Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

Julkaistu:

Ruotsissa työntekijöitä rangaistiin punnerruksin, Suomessa tyypillisintä työpaikkahäirintää on laittaa työntekijä tekemään turhaa työtä tai arvostella tätä muiden kuullen.
Urheiluvälineketju XXL:n työntekijöitä on rangaistu Ruotsissa etunojapunnerruksilla, jos he eivät ole saavuttaneet myyntitavoitteitaan tai jos he ovat myöhästyneet aamukokouksesta. Punnerrukset tuli tehdä muiden työntekijöiden läsnäollessa. Asiasta kertoivat muun muassa Sveriges Television SVT ja Dagens Nyheter.
Simputtaminen ei rajoitu ainoastaan Ruotsiin. Työsuojelu on koonnut tapauksia suomalaisesta työsyrjinnästä. Ohessa tapauksia, joihin on jouduttu puuttumaan.

Esimies uhkaili, syyllisti ja eristi

Kymenlaaksolaisen autoalan tarvikkeita kauppaavan yrityksen toimitusjohtaja kohteli työntekijää epäasiallisesti ja syrjivästi vuoden 2015 aikana. Tapahtumat saivat alkunsa, kun työntekijä kuuli toimitusjohtajan sanoneen, että hänet pitäisi ampua. Työntekijä alkoi selvittää asiaa, jonka jälkeen tilanne kärjistyi.

Toimitusjohtaja muun muassa uhkaili, kyseenalaisti työntekijän työkyvyn epäasiallisesti ja vähätteli tämän työsuorituksia, muutti työtehtäviä epäedullisella tavalla, eristi työntekijän työyhteisöstä, syyllisti työntekijää yhteydenpidosta viranomaisiin työolosuhteita koskien ja jätti palkan maksamatta.

Kymenlaakson käräjäoikeus totesi, että siirtämällä työntekijän neuvottelupöydän ääreen ilman omaa työpistettä, muuttamalla hänen työtehtäviään merkittävästi, poistamalla vanhan sähköpostiosoitteen ja kieltämällä yhteydenpidon muihin työtovereihin toimitusjohtaja on käyttäytynyt syrjivästi ja epäasiallisesti työntekijää kohtaan.

Käräjäoikeus tuomitsi toimitusjohtajan 60 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja pahoinpitelystä. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle psyykkisestä henkilövahingosta 3 000 euroa ja kärsimyskorvauksena 1 000 euroa. Tuomio annettiin 2018.

Johtaja pui nyrkkiä ja nimitteli

Pirkanmaalaisen kuljetusalan yrityksen toimitusjohtaja kohdisti yhtiön työntekijöihin jatkuvaa epäasiallista käyttäytymistä. Hän oli kohdistanut muun muassa yhteen työntekijään epäasiallista kohtelua usean vuoden ajan vuosina 2010–2015. Epäasiallinen kohtelu ilmeni huutamisena, nimittelynä, syrjimisenä, perusteettomana moittimisena ja nyrkin puimisena.

Pirkanmaan käräjäoikeus totesi, että epäasiallinen kohtelu oli ollut jatkuvaa ja se vaaransi työntekijän työturvallisuuden. Se tuomitsi toimitusjohtajan sakkoihin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Toimitusjohtaja tuomittiin 60 päiväsakkoon eli yhteensä 14 520 euron sakkorangaistukseen. Yhtiö tuomittiin 25 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle 5 000 euroa tilapäisestä haitasta, 25 178,41 euroa ansionmenetyksestä, ja oikeudenkäyntikuluja 7 161 euroa.

Turun hovioikeus alensi käräjäoikeuden tuomitseman sakkorangaistuksen 60 päiväsakosta 35 päiväsakkoon. Yhtiölle käräjäoikeudessa tuomittu yhteisösakkorangaistus alennettiin 15 000 euroon. Myös työntekijälle suoritettavia korvauksia alennettiin.

Käräjäoikeus käsitteli asiaa 2017 ja hovioikeus 2018.

Toimitusjohtaja nolasi ja arvosteli

Helsingissä toimivan muotiliikkeen toimitusjohtaja oli kohdistanut työntekijään epäasiallista kohtelua noin puolentoista vuoden ajan. Toimitusjohtaja oli muun muassa nimitellyt halventavasti työntekijää ja arvostellut tätä tarpeettomasti. Lisäksi hän oli antanut palautetta nolaamalla sekä toistuvasti moittinut työntekijää kovaäänisesti työkavereiden ja asiakkaiden läsnä ollessa. Työntekijä oli ottanut epäasiallisen kohtelun puheeksi toimitusjohtajan kanssa useaan otteeseen, mutta toimitusjohtaja ei suostunut selvittämään asiaa eikä muuttamaan käytöstään. Lopulta myös työterveyshuolto oli yhteydessä työnantajaan ja ehdotti tapaamista sekä asian selvittämistä, mutta työnantaja ei suostunut tähän.

