Kolmio keskustasta 500 eurolla kuussa: näin Wien esti törkyhintaiset vuokrat – voisiko sama toimia Suomessa? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kolmio keskustasta 500 eurolla kuussa: näin Wien esti törkyhintaiset vuokrat – voisiko sama toimia Suomessa?

Aivan Wienin keskustastakin voi saada vuokra-asunnon 7,5 euron neliöhinnalla. Vuokra-asuntojen keskihinnat ovat sekä ydin keskustassa että laitakaupungilla muutaman euron Helsingin vastaavia halvemmat.

Julkaistu: 29.3.2019 7:35

Wienissä edullisella asumisella on pitkät perinteet.

Helsinkiä vaivaa yleiseurooppalainen ongelma: asunnoilla on iso kysyntä, eikä tarjonta pysy perässä. Siksi asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet todella korkeiksi.

Itävallan pääkaupunki Wien on poikkeus tässä eurooppalaisessa trendissä. Tonava-joen rantakaupungissa aivan päärautatieaseman vierestäkin voi vuokrata asunnon parhaimmillaan 7,5 euron neliöhintaan.

Helsingissä kalleimmilla alueilla vuokrat ovat keskimäärin 21,5 euroa neliöltä.

Taloussanomat selvitti, miten Wien onnistui ratkaisemaan asuntopulan niin, ettei vuokrat ole nousseet pilviin.

1. Hintakontrolli

Wienissä uudisrakentaminen keskittyy pääasiassa vuokra-asuntojen tekemiseen. Kaupungissa tiedetään tulevien asuntojen vuokrahinnat jo siinä vaiheessa, kun rakennuttaja lyö kuokan maahan.

– Rakennuttaja velvoitetaan, että tuleva vuokra on jossain tietyissä rajoissa. Meillä Helsingissä ei ole lähtökohta, että rakennuttaja velvoitetaan johonkin tiettyyn markkinahintaan, kertoo Helsingin kaupunkitutkimusosaston tutkija Ari Niska.

Käytännön esimerkki: 70 neliömetrin kolmio noin 300 metrin päässä Wienin päärautatieasemasta saattaa maksaa vain 525 euroa kuukaudessa.

Lisäksi Wienin kaupungilla on todella iso rooli vuokra-asuntomarkkinoilla. Kaupunki omistaa valtaosan kaupungin vuokra-asunnoista joko suoraan tai yleishyödyllisten, matalaa voittoa tavoittelevien rakennuttajien kautta.

Jopa neljännes wieniläisistä asuu kaupungin tukemissa asunnoissa, joiden keskimääräinen neliöhinta on vain noin 5,60 euroa. Kun kaupunki omistaa paljon, se vaikuttaa alentavasti myös yksityisten toimijoiden hintatasoon.

Samasta syystä Wienin mallin kopioiminen Suomeen ei onnistuisi tuosta vaan.

– Meilläkin pitäisi olla kaupungin myötävaikutuksesta syntynyttä edullista asumista, jotta se olisi kilpailutekijä yksityiselle tuotannolle, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio.

Wienin ydinkeskustassa keskimääräinen neliövuokrahinta on 19,44 euroa. Hintaa tuo kuitenkin alas yksittäiset asunnot, joissa vuokrataso voi olla vain 7,5 euroa kuukaudessa neliöltä.

2. Yhteiskunnan tuki

Wienissä yksityishenkilöt ja yritykset maksavat tuloistaan 0,5 prosentin asuntoveroa. Tämä raha ohjataan asumisen tukemiseen, joko asukkaille asumistukena tai rakennuttajille rakentamisen tukena.

Jälkimmäistä voi olla esimerkiksi rakennuttajalle myönnettävä laina, jonka korko on yksi prosentti ja maksuaika 25 vuotta. Kaupungin tukemat lainat kattavat yleensä 35–40 prosenttia projektin kokonaiskustannuksista.

Tutkija Jyrki Tarpio kertoo, että Wienissä on uniikki tapa kilpailuttaa projektien rakennuttajat. Isoista hankkeista järjestetään niin sanotut rakennuttajakilpailut, joissa rakentajien laatimia kilpailevia suunnitelmia tarkastellaan jopa 99 eri kriteerin kautta. Näin estetään tilanne, jossa suunnitelmassa kilpailee vain arkkitehtuurin laatu ja hinta.

Vuotuisesta rahoituksesta kaupunki ohjaa noin 80 prosenttia rakentamiseen ja 20 prosenttia asumisen tukemiseen.

Suomessa keskitytään rakentamisen tukemisen sijaan enemmän asumisen tukemiseen esimerkiksi asumistuella ja toimeentulotuella, mikä saattaa osaltaan nostaa Helsingin vuokra-asuntojen hintoja.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Essi Eerola pohti tiistain Helsingin Sanomissa, että Suomessa maksetut asumisen tuet lisäävät korkeiden vuokratason alueiden asuntojen kysyntää, mikä saattaa nostaa vuokratasoa entisestään.

– Asumistuella kuitenkin juuri mahdollistetaan pienituloisten asuminen lähellä kalliita alueita, toteaa Ari Niska.

Myös Eerola tulee HS:ssä johtopäätökseen, että asumisen tukijärjestelmää tuskin Helsingissä kannattaa sentään ajaa alas.

3. Historia

Wienissä jopa kolme neljästä kaupunkilaisesta asuu vuokralla, eikä vuokra-asumisessa ole kaupungissa minkäänlaista stigmaa. Wienin malli perustuukin jossain määrin kaupungin uniikkiin historiaan.

Ensimmäisen maailmansodan aikana kaupungin asukasluku nelinkertaistui kymmenessä vuodessa noin kahteen miljoonaan. Asuntopulan vuoksi jopa 90 000 wieniläistä oli kodittomana vuonna 1918.

Tällöin ongelmaa alettiin ensi kertaa ratkaista, ja esimerkiksi asuntovero keksittiin.

Rautaesiripun kaatumisen jälkeen 1990-luvulla Wieniin kohdistui kova asuntokysyntä. Tuolloin kaupunki osti aktiivisesti maata. Tänä päivänä se näkyy esimerkiksi siten, että kaupunki voi myydä tontteja edullisesti rakennuttajille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?