Etla varoittaa: Brexit iskisi epäsuorasti Suomeen – ja lujaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Etla varoittaa: Brexit iskisi epäsuorasti Suomeen – ja lujaa

Julkaistu: 14.3.2019 14:34

Globaalien arvoketjujen häiriintyminen vaikuttaisi suomalaisyrityksiin, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Britannian ero Euroopan unionista tuottaa uusia uhkakuvia harva se päivä – tai ainakin tuo esille sellaisia, jotka ovat olleet piilossa, ikään kuin vaanimassa nurkan takana.

Brexitin suorien vaikutusten lisäksi Suomen taloutta voivat rasittaa epäsuorat vaikutukset – häiriöt globaaleissa arvoketjuissa. Näin arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan torstaina julkaisemassa tutkimuksessa.

– Jos globaalit arvoketjut häiriintyvät, Suomi voi olla suurimpia häviäjiä, sanoi ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen tutkimuksen julkistamistilaisuudessa torstaina Helsingissä. Ulkoministeriö on Etlan tutkimuksen tilaaja.

Brexitin on tähän saakka arvioitu pudottavan Suomen bruttokansantuotetta maltilliset 0,1–0,2 prosenttia. Työllisyysvaikutukset ovat ikäviä mutta suhteellisen vähäisiä: Suomi menettää 2 000–8 000 työpaikkaa riippuen siitä, onko brexit kova vai pehmeä. Tutkimukseen perustuva synkin arvio pahimman vaihtoehdon, sopimuksettoman eron, vaikutuksesta on yhden prosentin pudotus bkt:ssa.

Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Etlan selvitys laajentaa näkökulmaa globaaleihin arvoketjuihin. Se synkentää näkymiä.

Suomen viennistä Britanniaan kaksi kolmasosaa on suoraa vientiä. Loppu kolmasosa on epäsuoraa: tavara kulkee Britanniaan jonkin EU-maan kautta, vaikkapa Saksan, Hollannin tai Ruotsin. Britanniasta se saattaa vielä lähteä eteenpäin maailmalle. Yhä useammin vienti tarvitsee myös tuontia.

Tässä esimerkki:

– Suomessa tehdään sähkömoottoreita. Niitä pannaan kokoon Suomessa, mutta komponentteja tulee eri maista: Aasiasta ja Euroopasta. Valmis moottori viedään Britanniaan. Mutta se ei suinkaan jää Britanniaan, vaan se tulee osaksi vaikka jonkin pumppuvalmistajan kokonaisuutta – moottori pyörittää pumppua. Sitten se viedään taas eteenpäin, vaikkapa Saudi-Arabiaan, sanoi Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö torstaina IS:lle.

– Tällä tavalla muodostuu pitkiä ketjuja eri yritysten välille ja eri maiden välille. Tätä ei yleensä ole huomioitu – ketjut voivat olla hyvin pitkiä ja globaaleja.

Ongelmia tulee siitä, että brexit voi jumittaa tärkeitä komponentteja tullimuodollisuuksiin ja hidastaa arvoketjun toimintaa. Aina kun tuote ylittää tullirajan, se pitää selvittää ja siitä tulee kustannuksia. Haitat kertautuvat. Monet globaalit yritykset tutkivat jo tarkoin tuotantoketjunsa toimintaa ja kustannustehokkuutta. Brexit todennäköisesti siirtää tuotantoa sinne, missä rajaesteitä ei ole.

Ranskalaiset tullityöntekijät Iso-Britannian rajalla olivat lakossa maaliskuun alussa vaatiakseen palkankorotuksia ja osoittaakseen, mitä tapahtuu jos rajamuodollisuuksia on lisättävä brexitin jälkeen.

Onneksi – tavallaan – Britannian merkitys Suomen kauppakumppanina on vähentynyt. Suomen vienti Britanniaan on noin kuusi prosenttia koko viennin tuottamasta arvonlisästä, mutta vielä vuosituhannen alussa osuus oli yli 10 prosenttia. Nokian kännykkäviennin loppuminen selittää pitkälti prosenttiosuuden kutistumista.

Eniten taloudellista haittaa Britannialle ja Suomelle aiheuttaisi sopimukseton, niin sanottu no deal -brexit. Se olisi kuin putoaminen kuiluun. Kaikki sisämarkkinoiden neljä perusvapautta loppuisivat kuin seinään: ihmisten, tavaroiden, pääoman ja palveluiden vapaa liikkuminen. Britannian ja EU:n välille tulisi heti sääntelyraja ja tulliraja. Tuotteiden alkuperäsäännökset muuttuisivat heti.

Mikä brexit-vaihtoehdoista toteutuu? Suuri poliittinen draama Britanniassa jatkuu vielä pitkään.

Vieläkään kukaan ei tiedä, mikä brexit-vaihtoehdoista toteutuu 29 maaliskuuta. Parlamentin alahuone äänestää torstaina siitä, pyytääkö Britannia lykkäystä eropäivään. Lisäajan myöntäminen on silloin kiinni Euroopan unionista – myöntävään päätökseen tarvittaisiin yksimielisyys kaikilta 27:ltä jäsenmaalta.

Päivä päivältä kiihtyvä poliittinen draama brexitin ympärillä jatkuu vielä pitkään. Pääministeri Theresa May yrittää ensi viikolla tuoda erosopimuksensa alahuoneen äänestykseen vielä kolmannen kerran, kärsittyään jo kaksi karvasta tappiota. Neljäs tai viides äänestys ovat nekin mahdollisia.

Jos sopimus ei vieläkään mene läpi, EU ei myönnä lykkäystä eropäivään eikä hallitus ryhdy muihin toimiin, voi no deal -brexit olla edessä 29. maaliskuuta – ikään kuin vahingossa, siitä huolimatta että alahuone keskiviikon äänestyksessä päätti torjua sopimuksettoman eron. Alahuoneen päätös ei ollut sitova, se oli vain neuvoa antava.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?