Nämä duunarit revitään käsistä – savolaisyritys joutui jo turvautumaan ulkomaiseen työvoimaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nämä duunarit revitään käsistä – savolaisyritys joutui jo turvautumaan ulkomaiseen työvoimaan

–Suhteellisen vähän on tullut kyselyjä siitä, että voisiko tulla tutustumaan työelämään, Paakkilan konepajan toimitusjohtaja Juha Huhtinen kertoo. Hän pitää yrityksensä valtteina muun muassa modernia konekantaa ja sitä, että ainakin toistaiseksi yhtiö on ollut vakaa työpaikka, jossa ei ole jouduttu irtisanomaan väkeä.

Julkaistu: 8.4.2019 7:40

Moni metallialan yritys turvautuu ulkomaiseen työvoimaan, koska Suomesta ei tahdo löytyä edes hakijoita. Ongelma on akuutti erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.

Paakkilan konepaja Tuusniemellä, Pohjois-Savossa, etsii parhaillaan muutamaa robottihitsaajaa ja koneistajaa.

– Hakijoita on suhteellisen harvakseltaan, Paakkilan konepajan toimitusjohtaja Juha Huhtinen kertoo.

Noin 50 työntekijää työllistävä konepaja on turvautunut välillä ulkomaiseen vuokratyövoimaan, jotta tuotanto ei sakkaisi. Hitsaajia on löytynyt esimerkiksi Puolasta ja Liettuasta.

Vuokratyöfirmojen välittämistä ulkomaalaisista on Huhtisen mukaan enimmäkseen hyviä kokemuksia, mutta he harvoin viihtyvät työpaikalla puolta vuotta pidempään. Moni haluaa ymmärrettävästi palata tilaisuuden tullen kotimaahansa.

Huhtinen on sitä mieltä, että ulkomaalaisten työntekijöiden olisi hyvä päästä nykyistä helpommin Suomeen.

Hän arvioi, että itäsuomalainen yritys voisi hyötyä siitä, jos Venäjältä olisi nykyistä helpompi tulla Suomeen töihin.

– Jos on esimerkiksi Venäjän Karjalasta, sieltä on tänne ihan eri matka kuin Puolasta. Työntekijä voisi helposti käydä esimerkiksi viikonloppuisin kotiseudullaan.

Paakkilan konepaja ei ole poikkeuksellinen tapaus. Alan ammattilaisista on pulaa maanlaajuisesti. Koneistaja nousi uusimmassa ammattibarometrissa niiden 15 ammatin joukkoon, jossa työvoimapula on pahin.

– Ehkä nuorille pitäisi olla enemmän informaatiota, työelämään tutustumista. Mielikuva pimeästä hallista ja metelistä on vanhentunut. Lisäksi on hyvät mahdollisuudet siirtyä hitsauksen ja koneistuksen kautta työsuunnitteluun ja cnc-ohjelmointiin tai vaikka työnjohtotehtäviin, Huhtinen sanoo.

Koneistajien säännöllisen työajan keskiansio oli Tilastokeskuksen mukaan 2 624 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Huhtisen mukaan kokeneet hitsaajat ja koneistajat voivat saada selvästi työehtosopimusten ylittävää palkkaa.

– Ja jos ajatellaan tätä meidän seutua, ihmisillä on täällä myös edulliset asumiskustannukset.

Mielikuvat metallialan työpaikoista ja -tehtävistä ovat monilla vanhentuneet, alan yrityksissä ja Teknologiateollisuudessa arvioidaan. Kuva Paakkilan konepajasta Tuusniemeltä.

Johtava asiantuntija Anne Ahkola-Lehtinen työnantajajärjestö Teknologiateollisuudesta on sitä mieltä, että yksi ongelmista on alan tuntemuksen puute ja heikko arvostus. Monesti syynä voivat olla nuoren vanhemmat, jotka ovat sitä mieltä, että lapsen pitää mennä lukioon.

