Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

Hoitajien saatavuus nousee entistä isommaksi kysymykseksi, jos vanhustenhoitoon suunniteltu hoitajamitoitus toteutuu.

Julkaistu: 17.2.2019 9:50

Sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa töissä. Miksi hoitajia kaikkoaa alalta?

Viime viikkojen hoivakohu toi poliittiseen keskusteluun vanhustenhoidon hoitajamitoituksen.

Ajatuksena on, että ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vähimmäismääräksi vanhuspalvelulakiin kirjataan 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden. Jos uudistus etenee, se vaatii tuhansia hoitajia lisää.

Ongelmana on, että koulutetut hoitajat pitäisi saada jaksamaan, viihtymään ja pysymään alalla, mutta tilasto osoittaa päinvastaista liikettä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys paljastaa ilmiön (katso kuva alla).

Jos kuva ei näy, katso se täältä.

Kuva kertoo, että sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita oli vuonna 2014 noin 330 000. Heistä yli 72 000 eli noin viidennes teki töitä jossain muissa kuin oman alansa töissä.

– Reservin suuruus on huolestuttava. Se on resurssien hukkaa, THL:n tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma sanoo.

Tilasto on viiden vuoden takaa, mutta määrä on Tehyn mukaan edelleen suunnilleen samassa kokoluokassa.

Sairaanhoitaja pesee pyykkiä

Syystä tai toisesta hoiva-alalla ei jakseta tai haluta työskennellä ainakaan koko työuraa.

Osa 72 000 hengestä tekee edelleen töitä sote-organisaatioissa, mutta ei hoitotyössä, vaan esimerkiksi hallinnossa. Sairaanhoitajat ovat muissa sote-töissä kuin hoitajina vähemmän kuin alalla keskimäärin, mutta heilläkin osuus on noin 8–10 prosenttia.

Moni päätyy esimerkiksi toimistohommiin sote-alan yritykseen, jossa koulutuksesta on jotain hyötyä ja palkka on parempi, mutta työnä on tuottaa ’vain’ tukipalveluita: kilpailuttaa, ulkoistaa, vuokrata ja konsultoida, ei hoitaa haavaa tai jakaa vanhukselle lääkettä.

– Palkka on yksi syy, ja yksityisellä maksetaan vielä julkista puolta vähän vähemmän (hoitotyöstä), Luoma sanoo.

Lisäksi työsuhteet ovat usein sijaisuuksia, kun moni kaipaisi pysyvää työsuhdetta.

– Taustalla on pätkätöitä ja sitä perinteistä tarinaa: Olet nuori nainen ja tulet raskaaksi ja niin määräaikaista työsuhdetta ei enää jatketakaan, Tehyn Kirsi Markkanen kehittämispäällikkö kuvaa.

– Se työntää jengiä pois alalta.

Kun laatusuosituksilla ei ole ohjausvoimaa, työnantaja ottaa taloudellista hyötyä teettämällä työntekijällä melkeinpä mitä vaan, Markkanen sanoo. Se syö motivaatiota jatkaa hoitotyötä.

– Sairaanhoitajan työpanoksen pitäisi mennä hoitamiseen, mutta nyt työajasta suuri osa menee vaatehuoltoon, siivoukseen, ruokahuoltoon. Ihmiset eivät jaksa tehdä työtä epäeettisesti ja sellaisia tehtäviä, joihin heitä ei koulutettu.

– On myös voitu olla jo alalla 20 vuotta, ja sitten lähdetään kukkakauppaan töihin, jos se on ollut joskus haaveena ja kun mitta tulee täyteen.

Markkanen sanoo, että lähihoitajan koulutukseen tullaan usein hyvin nuorena, 16–17-vuotiaana. Ammatti-identiteetin ja alan omaksumisen kesken nousee ristiriitoja, kun hyvin nuoret lähihoitajat päätyvät työskentelemään raskaassa vanhustyössä, jossa töitä on kaikkein eniten.

Reservi ei ratkaise työvoimapulaa

THL pitää resurssikeskustelua hyvin tervetulleena. THL on arvioinut, että jos hoitajamitoitus tulee, lisähoitajia tarvitaan nykyisellä palvelu- ja väestörakenteella noin 4 200 lisää.

Tehyssä ajatellaan, että reserviä voi saada takaisin hoitotyöhön. Hoitajat takaisin töihin -hanke pyöri jo 2010-luvun alussa.

– Samaa voisi tehdä uudestaan, mutta ehtona on, että työn edellytykset paranevat myös palkkauksesta alkaen. Aitoa halua siihen varmasti on. Työnantajat ovat järjestäneet oppilaitosten kanssa täydennyskoulutusta tällaisille ”paluumuuttajille”, Markkanen sanoo.

THL:n Luoma muistuttaa, että reservi ei ratkaise koko ongelmaa. Kotihoidosta puhutaan vähemmän, vaikka sen piirissä on yli puolet palveluja saavista vanhuksista.

– Periaatteessa hyvä asia (mitoituksen kirjaus), mutta toisaalta hyvinkin pulmallinen, jos vain yhtä osaa järjestelmästä lähdetään sitomaan lakiin.

– Jos sitova henkilöstömitoitus tulee ympärivuorokautiseen hoitoon, jostainhan heidän täytyy siirtyä. Viimeisen kahden vuoden aikana kotihoidon henkilöstöön on siirtynyt 1 700 ihmistä, kun maakunnissa on panostettu näihin palveluihin.

Lisäksi määrä nousee todellisuudessa vielä paljon isommaksi, koska lakimuutoksen siirtymäajalla vanhusväestö kasvaa joka vuosi. Luoma huomauttaa myös, että tietty mitoitusluku saattaa vanheta hyvinkin nopeasti.

Kun keski-ikä nousee, iäkkäät kuolevat yhä useammin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Sinne tarvitaan lisähenkilöitä saattohoitoon, mutta samalla myös kotisairaaloihin ja niiden saattohoitoon.

Korjaus 17.2.2019 klo 14.30: Jutun grafiikan alaotsikot olivat vaihtaneet paikkaa pylväsdiagrammien päällä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?