Työntekijä joutui jäämään sairauslomalle ja lopulta irtisanoutumaan työsuhteesta tilanteesta johtuen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi muotiliikkeen toimitusjohtajan 40 päiväsakon eli yhteensä 10 280 euron sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta, sekä yhtiön 30 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle 3 500 euroa vahingonkorvauksena loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Tuomio annettiin 2015.
Lähde: Työsuojelu

Avi: XXL:n tapaus menisi oikeuteen Suomessakin

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Avin työsuojelun vastuualueella työskentelevän ylitarkastaja Jenny Rintalan mukaan ruotsalaisen XXL:n tapa rangaista työntekijöitään ei kuulosta asialliselta, ja voisi täyttää laissa kielletyn häirinnän tunnusmerkit Suomessakin.

– Jos esimerkiksi työpaikalla on tietty porukka, joka pitää punnertamista hauskana ja haluaa tehdä niin, se ei silloin vaaranna kenenkään terveyttä. Toinen asia on, jos esimies käyttää työnjohtovaltaansa väärin ja vaatii työntekijältä toimintaa, joka on esimerkiksi nöyryyttävää, Rintala kuvailee.

Tyypillinen esimerkki suomalaisesta työpaikalla tapahtuvasta esimiehen epäasiallisesta käytöksestä on, että esimies laittaa työntekijän tekemään työtä, joka on objektiivisesti arvioiden turhaa ja jonka työntekijä kokee nöyryyttäväksi.

– Työntekijä voidaan laittaa tekemään jotain vähäpätöistä ja tarpeetonta työtä, kuten esimerkiksi laittamaan joitain asioita aakkosjärjestykseen tai laatimaan turhia muistioita, Rintala kertoo.

Toinen tyypillinen tapaus on, että esimies perusteettomasti arvostelee tai kyseenalaistaa työntekijää muiden kuulleen.

– Esimies voi esimerkiksi esittää työntekijään kohdistuvia väheksyviä puheita tai arvostella tämän työsuoritusta epäasiallisella tavalla asiakkaiden kuullen. Yleensä käytös on toistuvaa, Rintala havainnollistaa.

Seksuaalinen häirintä on yksi helposti tunnistettavissa oleva häirinnän muoto. Siinä yksikin kerta voi riittää täyttämään häirinnän tunnusmerkit.

Karuimmillaan häirintä on Rintalan mukaan tapauksissa, joissa työntekijä, joka on kokenut epäasiallista kohtelua työpaikalla, menettää työpaikkansa sen jälkeen kun hän on ottanut kohtelun puheeksi ja on ollut yhteydessä työsuojeluviranomaiseen.

– Jos työnantaja kohdistaa kielteisiä seuraamuksia työntekijään tämän turvauduttua oikeusturvakeinoihin, tapaus voi täyttää myös kielletyn syrjinnän tunnusmerkit. Yksi tällainen tapaus sai juuri korkeamman oikeuden ennakkoratkaisun, Rintala kertoo.

Suomessa vakavampia, oikeuteen saakka meneviä työpaikkahäirintätapauksia tulee vain muutamia vuodessa.

Vuositasolla työsuojeluviranomaisen valvontatietojärjestelmään kirjataan kuitenkin pari tuhatta häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvää asiakasyhteydenottoa. Usein soittajille riittää pelkkä neuvonta. Vuonna 2017 häirintäasioita pistettiin vireille 223. 134 tapauksessa työnantajalle annettiin velvoitteita lainsäädännön noudattamisesta.

Tarkastuksiin johti 110 tapausta, joissa valvottiin, että työnantaja on työssä esiintyvästä häirinnästä tiedon saatuaan ryhtynyt toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi.

– Meidän tietoomme tulevissa tapauksissa on tyypillistä, että häirintää tai epäasiallista kohtelua koetaan esimiehen taholta, kertoo Rintala.

Työnantajalla on velvollisuus puuttua työpaikalla tapahtuvaan häirintään ja epäasialliseen käytökseen.

– Voi olla, että työnantajan on helpompi puuttua, jos epäasiallisesti toimiva henkilö on työntekijäasemassa. Siksi esimiestapaukset korostuvat työsuojeluviranomaiselle tulevissa yhteydenotoissa, Rintala näkee.

Vuosittain häirintään liittyviä yhteydenottoja tulee eniten sosiaali- ja terveysalalta, julkisesta hallinnosta sekä maanpuolustuksesta ja muusta palvelutoiminnasta.

– Muu palvelutoiminta -toimialassa korostuvat erilaiset järjestöt, Rintala toteaa.

Usein häirintätapausten taustalta löytyy työympäristön ongelmia, kuten epäselviä vastuukysymyksiä tai puutteellista esimiestyötä.

– Häirintää voi myös ehkäistä puuttumalla häirinnän riskitekijöihin kuten epäselviin tehtävänkuviin tai vastuisiin tai toimimattomaan vuorovaikutukseen. Riskitekijöihin puuttuminen on työnantajan velvollisuus, Rintala huomauttaa.

