Tässä on sijoitusmuoto, jossa eivät huijarit rellestä – mutta miksi moni ei ymmärrä sen toimintaa?

Julkaistu:

Sijoitusrahastot ovat EU:ssa tarkkaan säädeltyjä ja huijauksia esiintyy vähän. Viranomaiset kaipaavat kuitenkin lisää selkeyttä myyntiin.
Sijoitusrahastojen myyntiin tarvittaisiin enemmän selkeyttä, uskovat Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen ja Finanssivalvonnan (Fiva) asiantuntijat.

Finen Sijoituslautakunnan jaostopäällikkö Vesa Sainio kertoo, että rahastosijoitusten parissa ei juuri ole esiintynyt huijauksia, vaan niitä on ollut lähinnä suorissa osakesijoituksissa tai kryptosijoituksissa.

Esimerkiksi tänä vuonna poliisi on tiedottanut ulkomaisista sijoitushuijareista, jotka ovat ottaneet ihmisiin yhteyttä puhelimitse ja tarjonneet mahdollisuutta sijoittaa ulkomaiseen yhtiöön.

Sen sijaan rahastoissa ihmisiä mietityttävät usein monenlaiset käytännön asiat. Pulmana on usein se, että kuluttajalle ovat jääneet syystä tai toisesta epäselviksi sijoitusrahastojen ehdot ja esimerkiksi pankin perimät kulut.

Fineen on tänä vuonna tullut kaikkiaan noin sata sijoittamiseen liittyvää yhteydenottoa, joista viisi on koskenut rahastoja, Sainio sanoo.

– Yksi asiakas kysyi mahdollisuudesta ilmoittautua rahaston osuudenomistajakokoukseen, mikä on harvinaista, yksi oli kiinnostunut kiinteistörahastosta, yksi rahaston sulautumisesta toiseen rahastoon, yksi rahaston säilytysyhtiön roolista, kun rahasto oli vaihtamassa sitä, ja yksi rahasto-osuuden lunastamisesta, Sainio kertoo.

Viime vuonna sijoittamiseen liittyviä yhteydenottoja tuli Fineen runsaat kolmesataa, ja niistä rahastoja koski vajaat 40 kappaletta.

Asiakkaiden kysymyksissä heijastuu se, onko menossa hyvä vai huono markkinatilanne.

– Silloin kun menee hyvin, korostuvat toimeksiantojen tekemiseen liittyvät jutut. Vastaavasti kun markkinoilla on laskusuhdanne, korostuvat omaisuudenhoitosopimuksiin ja sijoitusneuvontaan liittyvät jutut, Sainio kertoo.

Laskusuhdanteessa asiakas voi esimerkiksi kertoa, että hänelle on aikoinaan luvattu, että sijoitus tuottaa niin ja niin paljon, mutta nyt ei sitten tuottanutkaan.

Finen ovat perustaneet Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Fiva ja Finanssiala ry. Organisaation tehtävänä on tarjota neuvontaa finanssialan asioissa. Sille eivät kuulu huijaustapaukset, joita hoitaa poliisi, tai lupa-asiat, joista vastaa Fiva. Fine voi kuitenkin neuvoa, mistä apua löytyy.

Tietotulva vaatii perehtymistä

Fiva valvoo rahastojen ja muiden sijoitustuotteiden tarjontaa. Fivan markkinavalvoja Nina Männynmäki kertoo, että Fiva pyrkii korjaamaan havaitsemiaan puutteita esimerkiksi markkinoinnin harhaanjohtavuudessa ja on yhteydessä alan toimijoihin.

– Kun havaitsemme puutteita, puutumme asiaan, ja olemme menneet eteenpäin ihan hyvässä yhteistyössä. Ei voi sanoa, että sijoitustuotteiden tarjonnassa asiat olisivat tosi hyvin, mutta eivät ne ole tosi huonostikaan, Männynmäki sanoo.

