin, mutta eivät kerro, miten sinne päästään.

– Se on todella vaikea kysymys ja aivan politiikan ja arvovalintojen ytimessä. Tästä asiasta tulisi todella isoja eroja puolueiden välille, jos puolueet kertoisivat, millä keinoilla he 75 prosentin työllisyysasteeseen aikovat päästä.

Hyvin vähän on Schaumanin mielestä puhuttu myös euroalueen ja EU:n asioista. Ne otetaan vähän kuin annettuina, vaikka tulossa voi olla isoja muutoksia ja uudistuksia. Lisäksi hänestä olisi pitänyt puhua enemmän yleisestä taloustilanteesta.

– Valtiovarainministeriön ennuste on hyvä pohja, eikä se anna sellaista kuvaa, miten ehdokkaat asioista puhuvat. Nyt ollaan aika optimistisia, että hyvä talouskehitys jatkuu, vaikka voimme olla globaalissa matalasuhdanteessa pahimmassa tapauksessa jo ensi vuonna.

 

Nyt ollaan aika optimistisia, että hyvä talouskehitys jatkuu.

Jos 75 prosentin työllisyysaste ei toteudu, se tarkoittaa Schaumanin mukaan, että julkiselta sektorilta on leikattava menoja tai sitten on hyväksyttävä, että velkaa otetaan lisää.

– Siinä tapauksessa on hyväksyttävä, että velkasuhde pysyy suhteellisen korkeana.

Jos mennään leikkauksiin, mistä Schauman leikkaisi.

– Vastaan niin päin, että olen aika varma, että koulutuksesta ei enää leikata.

– Yritystuista voitaisiin leikata, mutta edellisen hallituksen aikana nähtiin, miten vaikeaa se on. Vaikka sote-uudistus ei onnistunut, seuraavan hallituksen on keksittävä tapa uudistaa sote-alan toimintaa. Sieltä voi löytyä ainakin laskelmissa tehostamista. Samoin kuin sosiaaliturvauudistus, sieltä voi löytyä sellaisia tapoja toimia, että niistä syntyy säästöä.

”Suhdannekäänne vesittää kaikkien tavoitteita”


Mitkä tekijät vaikuttavat työllisyyteen, miten tuottavuus saadaan kasvu-uralle, miten rahoitetaan infrahankkeet ja miten suhtaudutaan valtion omistukseen? Nämä asiat ovat jääneet vaalikeskusteluissa paitsioon, työeläkeyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander sanoo.

– Infra liittyy ilmastopolitiikkaan ja raideliikennettä pitäisi kehittää. Turun ja Tampereen ja kaikki ratahankkeethan maksavat ihan hirveästi. On pyöritelty ratayhtiöideaa, mutta siitä ei ole paljon keskusteltu. Halutaanko lähteä yksityistämään tai millaisia ratkaisuja haetaan.

Kianderia on häirinnyt Juha Sipilän hallituksen kehuskelu siitä, että työllisyysasteen toteutunut nousu olisi lähes kokonaan hallituksen toimien ansiota.

– Vähän häiritsee se ajatus, että työllisyys nousee pelkästään työttömien kannusteita muuttamalla. Se kyllä lisää työvoiman tarjontaa ja luo kannusteita mennä töihin. Mutta työnhakijat eivät luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat. Siksi pitäisi miettiä, mitkä asiat vaikuttavat työpaikkojen syntyyn, varsinkin kun tiedämme, että parantuneet vientinäkymät ovat vaikuttaneet aika paljon. Voiko politiikalla vaikuttaa siihen, että yritykset haluavat ja voivat luoda työpaikkoja.

 

Odotettavissa olevasta suhdannekäänteestä kukaan ei keskustele, koska se on vähän ikävä aihe ja vesittää kaikkien tavoitteita.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin edellyttäisi Kianderin mukaan suotuisia olosuhteita. Kun Eurooppaan ennakoidaan jonkinlaista taantumaa, on vaikea säilyttää nykyinenkin työllisyysaste.

– Odotettavissa olevasta suhdannekäänteestä kukaan ei keskustele, koska se on vähän ikävä aihe ja vesittää kaikkien tavoitteita.

