Lohikäärmeportti muistuttaa erikoisesta tapahtumasarjasta Kouvolassa – ”Kukaan ei ilmoittautunut operaation aloittajaksi”

Kouvolan ja Kiinan bisneskumppanuus päättyi 2000-luvulla massiiviseen ratsiaan ja jätti arpia ihmisiin. Käykö toisella kerralla paremmin?

24.2.2019 9:26

Autiota mielisairaalaa ympäröi metrinen lumivaippa. Oveen on sutattu teksti ”Never Again”. Pääovia reunustavat kiinalaiset maljakot. Sisällä pimeässä roikkuu punaisia paperilyhtyjä katosta.

– Viime talvena kävin sisällä. Lattiat olivat ihan jäässä. Katosta oli vuotanut vettä. Käyttöön ottaminen edellyttäisi valtava remonttia, sanoo paikallinen kiinteistönvälittäjä Harri Vauhkonen.

– Näyttää siltä, että toiminta on vain loppunut. On lähdetty kello 17 ja jätetty vaan kaikki paikalleen.

Harri Vauhkonen on myynyt alueelta kiinteistöjä ja seurannut sivusta sairaalakiinteistön rapistumista.

Vauhkosta surettaa se, että päärakennus rapistuu. Hän pelkää, että sairaala ei ole enää edes saneerauskelpoinen.

– Se lahoaa siihen pystyyn. En usko, että sille mitään käyttöä löydetään. Sairaala herättää myös negatiivista tunteita, koska kiinalaisten maine tuhottiin niin täysin, entinen kouvolalainen elinkeinovaikuttaja Sirkku Seila sanoo.

Luonnonkaunis mielisairaala

Rakennuksen rappiotilan ymmärtääkseen kannattaa aluksi käväistä menneissä sairaala-ajoissa.

Valkealan mielisairaala valmistui vuonna 1962. Pinta-alaa sille tuli hulppeat 15 hehtaaria. Lääkäreitä ja hoitajia asui aikanaan paljon alueella. Potilaat, joista pääosa oli kroonikkoja, viljelivät aikanaan maata ja hoitivat puutarhaa.

Sairaala oli pienehkö, ilmapiiri nykyisiä psykiatrisia sairaaloja yhteisöllisempi ja kodinomaisempi. ”Ihana työpaikka”, eräs hoitaja muistelee potilaiden tavanneen sanoa. Luonnonkaunis ympäristö loi rauhaa.

2000-luvun alussa sairaala tuli perusparannusikään. Vuonna 2006 toiminta siirtyi toisaalle.

Sen jälkeen tiloja käytettiin jonkin aikaa poliisikoirien koulutuskeskuksena. Jossain vaiheessa alueelle kaavailtiin golfkenttää, hiihtokeskusta ja mökkikylää. Kiinalaisten jo mentyä uudessa siivessä toimi päiväkoti.

Laman jälkeen kiinalaiset

Niin, ne kiinalaiset.

Elettiin vuotta 2004. 1990-luvun laman vaikutukset näkyivät yhä Kouvolassa selvästi. Keskusta oli autioitunut, 10 000 työpaikkaa kadonnut, ja kaupunki alkoi ajaa kipeästi kaivattua elinkeino-ohjelmaa eteenpäin.

Silloinen kaupunginjohtaja Aimo Ahti ja elinkeinoyhtiö Yritysmagneettia vetänyt Seila lähtivät ensimmäistä kertaa Kiinaan.

Kouvolasta kun on kyse, Kiina-kiinnostuksen syynä oli tietysti rautatieyhteys. Ajatuksena oli luoda logistiikkakeskus ja rahtiliikenteen yhteys Kiinaan ja muualle Aasiaan.

Oppaana oli Kouvolaan muuttanut kiinalaisyrittäjä Lao Hua Fu. Iloinen ja puhelias Lao esitteli suomalaisia kiinalaisille ja loi yhteyksiä.

Kiinalaiset kiinnostuivat Kouvolasta myös kaupunkina, jonne voisi rakentaa kaupan ja terveyspalveluiden bisnestä.

Toukokuussa 2007 koko sairaala-alue myytiin Suomessa rekisteröidylle kiinalaisomisteiselle Leishi Finlandille. Kiinalaiset ostivat sairaalan, tontin, useat asuinrakennukset ja rantasaunat 330 000 eurolla. Se synnytti porua. Toisaalta isot ylläpitokulut juoksivat, eikä muita ehdokkaita ollut ilmaantunut.