Sijoitusrahastomarkkinoilla asiakasta suojaa se, että sijoitusrahastot ovat suhteellisen tarkasti säädeltyjä. Sääntely myös parantaa asiakkaan mahdollisuuksia saada sijoitustuotetta koskevaa tietoa.

Samalla sääntely kuitenkin lisää tiedon tulvaa ja asiakkaalta vaadittavaa perehtymistä.

– Sijoittajan ongelmahan on tietysti se, että sääntelyn edellyttämää detaljitietoa on paljon ja se on aika vaikeasti ymmärrettävää. Miten sen saa siihen muotoon, että se on sijoittajien ymmärrettävissä? Miten se saadaan paketoitua esitteissä ja myyntitilanteissa, Männynmäki pohtii.

Fiva julkaisi helmikuussa teema-arvion EU:n PRIIPS-sääntelyn edellyttämistä avaintietoasiakirjoista. Arviossa mukana oli muun muassa vakuutustuotteita, strukturoituja sijoitustuotteita ja johdannaisia, mutta ei kuitenkaan sijoitus- ja vaihtoehtorahastoja, koska ne ovat hyödyntäneet saamaansa siirtymäaikaa.

Fivan mukaan arviossa mukana olleet asiakirjat olivat yleisesti selkeitä. Joistakin tapauksista löytyi kuitenkin isojakin puutteita sekä ristiriitaista tai epäselvää tietoa. Esimerkiksi tuotteen kokonaiskulut tai tappiot saattoivat olla yli sata prosenttia tuotteissa, joissa ei ollut mitään lisämaksuvelvoitetta.

Kielellisessä ilmaisussa Fiva kertoo havainneensa yllättävän paljon heikkouksia. Näytti siltä, ettei kaikkia asiakirjoja ollut tarkastettu riittävän huolellisesti tai lainkaan. Jotkut avaintietoasiakirjat näyttivät koneellisesti käännetyiltä, ja kieli saattoi jopa vaihtua kesken lauseen tai taulukoista puuttua lukuja.

Pahimmissa yksittäisissä tapauksessa avaintietoasiakirja oli täysin käyttökelvoton huonon laadun ja virheiden vuoksi, Fiva kertoo.

Kirjavia määritelmiä

Vastuullinen sijoittaminen on kasvattanut viime aikoina suosiotaan. Sen markkinoinnissa voi esiintyä kirjavia määritelmiä, ja kuluttajan kannattaakin olla tarkkana.

Eräässä tapauksessa viime vuonna vedettiin mutkia suoriksi ja väitettiin, että sijoittaja voisi kutistaa omaa hiilijalanjälkeään reippaasti siirtämällä säästönsä kestäviin rahastoihin ja että vaikutus olisi moninkertainen verrattuna tiettyihin elämäntapamuutoksiin kuten lentomatkustamisen vähentämiseen. Sijoittamisella ei voi kuitenkaan väittää olevan tällaisia vaikutuksia ihmisen omaan hiilijalanjälkeen, vaikka sijoituskohteet olisivat vastuullisia.

Fivan Männynmäen mukaan markkinoilla käytetään tällä hetkellä monenlaisia vastuullisuuskriteerejä, mutta ne eivät ole yhteismitallisia.

– Vastuullisuudella mainostetaan ja ratsastetaan, mutta se voi viedä vähän harhaan, koska yhteisiä kriteereitä ei ole vielä lyöty lukkoon, Männynmäki sanoo.

EU valmistelee parhaillaan yhteisiä kestävän rahoituksen kriteerejä muun muassa vastuulliseen sijoittamiseen. Kestävän rahoituksen lakipaketti eteni maaliskuussa, kun Euroopan parlamentti hyväksyi lakialoitteen kestävän rahoituksen mittareista.

– Sääntelyn tarkoitus on, että viherpesusta päästäisiin eroon, että pystyttäisiin vertailemaan näitä ESG-tekijöitä, Männynmäki kertoo.