Ahkola-Lehtinen toivoisi, että esimerkiksi vanhempainiltoja järjestettäisiin yrityksissä. Näin on toimittu esimerkiksi Sastamalassa.

– Etenkin äidit olivat innostuneet, että tällaistako tämä onkin.

Alueelliset erot työvoimatilanteessa ovat suuret. Kasvukeskuksissa tekijöitä useimmiten löytyy, mutta syrjäisemmillä alueilla tilanne voi olla hyvin hankala.

Koulutus on yleensä isommissa keskuksissa, ja nuori helposti jää sinne asumaan. Tehtaat ja konepajat sijaitsevat taas usein keskusten ulkopuolella.

Ahkola-Lehtisen mukaan yksi tapa houkutella nuoria voisi olla se, että oppimisympäristöjä perustettaisiin alan yrityksiin. Näin yritys olisi jo tuttu, ja sinne olisi siksi helpompi jäädä.

Tärkeää olisi saada heikoimmatkin oppilaat pysymään opinnoissa mukana ja työllistymään. Noin kolmasosa opiskelijoista pärjää hyvin, kolmasosa on keskitasoa ja loput tarvitsevat opiskeluunsa runsaasti tukea, Ahkola-Lehtinen sanoo.

Hän perää parempaa henkilökohtaista ohjausta ja joustavia opintopolkuja.

– Osa on sellaisia, että he eivät tiedä kelloa, eivät pysty hoitamaan itseään paikan päälle. Elämänhallinta on hukassa, eikä aina tahdo olla isää ja äitiäkään, Ahkola-Lehtinen sanoo.

Oppisopimuskoulutus ei hänen mukaansa pulmia ratkaise, vaikka se nykyisellään on aiempaa joustavampi. Heikoimmilla ei ole valmiuksia mennä työpaikalle oppimaan.

Teknologiateollisuudessa uskotaan, että ilman ulkomaista työvoimaa ala ei enää pärjää. Alan opiskelijoistakin monet tulevat ulkomailta. Esimerkiksi Vaasassa järjestetään englanninkielisiä kursseja, ja osallistujia on ollut Pakistanista asti.

– He ovat superahkeria, menevät aamulla jakamaan lehtiä ja päiväksi opiskelemaan, mutta täällä ei ole valmiuksia linkittää perhettä Suomeen. Se on hirveän iso haaste, Ahkola-Lehtinen sanoo.

Muunto- ja täydennyskoulutusta pitäisi saada Teknologiateollisuuden mukaan lisää. Ahkola-Lehtinen kiinnittäisi huomiota myös niihin, jotka eivät jatka lukion jälkeen opintojaan.

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton mukaan kaikenkokoisissa yrityksissä painitaan työvoiman saatavuuden kanssa. Osa yrityksistä maksaa rekrytointipalkkioita, koska kilpailu osaajista on niin kovaa.

– Työntekijät valitsevat ymmärrettävästi sellaisen työpaikan, joka maksaa työstä kunnolla eli monesti enemmän kuin työehtosopimusten minimin ja tarjoaa muutenkin kelvollisen työsuhteen, tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo.

Kelvollisella työsuhteella Anttila tarkoittaa kokoaikaista työtä keikka-, vuokra- tai määräaikaisen työn sijaan. Vuokratyövoiman käyttö on Anttilan mukaan metalliteollisuudessa yleistä erityisesti suurissa, yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Palkan ja työehtojen lisäksi Anttilakin toivoo alan koulutuksen houkuttelevuuden lisäämistä.

– Moni opintonsa aloittanut ei joko valmistu tai työllisty metallialalle, Anttila sanoo.

Ulkomainen työvoima ei ole vielä kovin laajasti käytössä työpaikoilla, sillä Teollisuusliiton kyselyyn vastanneista pääluottamusmiehistä 92 prosenttia kertoi, että työpaikalle ei ole rekrytoitu ulkomaista työvoimaa.

Teollisuusliitto hyväksyy ulkomaisen työvoiman käyttämisen, jos työehdot ovat kunnossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?