Suomessa on enää 7 perinteistä bingohallia – Veikkauksen eBingo närästää kivijalkabingoja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomessa on enää 7 perinteistä bingohallia – Veikkauksen eBingo närästää kivijalkabingoja

Bingon pelaaminen on siirtynyt nettiin ja Suomessa on enää seitsemän perinteistä bingohallia. Yksi niistä on Kemin Valtakadulla toimiva Pelikeidas, Ellin, 80, Einon, 92, ja Ermon, 80, kantapaikka

Tiina Maunu on työskennellyt Kemissä bingoemäntänä yli 30 vuotta.­

1.4.2019 7:32

Pelikeitaalla on vilskettä arki-iltapäivänä. Bingoemännät Tiina Maunu ja Sirpa Kivilahti huolehtivat asiakkaista ja pelikoneista. Molemmat ovat työskennelleet kemiläisessä pelipaikassa yli 30 vuotta.

– Täällä on hyvä henki ja hyvä jengi. Asiakkaat ovat tulleet tutuiksi. Välillä ollaan terapeuttina ja välillä lähihoitajina, Maunu naurahtaa bingolappuja jaellessaan.

Sirpa on työskennellyt bingohallissa peräti 38 vuotta. Eikä työ kyllästytä yhtään. Asiakkaat ovat 18–92-vuotiaita.

– Salissa on lämmin ja kotoisa tunnelma. Yritämme pitää kynnyksen mahdollisimman matalana kaikille, hän tuumii.

Elli Kantola, Eino Matinlassi ja Ermo Halttu ovat Pelikeitaan vakioasiakkaita. He poikkeavat joka päivä pelaamassa, juttelemassa ja tapaamassa tuttuja. Ellillä on yli 30 vuoden asiakassuhde kemiläiseen pelipaikkaan.

Elli Kantolan päivälenkki kulkee aina bingohallin kautta.­

– Käyn lenkillä ja samalla piipahdan bingoon.

Täällä on mukavat tytöt töissä, kiva paikkaa viettää aikaa, kun muuten olen yksin kotona, hän selvittää.

Samaa sanoo Matinlassi. Yksin asuvalle ikäihmiselle pelipaikasta löytyy juttuseuraa ja tekemistä.

– Meillä on neljän kaveruksen porukka, istumme aina samassa pöydässä. Pelaan kolme peliä aamulla ja kolme illalla, joskus tulee voittoja ja joskus ei. Pelaan paperikupongeilla, ne toimivat samalla muistipelinä, hän paljastaa.

Ermo Halttu ja Eino Matinlassi käyvät joka päivä bingossa.­

Kemissä bingotoimintaa pyörittää Kemin Urheilu- ja järjestötoiminnan Tuki ry. Vuodesta 1979 yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Seppo Lankinen kertoo, että parhaimmillaan Kemissä toimi 1980-luvulla kuusi bingoa. Ne fuusioitiin pikkuhiljaa ja jäljelle jäi Pelikeidas.

Pelikeidas eli laskusuhdanteen aikaa yli vuosikymmen sitten, kun valtio perui bingojen luvat kaikilta paitsi yhdeltä nettibingoa harjoittaneelta yhdistykseltä. Luvan peruminen tuli kesken yrityssaneerauksen ja luvatonta aikaa kesti vuoden verran.

– Pääsimme yrityssaneeraukseen, joka kesti kymmenen vuotta. Nousimme suosta kovalla työllä ja hyvän henkilökunnan ansiosta, Lankinen kiittelee pitkäaikaisia työntekijöitään.

Pelikeitaan yrityssaneerauksen aikana Suomesta katosi kymmeniä bingohalleja. Romahduksen yhtenä syynä Lankinen pitää Veikkauksen lanseeraamaa nettipeliä eBingoa.

– Olen huolissani, en meistä, vaan niistä, joiden asiat eivät ole näin hyvin. Teemme yhteiskunnallisesti merkittävää nuorisotyötä. Veikkauksen rahat jaetaan huippu-urheilulle, bingot keräävät varoja paikallisille seuroille, jotka rahoittavat perustyötä alueillaan, Lankinen viestittää.

Sirpa Kivilahti ja Tiina Maunu hoitavat pelipaikan ihmiset ja tekniikan.­

Perinteisten bingojen pitäjien mielestä Veikkaus käyttää bingo-sanaa väärin markkinoidessaan netissä pelattavaa rahapeliä. Arpajaislain mukaan bingotoimintaan luvan voi saada vain yleishyödyllinen yhteisö ja pelissä saa olla voittoina vain tavaraa tai tavaraan vaihdettavia ostokortteja

Kivijalkabingojen pitäjiä närästävää eBingoa pelattiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2010. Veikkauksen mukaan kyseessä on yhteisöllinen arvontapeli, jossa samaan arvontaan osallistuu useita pelaajia. Sitä voi pelata nettisivustolla tai Veikkauksen mobiilisovelluksella.