Pitempään puhuttanut aihe rahastoissa on niin sanottu piiloindeksointi eli se, että rahastoa markkinoidaan aktiivisesti hoidettuna, mutta todellisuudessa rahasto seuraileekin enemmän tai vähemmän jotakin indeksiä.

Piiloindeksointiin liittyen Fiva on julkaissut oman selvityksensä viimeksi vuonna 2017.

– Havaintoina oli muun muassa, että parantamisen varaa on esimerkiksi koskien aktiivista salkunhoitopolitiikkaa. Todettiin, että rahastojen avaintietoesitteissä pitäisi kertoa paremmin, mikä on rahastosijoituspolitiikka suhteessa vertailuindeksiin, jos sellainen on: vastaako rahasto indeksiä kokonaan vai minkä verran. Näin sijoittajat voivat arvioida muun muassa palkkiota, Männynmäki sanoo.

Asiakkaan pitää uskaltaa kysyä

Finanssialan tänään julkaiseman rahastoraportin mukaan Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu rahastopääoma oli maaliskuun lopussa 115,1 miljardia euroa. Tästä osakerahastoissa oli 43,2 miljardia, yhdistelmärahastoissa 23,3 miljardia, pitkän koron rahastoissa 29,4 miljardia, lyhyen koron rahastoissa 13,8 miljardia ja vaihtoehtoisissa rahastoissa 5,4 miljardia.

Sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa nettomääräisesti yhteensä 87 miljoonaa euroa uutta pääomaa, Finanssiala kertoo.

Rahastojen asiakaskunta on laaja, ja asiakkailla voi olla hyvin erilaiset taustatiedot sijoittamisesta.

Finen Sainion mukaan pulmatilanteet johtuvat usein asiakkaan puutteellisista tiedoista tai väärinkäsityksistä.

Sainion mukaan kuluttajilla on joskus odotus, että kun sijoittamisesta vastaa ammattimainen palvelu, lopputuloksena täytyy automaattisesti syntyä voittoa tilanteessa kuin tilanteessa. Näinhän ei yleensä ole, jos sijoitusten arvot ovat yleisesti laskusuhdanteessa, hän sanoo.

– Joskus asiakkaat ihmettelevät myös sitä, että heille lunastuksesta tilille maksettu euromäärä ei ollutkaan ihan yhtä suuri kuin se summa, jonka he ovat edellisenä päivänä kuulleet. Näin voi käydä, jos rahastoa lunastettaessa markkinoilla on laskupäivä.

Sainion mukaan suomalaisten sijoittajien tietämys sijoitusasioista on kuitenkin selvästi parantunut viimeisimpien viiden vuoden aikana.

– Sijoittajat alkavat paremmin tietää ja tunnistaa, mikä rahasto on ja miten se toimii. Aikaisempina vuosina asiakkailla oli iloisesti sekaisin rahastot ja talletukset. Saattoi tulla soitto, joka alkoi niin, että tein tällaisen rahastotalletuksen, ja sitten kävi ilmi, että kyseessä olikin rahastosijoitus.

Sainion mukaan Suomessa ollaan jäljessä muuta Eurooppaa ja ruotsalaistakin sijoittamiskulttuuria, mutta kehittymistä on tapahtunut.

Hän peräänkuuluttaa selkeyttä ja konkreettisuutta rahastojen ja muidenkin sijoitustuotteiden myynnissä.

– Myyntitilanteessa helposti puhe menee ammattislangiin, joka menee asiakkaalta ohi. Asiakkaalla pitäisi olla uskallus sanoa, että nyt en ymmärtänyt yhtään mitään, aloitetaanpas alusta. Asiakkaat eivät aina näin kehtaa tehdä, ja siinä homma voi alkaa mennä alkumetreillä pieleen, jos on mennäkseen, hän kertoo.

Yksi esimerkki on riskin käsite.

– Asiakaspalvelutilanteessa saatetaan kyllä puhua, että sijoituksessa on riski siihen ja siihen, ja siinä jää joskus mieltämättä, että mitä riski todella tarkoittaa: suomeksi sanottuna sitä, että voi menettää rahaa, Sainio sanoo.