Jos työllisyys heikkenee, ollaan takaisin julkisen talouden kriisissä, koska väestön ikääntyminen heikentää julkista taloutta joka tapauksessa, Kiander sanoo.

Sitten saatetaan taas alkaa puhua julkisen talouden leikkauksista.

– Voi kysyä, mitä säästämistarpeeseen vaikuttaa se, että lainakorko on nolla prosenttia. Se on keskustelu, jota taloustieteilijät ovat nyt käynnistäneet. Jos laina on ilmaista, kuinka paljon meidän on syytä hermostua?

Kianderin mukaan finanssipolitiikan mitoituksessa kannattaa ottaa huomioon muiden euromaiden tilanne, koska Euroopan keskuspankki mitoittaa politiikkansa euroalueen kantokyvyn mukaan.

”Työllisyyden paranemiseen vetoaminen heikoin kohta”


Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas on sitä mieltä, että tärkeimpiä talousasioita on vaalikeskusteluissa käsitelty. Esimerkiksi julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainosta ja työllisyysasteen nostamisen tärkeydestä on puhuttu.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on vaikea mutta saavutettavissa oleva tavoite, Sailas sanoo.

– Tässä käytetään usein esimerkkinä muita Pohjoismaita, joissa työllisyysaste on korkeampi. On vaikea nähdä perusteltuja syitä sille, miksi se ei Suomessa voisi olla korkeampi. Tosin nyt, kun kansainväliset suhdanteet ovat heikkenemään päin, työllisyysasteen nostaminen on vaikeampaa.

Monet puolueet ovat perustelleet esimerkiksi menolisäyksiä sillä, että työllisyysasteen nostaminen antaa siihen mahdollisuuden.

 

Siinä mennään aivan liian helpolla, että sanotaan vain, että työllisyysastetta nostetaan ja sillä hoidetaan jokunen miljardi lisää.

Tämä on Sailaksen mielestä vaalikeskusteluiden heikoimmin perusteltuja asioita juuri siksi, että työllisyystilanne on Suomessa pitkälti riippuvainen kansainvälisestä taloudesta ja vientikysynnästä.

– Siinä mennään aivan liian helpolla, että sanotaan vain, että työllisyysastetta nostetaan ja sillä hoidetaan jokunen miljardi lisää, joka sitten jaetaan erinäisiin hyviin tarkoituksiin.

Sailas tunnettiin 90-luvulla ”Sailaksen listasta”. Nyt hän ei lähde arvioimaan sitä, joudutaanko vaalien jälkeen joka tapauksessa leikkauksiin. Hän toivoo, että keskusteluissa tarkemmin määriteltäisiin leikkaukset.

– Onko leikkausta esimerkiksi se, jos on olemassa suunnitelma jonkin menokohteen kasvattamiseksi ja jos sitä ei kasvatetakaan, onko se leikkaus vai ei?

”Elintaso tulee työn tuottavuudesta”


Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo, että vaalikeskusteluissa ei ole puhuttu työn tuottavuudesta.

– Puhutaan hirveästi työllisyysasteen nostosta, mikä sinänsä on ihan hyvä. Mutta elintaso meille tulee siitä, miten työn tuottavuutta saadaan nostettua.

Kuismanen pitää mahdollisena työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin, mutta se ole asiassa oleellisinta.

– Työllisyysasteen nousu ei tarkoita välttämättä sitä, tarjotut työtuntimäärät lisääntyvät. Työllisyysastehan saadaan hyvin nopeasti ylös, jos on väkeä joka tekee viikossa muutaman tunnin työtä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työlliseksi määritellään henkilö, joka on tehnyt tutkimusviikolla vähintään tunnin töitä.

Kuismasen mielestä hyväksi ”primääritavoitteeksi” hallitukselle voisi kirjata sen, että rahoitustasapaino olisi koko vaalikauden ajan positiivinen.

 

Työllisyysastehan saadaan hyvin nopeasti ylös, jos on väkeä joka tekee viikossa muutaman tunnin työtä.

Hänen mukaansa varsinkin kansainvälinen kauppa on hyytymässä ”kohtalaisen nopeasti”.

– Kehittyneissä maissa viennin kasvu on puolittunut viimeisen puolen vuoden aikana.