Tuoteasiantuntija Pia Lahtinen Veikkauksesta tyrmää Lankisen nimenkäyttöperustelut. EBingo on arpajaislain mukainen rahapeli, jossa pelaaja voi voittaa rahaa. Kyseessä on siis kaksi eri peliä.

– EBingo on arpajaislain tarkoittamasta bingopelistä rahapeliksi sovellettu muoto, joten peliä on perusteltua kutsua nimellä, joka kuvaa pelin toimintaperiaatetta ja sen kulkua. Pelaajien kannalta on olennaista, että peleillä on eri nimet, koska kyse ei ole kuitenkaan samasta pelistä siitä saatavien voittojen osalta. Tämä erottelu tulee arpajaislaista, jossa säädetään erikseen raha- ja tavara-arpajaisista, Lahtinen perustelee.

Veikkauksen antaman tiedon mukaan eBingon ja nopearytmisten arvontapelien liikevaihto oli viime vuonna 93,1 miljoonaa euroa.

Bingot elintärkeitä kansalaisjärjestöille

Bingotoimijoiden osittain omistaman SBH-Yhtiöiden toimitusjohtaja Ilpo Pohjola pitää vuoden 2017 alusta voimaan tullutta arpajaislakia ristiriitaisena ja Veikkauksen bingopeliä laittomana. SBH-Yhtiöt on yleishyödyllisten yhteisöjen omistama ja sen toimialana on yhteisöjen varainhankinnan, bingon ja tavara-arpajaisten toimintojen kehittäminen ja käytännön toimeenpano

– Lain mukaan bingotoimintaan voi saada luvan vain yleishyödyllinen yhteisö ja pelissä saa olla voittoina vain tavaraa tai tavaraan vaihdettavia ostokortteja. Laissa on myös selkeä linjaus nettibingosta, jossa ei myöskään saa olla rahavoittoja, hän sanoo.

Kemissä toimi 1980-luvulla parhaimmillaan kuusi bingoa, nyt jäljellä on enää yksi.­

Suomessa toimitaan Pohjolan mukaan tällä hetkellä harmaalla alueella, joka pahimmillaan voi uhata yleisesti hyväksyttyä rahapelimonopolia. Suomessa pyörii nyt yhtä aikaa sekä kansalaisjärjestöjen bingo että Veikkauksen rahavoitto-bingo.

– Rahapeliyhtiöiden yhdistämisen keskeinen peruste oli turvata rahapelien yksinoikeus poistamalla päällekkäiset pelit. Tämä ei ole toteutunut bingon osalta. Tilanne pitäisi nyt korjata uuden arpajaislain mukaiseksi, hän arvioi.

Pohjolan mielestä kansalaisjärjestöille on elintärkeää pyörittää bingoa tavaravoitoilla. Yhteiskunnan kannalta siitä ei koidu rahapelien haittoja, jotka ovat nousseet viime päivinä vahvasti esille.

– Tavaravoitto-bingolle on tyypillistä vahva yhteisöllisyys ja paikallisuus. Bingolla on suurempi merkitys kansalaisjärjestöille kuin rahapelimonopolille. Mielestämme rahapelimonopolin tulisi jättää tilaa kansalaisjärjestöjen omalle varainhankinnalle, hän perustelee esitystään.

SBH-Yhtiöt ja Suomen Arpa ja Bingo ovat kääntyneet asiassa sisäministeriön ja kilpailuviraston puoleen. Toistaiseksi asiaan ei ole saatu ratkaisua.

Suomessa on yhteensä 140 bingoluvan haltijaa.­

Korjaus 2.4.2019 kello 10.41: Juttuun korjauttu bingohallien määärä. Suomessa on jäljellä vain kuusi perinteistä, urheiluseurojen ylläpitämää bingohallia: Oulussa, Turussa, Joensuussa, Kokkolassa, Kemissä ja Rovaniemellä. Näiden lisäksi on kuitenkin vielä Äänekoskella Toribingo, joka on ollut vuodesta 1993 lähtien joka arkipäivä auki. Toribingoa hallinnoi Äänekosken Tennisseura.

Suomen bingot

Suomessa on yhteensä 140 bingoluvan haltijaa

Perinteisiä urheiluseurojen pyörittämiä bingohalleja on seitsemän: Oulussa, Turussa, Joensuussa, Kokkolassa, Kemissä ja Rovaniemellä ja Äänekoskella.

Erilaisia ajanvietebingoja, esimerkiksi pubeissa ja seurantaloilla, on yli 300. Niissä pelataan yhteisöllisyyttä korostaen eikä bingolapusta peritä maksua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?