– Jos tuotteessa on riski, riippuu riskin suuruudesta, että esimerkiksi 5 000 euron sijoituksesta voikin saada takaisin vain 4 900 euroa, 4 000 euroa tai pahimmassa tapauksessa ei yhtään mitään.

Seligsonin Kaaro: Vaihtoehtorahastot vaativat enemmän perehtymistä

Rahastoihin keskittyvän varainhoitoyhtiö Seligson & Co:n toimitusjohtaja Ari Kaaro kertoo, että sijoittajan kannattaa aina perehtyä huolellisesti siihen, mihin on sijoittamassa.

Tavalliset sijoitusrahastot ovat hänen mukaansa asiakkaan kannalta helpoimmin ymmärrettäviä.

– Kaikkein selkeimpiä asiakkaille ovat osakkeisiin ja korkoihin sijoittavat tavalliset sijoitusrahastot, jotka keskittyvät noteerattuihin arvopapereihin. Enemmän ymmärtämisvaikeuksia voi tulla, kun mennään niin sanottuihin vaihtoehtoisiin kohteisiin, kuten kiinteistöihin, metsiin ja niin edelleen, Kaaro sanoo.

– Tavalliset sijoitusrahastot ovat myös sijoitustuotteista kaikkein tiukimmin säänneltyjä, ja niissä esiintyy varmaankin vähiten kyseenalaista markkinointia.

Vuonna 2014 voimaan tullut EU-sääntely jakoi rahastot sijoitusrahastoihin (UCITS) eli niin sanottuihin tavallisiin sijoitusrahastoihin, joihin kuuluvat tyypillisesti osake- sekä korkorahastot, ja vaihtoehtorahastoihin (Alternative Investment Fund, AIF) joihin puolestaan kuuluvat muunlaiset rahastot kuten erityisrahastot.

UCITS-rahastoja koskeva direktiivi määrää muun muassa, miten sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit on hajautettava.

– Tyypillisesti yleisölle myytäviä vaihtoehtorahastoja on tällä hetkellä kiinteistö- ja metsäpuolella ja noteeraamattomien lainojen puolelle. Myös hedge-rahastot ovat yleensä Suomessa vaihtoehtorahastoja, Kaaro sanoo.

– Sijoittajan on joskus vaikea tietää, onko kyseessä sijoitusrahasto vai vaihtoehtorahasto. Aika moni tuote, jota saatetaan luulla sijoitusrahastoksi, voikin olla vaihtoehtorahasto.

Eron pitää kuitenkin käydä ilmi muun muassa rahastoesitteestä.

Viime vuoden alussa voimaan tullut EU:n UCITS-sääntely edellyttää sijoitustuotteen myyjää tarjoamaan asiakkaalle myös tuotteen avaintietoesitteen, kun ei-ammattimaisille sijoittajille tarjotaan paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita eli niin sanottuja PRIIP-tuotteita. Asetus kattaa myös sijoitusrahastot, mutta siirtymäajan vuoksi avaintietoesitteen antaminen on niille pakollista vasta tämän vuoden lopussa.

Ehtoihin kannattaa tutustua kunnolla

Kaaron mukaan vaihtoehtorahastot ja niiden ehdot voivat olla asiakkaan kannalta vaikeampia kuin tavalliset sijoitusrahastot.

– Sijoittajan pitää perehtyä niihin erityisen huolellisesti, hän sanoo.

Vielä enemmän perehtymistä tarvitaan hänen mukaansa muunlaisissa sijoitustuotteissa, kuten vertaislaina- ja joukkolainapalveluissa, sijoitusvakuutuksissa, kiinteistösijoituksissa mahdollisine yhtiölainoineen tai esimerkiksi pikavippifirmojen osakkeissa.