Kiinalaishankkeet herättivät innostusta: Heillä oli rahaa, ja yhteistyö tässä mitassa oli uutta ja rohkeaa Suomessa. Leishin hyvinvointikeskus tarjoaisi vaihtoehtohoitoa, hierontoja, kuppausta ja akupunktiota sekä majoitus- ja aamiaispalveluja.

Kouvolan Teholan teollisuusalueelle alkoi kehittyä uusi uljas Nordic China Center. Valion vanhalle meijerialueelle kaavailtiin isoa tukkukaupan myymälää.

Oheen ideoitiin kiinalaista kulttuuriviikkoa ja muutakin maayhteistyötä.

Kiinalaisten tavara oli pettymys

Kun China Center avattiin vuonna 2007, avajaiset olivat prameat. Sisäänkäynnille oli noussut massiivinen lohikäärmeiden koristama portti. Sen painoksi arvioitiin myöhemmin 250 000 kiloa.

Tarjolla oli kiinalaisia herkkuja. Samppanja virtasi alas lasitornista. Punaisia nauhoja leikattiin.

Tilaisuus näytti ainakin suomalaisittain yliampuvalta, sillä keskuksen omistajan, kiinalaisen liikemiehen Jiazhu Wangin hankkima halpa tavara oli pettymys kaupunkilaisille.

Seila, Ahti ja muut suomalaiskumppanit olivat toivoneet nimenomaan tukkukauppiaita, mutta kiinteistönomistajalle tärkeää näytti olleen saada kerättyä nopeasti yrityksiä keskukseen.

Kaupunginjohtaja Aimo Ahti juhlisti kiinalaiskumppaneiden kanssa China Centerin avautumista Kouvolassa lokakuun 23. päivänä vuonna 2006.

Malli joka oli ehkä toiminut Wangin aiemmissa bisneksissä Itä-Euroopassa, ei pelannut Kouvolassa 2000-luvulla.

Ahdin mukaan kaupungilla ei ollut mahdollisuuksia puuttua elinkeinonharjoittajan ratkaisuihin.

– Heillä oli omat toimintatapansa, Seila puolestaan muistelee.

– Meillä kävi Kiinasta ministeriön edustajia ja kävimme läpi kauppojen tarjontaa. Hänelle (Wangille) sanottiin, että ei näin, tällaista laatua emme halua ulkomaille vietäväksi.

– Näin he siis sanoivat omalle maamiehelleen ja minulle, kun kävin Beijingissä. Mutta Wang ei osannut muuttaa toimintatapaansa.

Myös sairaalassa myytiin kiinalaistavaraa. Parturi-kampaamo pyöri jonkin aikaa. Syrjäisen sairaalan tilat olivat silti aivan liian isot hierontabisnekselle, johon olisi riittänyt yksi huoneisto.

– Jälkikäteen arvioiden kiinalaisella osapuolella taisi olla enemmän intoa kuin osaamista ulkomaisten kiinteistöomistusten kehittämiselle tuona aikana. Ja ennakkoluulojakin oli paikallisissa, Ahti sanoo.

Vanhojen sairaaloiden, koulujen ja julkisten tilojen muuntokäyttö ei ole ollut helppoa muuallakaan maassa.

Kiviset norsut ovat peittyneet lumen alle sairaalan pihalla.

Keväällä 2009 sairaala oli jälleen uutisissa. Kiinteistöstä ilmestyi Kouvolan Sanomien mukaan myynti-ilmoitus, jossa sairaalasta pyydettiin hurjaa 3,9 miljoonaa euroa. Ilmoitus hävisi pian ja omistajat ilmoittivat, että he olivat vain testaamassa arvoa.

Ratsia jätti arpia

Loppuvuodesta Leishi ja Nordic China Center nousivat valtakunnan uutisiin, kun Kouvolassa tapahtui jotain hyvin yllättävää.

Vuosina 2006–2009 kaupunki ja Seilan Yritysmagneetti olivat hankkineet viisumit kiinalaisille. Ylen mukaan niitä oli jopa 1 000. Marraskuun 11. päivänä rajavartiolaitos teki noin kymmeneen kohteeseen iskut.