Hän uskoo, että tästä seuraavat realiteetit alkavat näkyä seuraavan hallituksen ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Tarvittaessa mahdollisia leikkauskohteita riittää. Vahva hallitus pystyisi ”omalta pieneltä osaltaan” saamaan kuntoon yritystukiasiaa. Tämä pitäisi tehdä ”perushyvällä” hallituskauden kestävällä ohjelmalla, ei äkkileikkauksilla.

– Sosiaaliturvan taso tulee vääjäämättä keskusteluun, koska meillä on parhaassa työiässä olevia 25-64-vuotiaita työvoiman ulkopuolella.

Hallintorakenteestakin säästöjä löytyisi.

”Piru elää yksityiskohdissa”


STTK:n pääekonomisti Ralf Sund sanoo puolueiden olevan ”herttaisen yksimielisiä” 75 prosentin työllisyystavoitteesta.

– Aika vähän on avattu keinoja joilla tämä tavoite saavutetaan, Sund sanoo.

– Piru elää yksityiskohdissa.

Sundin mukaan vaalikeskusteluissa on mennyt ”puurot ja vellit” sekaisin. Hän sanoo, että ei ole kaikesta samaa mieltä valtiovarainministeriön raportin kanssa, mutta se on kuitenkin paras pohjustus aiheesta ja sisältää ”ihan relevantin kysymyksenasettelun”.

– Siinä todettiin, että tarvitaan kahden miljardin menoleikkaukset tai tulonlisäykset, pääosin leikkaukset. Sitten voidaan tasapainottaa taloutta kahdella miljardilla nostamalla työllisyysaste 75 prosenttiin. Kotiläksyt on luettu huonosti, kun tulee viestiä, että jos työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, mitään ei tarvitse tehdä.

 

Kotiläksyt on luettu huonosti, kun tulee viestiä, että jos työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, mitään ei tarvitse tehdä.

Sund pitää todennäköisempänä, että tavoitetta ei saavuteta. Se toisi paineita sekä menojen leikkaamiseen että verojen korottamiseen. Vaalikauden aikana keskustelu aiheesta ainakin lisääntyy.

Sundin mukaansa leikkauksia voitaisiin tehdä ”harjaamalla tarkemmin” pitkäaikaisia menoja kuten yritystukia. Jonkinlainen sosiaaliturvan uudistus voisi lisätä kannustavuutta ja joustavuutta.

– Mutta ei siellä mielestäni ole hirveästi tehtävää, Sund sanoo.

Hän kiinnittäisi huomiota myös tulopuolelle, erityisesti listamaattomien yritysten osinkoverotukseen.

Sund pitää talouteen ennustettua käännettä huonompaan ”aika pienenä”.

Hän haluaisi keskustelua myös siitä kuinka suuri eriarvoisuus on, pitäisikö sille tehdä jotain ja jos niin mitä.

”75 prosentin työllisyysaste ei toteudu kokoaikaisella työllä”


Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen haluaisi vaalikeskusteluihin paljon enemmän näkemyksiä, mitä mieltä puolueet ovat talouspolitiikan EU-integraatiosta.

– EU-komissio tavoittelee nopeampaa ja tehokkaampaa päätöksentekoa verotuksessa. Se osuu aivan talous- ja finanssipolitiikan ytimeen. Olemme tottuneet tekemään talouspolitiikkaa omilla ehdoillamme. Jos veroasioissa siirrytään määräenemmistöpäätöksiin, menetämme toimivaltaamme.

– On jäänyt hyvin epäselväksi, miten puolueet suhtautuvat tähän kehitykseen.

Kun puhutaan julkisen talouden vajeesta, Pylkkäsen mielestä kukaan ei puhu esimerkiksi vientitakuista ja niiden kautta tulevasta potentiaalisesta velkariskistä. Takausvastuut ovat näkymätön osa kansantalouden tunnusluvuissa, vaikka julkisen talouden takausvastuut suhteessa bkt:hen ovat meillä EU-maiden suurimpia.

 

Olemme tottuneet tekemään talouspolitiikkaa omilla ehdoillamme. Jos veroasioissa siirrytään määräenemmistöpäätöksiin, menetämme toimivaltaamme.