Kaaron mukaan kunnollista tutustumista vaativat myös niin sanotut ETF:t eli pörssinoteeratut rahastot. Niiden hallinnointipalkkio on usein alhaisempi kuin tavallisissa rahastoissa, mutta lisäksi tulevat muun muassa osuuksien pörssikaupan kaupankäyntikulut, hän kertoo.

– Kun sijoittajat vertaavat ETF-rahaston kehitystä tavallisen rahaston kehitykseen, he eivät ehkä aina huomaa esimerkiksi sitä, että pörssinoteerattua rahastoa ostettaessa ja myytäessä joutuu maksamaan kaupankäyntikustannuksia.

Eurooppaan rekisteröityneitä ETF:iä koskee UCITS-direktiivi.

Kaaro varoittaa myös sijoitushuijauksista, joita löytyy varsinkin netin kautta. Poliisi on tänä vuonna kertonut myös puhelimitse ihmisiä lähestyneistä sijoitushuijareista.

Varsinkin internetistä löytyy ylipäätään monenlaista tietoa, jonka seulomisessa kannattaa käyttää harkintaa.

– Kun kirjoittaa Googleen vaikkapa ”vakaata tuottoa”, tai varsinkin jotain vastaavaa englanniksi, niin kyllä siellä tulee usein vastaan kaikkea muuta kuin tavallisia luotettavia sijoitusrahastoja, Kaaro sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    2. 2

      Lasse Laine vannoi, ettei koskaan palaisi Saloon – Nokian romahdus ja putki­remontti aloittivat yllättävän menestys­tarinan

    3. 3

      Veronpalautukset kilahtavat tileille aiemmin kuin ennen – puoliso voi vaikuttaa maksupäivään

    4. 4

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    5. 5

      Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä

    6. 6

      Lehti: ”Vähittäiskaupan apokalypsi” riehuu Yhdysvalloissa – jo lähes 6 000 kauppaa on sulkenut tänä vuonna

    7. 7

      Valmet Automotive haalii väkeä ympäri Suomea ja ulkomailta – parturista autonrakentaja jopa parissa viikossa

    8. 8

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    9. 9

      VR tilaa sveitsiläisyhtiöltä 60 veturia – kauppahinta 200 miljoonaa euroa

    10. 10

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    2. 2

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    3. 3

      Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä

    4. 4

      Veronpalautukset kilahtavat tileille aiemmin kuin ennen – puoliso voi vaikuttaa maksupäivään

    5. 5

      Valmet Automotive haalii väkeä ympäri Suomea ja ulkomailta – parturista autonrakentaja jopa parissa viikossa

    6. 6

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    7. 7

      Reino- ja Aino-tossujen ostajiksi paljastuivat Finlaysonin omistajat – valmistus ei jatku Suomessa

    8. 8

      Lehti: ”Vähittäiskaupan apokalypsi” riehuu Yhdysvalloissa – jo lähes 6 000 kauppaa on sulkenut tänä vuonna

    9. 9

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    10. 10

      Verkkokauppajätti Amazonin tie päättyy Kiinassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaispoika odotti perintörikkauksia 99-vuotiaalta isotädiltä – uskoi huhujen vieneen arvotaulun, asunnon ja rahat

    2. 2

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    3. 3

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    4. 4

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    5. 5

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    6. 6

      Yle: Lähihoitaja haastoi Esperi Caren oikeuteen – liitto: Yritys kikkaili palkan­korotukset nollaan

    7. 7

      Hoiva-asukin omaisuus lihoiksi? Näillä konsteilla puolueet ratkoisivat käsistä karkaavia hoivakuluja

    8. 8

      Leluvalmistaja vetää takaisin 4,7 miljoonaa vauvan sitteriä – tuotteeseen yhdistetty yli 30 kuolemantapausta

    9. 9

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    10. 10

      Saga Caren palvelu­talossa pyydetään yhden ikkunan pesusta 50 euroa – alan yritys: ”Meillä homma maksaisi 20 euroa”

    11. Näytä lisää