Apuna olivat poliisi, tulli, verovirasto ja syyttäjä. Kotietsintöihin ja kiinniottoihin osallistui koirapartioita ja kaikkiaan noin 150 viranomaista. Ylen mukaan keskusrikospoliisi oli epäillyt keskusta laittomasta toiminnasta jo syksyllä 2007.

Etelä-Kiinan Wenzhousta Suomeen tulleet kiinalaiset olivat kauhuissaan. Epäily koski ihmisten laitonta maahantuontia. Seitsemän ihmistä otettiin kiinni ja kaksi vangittiin. Mistä tai keiltä epäilykset lähtivät liikkeelle, ja kuka operaatiosta viime kädessä vastasi, on Ahdin mukaan pysynyt mysteerinä kaikki vuodet.

– Kukaan ei ilmoittautunut operaation aloittajaksi. Se johtuu ainoastaan siitä, että se meni niin totaalisesti munille, Ahti sanoo.

– Kiinalaiset haluttiin pois Kouvolasta, ja näin se sitten järjestettiin, Seila sanoo.

– Sillä ne hankkeet lopullisesti tapettiin. Vaikea sanoa, miten niiden olisi käynyt ilman sitä, Ahti sanoo.

Ahtia vastaan nostettiin syyte lahjuksen vastaanottamisesta, koska hän oli syytteen mukaan saanut ilmaisia hierontoja Leishissä.

Ahtia epäiltiin myös törkeästä maahantulon järjestämisestä, koska hän oli kutsunut runsaasti kiinalaiskumppaneita kaupunkiin.

– Minä en myöntänyt yhtäkään viisumia. Sehän on myöntäjän tehtävä selvittää, onko henkilö sellainen, jolle voidaan viisumi myöntää, Ahti huomauttaa.

Epäilyt osoittautuivat aiheettomiksi. Rajavartiolaitos lopetti esitutkinnan kesällä 2010.

– Jos jotain hämärää olisi ollut, kyllä se olisi sellaisen hyökkäyksen jälkeen paljastunut. Mitään ei löytynyt, Sirkku Seila sanoo.

Kiinteistönvälittäjä Harri Vauhkonen on sitä mieltä, että tapaus vei luottamusta viranomaisiin, kun yhteen ryhmään kohdistui niin massiivinen isku.

Ahti sai tuomion lahjuksen vastaanottamisesta käräjäoikeudessa, mutta hovioikeus kumosi tuomion.

Ahti sanoo, että lahjussyytteidenkään perusteissa ei ollut pohjaa. Laskutus oli hänen mukaansa sovittu tapahtuvaksi vasta hoitojen jälkeen.

Ahdin mielestä käräjäoikeudessa jutun käsittelyä leimasi tunne siitä, että haluttiin saada ”komea päänahka”.

– Siinä meni mulla usko suomalaiseen oikeuslaitokseen totaalisesti.

Kiinan toinen tuleminen

Miehet, naiset ja firmat ovat vaihtuneet, mutta Kiina tulee jälleen isosti Kouvolaan. Vuosina 2015–2016 Kouvola Innovationin (Kinno) logistiikkapäällikkö Simo Päivisen johdolla alkoi uusi selvitys logistisista mahdollisuuksista Kiinaan Kazakstanin kautta.

Uusi Kouvola-China Express -junayhteys Kouvolasta Kiinan Xi’aniin avautui marraskuussa. Uusi konttijunareitti Kazakstanin kautta lyhentää Kiinan ja Euroopan välistä raideyhteyttä kaksi tuhatta kilometriä.

Suomen suurin logistiikkakeskus nousee parhaillaan entisen China Centerin viereen Euroopan ja Aasian välistä liikennettä varten.

Kinnon toimitusjohtaja Martti Husu vierailee tiuhaan Kiinassa. Hiljattain hän palasi Shanghain alueelta.

– Oltiin katsomassa uusia lähtöpaikkoja Kiinasta länteen päin lähteville junille. Vaikuttaa yllättävänkin hyvältä. Kohta meillä voi olla yhteys muuallekin kuin Xi´aniin.

– Merkittävin asia on, että EU:n ja Kiinan junaliikenne on todella vilkasta jo nyt. Pelkästään Xi´anista lähtee 1 300 junaa vuodessa, kaikki Valko-Venäjän Brestin rajan yli. Se kaksinkertaistuu joka vuosi ja alkaa olla ihan tukossa.