Raja menee vallan väärinkäytössä

Se, mikä on työturvallisuuslaissa tarkoitettua epäasiallista käytöstä tai häirintää, on useissa tapauksissa tulkinnanvaraista. Esimerkiksi esimiehen satunnainen kielteinen puhe tai huono päivä ei riitä täyttämään määritelmää.

– Tyypillisesti työntekijä saattaa myös kokea esimerkiksi varoituksen saamisen tai työkyvyn arviointiin ohjauksen häirinnäksi, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa, että kyseessä on ihan asiallinen toiminta, Jenny Rintala kuvailee.

Raja ylittyy, jos esimies käyttää työnjohtovaltaansa väärin esimerkiksi antamalla varoituksia tarkoituksenaan savustaa työntekijä ulos työpaikalta.

Ensimmäinen askel asian korjaamiseksi on ottaa asia puheeksi häiritsevästi käyttäytyvän henkilön kanssa ja kertoa, millainen käytös tuntuu epäasialliselta.

– On tärkeää kertoa asiasta selkeästi ja konkreettisin esimerkein. Ei kannata vain syyttää toista epämääräisesti, Rintala toteaa.

Jos häirintä jatkuu, voi kertoa häiritsevästi käyttäytyvälle, että on viemässä tapauksen tietoon työnantajalle tai oman esimiehen esimiehelle. Häirintänä koetut tapahtumat ja se, ketkä ovat olleet tilanteessa läsnä, on myös hyvä kirjata ylös.

– Työpaikoilla on laadittu nykyisin paljon omia ohjeita häirintätilanteisiin. Jos ohjeet on annettu, on tärkeää toimia niiden mukaisesti, jos kokee häirintää.

Neuvoa voi kysyä myös työsuojeluviranomaisen puhelinpäivystyksestä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mökkikaupat viedään yhä useammin käräjille – ”Lahovaurioita etsitään kissojen ja koirien kanssa”

    2. 2

      Uutuuskirja: Sarasvuo hiiltyi Nokian ”arrogantille keskijohdolle” – lähetti alatyylisen viestin

    3. 3

      Bisnesenkeli Kim Väisänen ällistyi elinkelvottomasta firmasta: ”Rahaa oli poltettu 500 000 euroa ja liikevaihto 100 euroa”

    4. 4

      Jan Hurri: Tuliko Notre Damen katedraalista vyönkiristysten uhri?

    5. 5

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    6. 6

      Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä

    7. 7

      Lasse Laine vannoi, ettei koskaan palaisi Saloon – Nokian romahdus ja putki­remontti aloittivat yllättävän menestys­tarinan

    8. 8

      Directan Komppa: Olemme tyytyväisiä poliisin tutkintaan

    9. 9

      Kuluttajatuotteiden jättiläinen Unilever kasvatti myyntiään selvästi

    10. 10

      Autojen, paperimassan ja öljyjalosteiden vienti kasvoi selvästi kesäkuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mökkikaupat viedään yhä useammin käräjille – ”Lahovaurioita etsitään kissojen ja koirien kanssa”

    2. 2

      Bisnesenkeli Kim Väisänen ällistyi elinkelvottomasta firmasta: ”Rahaa oli poltettu 500 000 euroa ja liikevaihto 100 euroa”

    3. 3

      Uutuuskirja: Sarasvuo hiiltyi Nokian ”arrogantille keskijohdolle” – lähetti alatyylisen viestin

    4. 4

      Jan Hurri: Tuliko Notre Damen katedraalista vyönkiristysten uhri?

    5. 5

      Lasse Laine vannoi, ettei koskaan palaisi Saloon – Nokian romahdus ja putki­remontti aloittivat yllättävän menestys­tarinan

    6. 6

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    7. 7

      Veronpalautukset kilahtavat tileille aiemmin kuin ennen – puoliso voi vaikuttaa maksupäivään

    8. 8

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    9. 9

      Bisneksen aakkoset sököstä, ruplilla rahoiksi – kartanonherra Arto Hakala on poikkeuksellinen yrittäjä

    10. 10

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    2. 2

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    3. 3

      Mökkikaupat viedään yhä useammin käräjille – ”Lahovaurioita etsitään kissojen ja koirien kanssa”

    4. 4

      Bisnesenkeli Kim Väisänen ällistyi elinkelvottomasta firmasta: ”Rahaa oli poltettu 500 000 euroa ja liikevaihto 100 euroa”

    5. 5

      Uutuuskirja: Sarasvuo hiiltyi Nokian ”arrogantille keskijohdolle” – lähetti alatyylisen viestin

    6. 6

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    7. 7

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    8. 8

      Norwegianilta 22-sivuinen sääntökirja ulkonäöstä: Lentoemännille pakkomeikki – ”Uskomattoman vanhanaikaista”

    9. 9

      Reino-tossujen uusi omistaja kertoo, miksi siirtää tuotannon ulkomaille: ”Hyviä kumppaneita löytyy myös Euroopan ulkopuolelta”

    10. 10

      Veronpalautukset kilahtavat tileille aiemmin kuin ennen – puoliso voi vaikuttaa maksupäivään

    11. Näytä lisää