– Täällä kauhistellaan paljon pienempiä summia, vaikka valtio on takaajana kymmenien miljardien vientitakuille.

Talousennusteet povaavat käännettä huonompaan ja niissä näkyy monenlaisia riskejä. Pylkkänen ei pidä tilanne kovin huolestuttavana.

– Teollisuuden tilauskirjat ovat täynnä ja uusia tilauksia tulee. Työllisyys on kehittynyt hyvin ja kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Kotimainen kulutuskysyntä vahvistuu. Reaalimaailmassa mikään ei viittaa siihen, että käänne huonompaan olisi tulossa.

Pylkkänen pitää myös mahdollisena, että 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään.

– Se on mahdollista. Niinkin voi käydä, että 75 prosentin työllisyysaste onnistuu, mutta ihmisillä ei ole kokoaikaista työtä eikä kokoaikaista palkkaa. Silloin he ovat tilanteessa, jossa he käyvät töissä, mutta tarvitsevat silti tukia.

Jos uuden hallituksen on leikattava jostain, Pylkkänen neuvoo leikkaamaan yritystuista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    2. 2

      Valmet Automotive ilmoitti valtavista rekrytoinneista: 1 000 uutta henkilöä töihin Saloon ja Uuteenkaupunkiin

    3. 3

      VR tilaa sveitsiläisyhtiöltä 60 veturia – kauppahinta 200 miljoonaa euroa

    4. 4

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    5. 5

      Verkkokauppajätti Amazonin tie päättyy Kiinassa

    6. 6

      Saga Caren palvelu­talossa pyydetään yhden ikkunan pesusta 50 euroa – alan yritys: ”Meillä homma maksaisi 20 euroa”

    7. 7

      Kuluttajatuotteiden jättiläinen Unilever kasvatti myyntiään selvästi

    8. 8

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    9. 9

      Elämäntyönsä tulipalossa menettänyt yrittäjä: ”Se joka käy läpi tällaisen tilanteen, selviää kyllä kaikesta”

    10. 10

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    2. 2

      Saga Caren palvelu­talossa pyydetään yhden ikkunan pesusta 50 euroa – alan yritys: ”Meillä homma maksaisi 20 euroa”

    3. 3

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    4. 4

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    5. 5

      Elämäntyönsä tulipalossa menettänyt yrittäjä: ”Se joka käy läpi tällaisen tilanteen, selviää kyllä kaikesta”

    6. 6

      Valmet Automotive ilmoitti valtavista rekrytoinneista: 1 000 uutta henkilöä töihin Saloon ja Uuteenkaupunkiin

    7. 7

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    8. 8

      Kommentti: Maantiet rapistuvat ja rautatiet jäävät rakentamatta – ja siihen on selvä syy

    9. 9

      Verkkokauppajätti Amazonin tie päättyy Kiinassa

    10. 10

      Kuluttaja-asiamies vaatii maksettavaksi pikavippifirmalle määrättyä 50 000 euron uhkasakkoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Airbnb-vieraat aiheuttivat valtavan härdellin kerrostalossa Rovaniemellä – jäteyhtiö teki oudon havainnon roska-astioista

    2. 2

      Sukulaispoika odotti perintörikkauksia 99-vuotiaalta isotädiltä – uskoi huhujen vieneen arvotaulun, asunnon ja rahat

    3. 3

      Tuntematon maksoi Juhan luottokortilta MobilePaylla: ”Löysin 430 euron katevarauksen”

    4. 4

      Uudet luvut hoivapommista julki – katso, miten kulut paisuvat vuosi vuodelta

    5. 5

      Veroilmoituksen uudistus herättää huolta – ”Miljoonia on mennyt paperipostiin, josta valtaosa menee roskiin”

    6. 6

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    7. 7

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    8. 8

      Yle: Lähihoitaja haastoi Esperi Caren oikeuteen – liitto: Yritys kikkaili palkan­korotukset nollaan

    9. 9

      Hoiva-asukin omaisuus lihoiksi? Näillä konsteilla puolueet ratkoisivat käsistä karkaavia hoivakuluja

    10. 10

      Leluvalmistaja vetää takaisin 4,7 miljoonaa vauvan sitteriä – tuotteeseen yhdistetty yli 30 kuolemantapausta

    11. Näytä lisää