Junarahdin jatkoyhteyksiä luodaan myös Ruotsiin, Pohjois-Saksaan ja Norjaan, Kouvola Innovationin Martti Husu kertoo.

– Menneet asiat on jätetty taakse ja lähdetty ihan nollasta. Se oli aikanaan vähän sählinkiä, ei tiedetty mitä haluttiin tehdä, Husu sanoo aiemmista Kiina-hankkeista.

– Tämä on puhdasta kansainvälistä logistiikkaa ja helppo myydä kolmessa minuutissa. Meillä ei ole edes mitään julkisen puolen taustaa, teemme asiat valmiiksi, ja sitten vasta kutsutaan kaupungin johtajat paikalle.

Logistiikalla pitkä historia

Myös vuosituhannen alun suunnitelmat perustuivat tavara- ja rautatielogistiikan keskukseen ja Aasian-rahtiin. Kazakstanilaiset logistiikkaihmiset olivat vierailleet Kouvolassa useita kertoja.

Logistiikka toimi jo vuosina 2004–2009, ja parhaimmillaan Kouvolassa purettiin ja lastattiin kolme konttijunaa päivässä.

Tukkukauppa ja hyvinvointibisnes nousivat uutisotsikoihin, mutta olivat vain pieni osa hankekokonaisuutta.

– Rakensimme sata tuhatta neliötä uutta terminaalia. Innorail-projektissa tehtiin yhteistyötä Moskovan ja Pietarin rautatieyliopiston kanssa, sekä kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten kanssa. Se kaikki mielellään unohdetaan, Ahti sanoo.

– Kun uusi Kouvola (kuntaliitoksissa) syntyi, tuntui että kaikki mitä vanha Kouvola oli tehnyt, oli pahasta. Haluttiin unohtaa logistiikkakin, vaikka nyt se on taas uutena tukijalkana.

Pienempiä hankkeita viriää nyt yhä muuallakin Kouvolassa. China Centerin alueen nykyinen omistaja Yong Tang, kiinalaistaustainen Sveitsin kansalainen, tekee yhteistyötä Atrian kanssa.

Hän on avannut Kiinan Hunanin maakuntaan kauppoja, jotka myyvät skandinaavisia elintarvikkeita.

– Ne ihmiset, jotka halusivat tuhota China Centerin, saivat tietyllä tapaa rangaistuksensa siitä, että ei se kuitenkaan tuhoutunut, Seila huomauttaa.

Herra Wang, China Centerin kehittäjä, asui ja omisti liikkeitä myöhemmin Helsingissä. Hänen nykyisestä asuinpaikastaan ei ole tietoa. Wang vaati Suomen valtiolta 4,4 miljoonan euron korvauksia maineensa, liiketoimintansa ja terveytensä menettämisestä operaation takia.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi vaateet. Vuonna 2017 Ahti todisti hovioikeudessa Wangin puolesta, mutta korvauksia ei herunut. Wangia epäiltiin Ylen mukaan väärennöksestä, törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta.

Ahti jäi eläkkeelle 2013 ja asuu Kouvolassa ja Lapin Enontekiöllä.

– Jos valtio jossain on tehnyt virheen, niin tässä. Ei ole jälkeenpäin kukaan ottanut vastuuta operaation käynnistämisestä eikä tullut ketään puhdistamaan ihmisten mainetta, Ahti sanoo.

– Täytyy muistaa, mikä merkitys Aasiassa on kasvojen menetyksellä. Tapaus on haluttu unohtaa, varsinkin kun nyt kiinalainen raha alkaa puhua yhä enemmän maailmalla ja Suomessa.

China Centerin ja Valkealan entisen sairaalan omistavat yhä yksityiset kiinalaiset. Keskuksesta käydään tiettävästi parhaillaan uusia kauppaneuvotteluita. Sairaalan kohtalo on auki.

Valkealan vanha mielisairaala ei ole suojeltu kohde.

Kouvolan uusissa logistiikkahankkeissa on paljon mahdollisuuksia, mutta jotain tuttua vilahtaa kaupungin visioissa ja strategiapuheissa. Kaupungin johto maalailee, että terminaalin tuntumaan voisi lähivuosina sijoittua jopa 1 500 uutta teollisuuden ja kaupan alan työpaikkaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?