Hannele Pokka paljastaa uutuuskirjassa: Näin poliitikot väänsivät Talvivaaran katastrofista kulissien takana

Julkaistu:

Talvivaaran kaivoskriisin hoitoa värittivät myös poliitikkojen omat profiilinnostot, ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan tuoreesta kirjasta käy ilmi.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka tapasi Talvivaaran kaivoksen perustajan Pekka Perän ensi kertaa juhlissa Rovaniemellä talvella 2007. Pokka oli tuolloin vielä Lapin läänin maaherra. Perä oli kutsuttu tilaisuuteen juhlapuhujaksi.

– Talvivaaran tarina kuulosti upealta ja Perä kaikki esteet edestään raivaavalta pioneerilta, Pokka muistelee juuri ilmestyneessä kirjassaan Talvivaaran sisäpiirissä.

Hän arvelee, ettei kenelläkään kuulijoista ollut aavistustakaan, mitä kaivokselle suunniteltu bioliuotus tarkoitti. Se kuulosti Perän puheen perusteella ainutlaatuisen ympäristöystävälliseltä kaivosteknologialta. Pokka muistaa ajatelleensa, että Perä on ”kova jätkä”.

Talvivaarasta kehkeytyi kuitenkin ennennäkemätön painolasti ja painajainen ympäristöhallinnolle, jonka palveluksessa Pokka aloitti syksyllä 2008. Ministerit ehtivät kymmenessä vuodessa vaihtua moneen kertaan, mutta Talvivaara oli ja pysyi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pokka avaa kirjassaan virkakoneiston – ja osin politiikankin – näkökulmaa ympäristökatastrofiin ja Talvivaaran pelastusoperaatioon. Talvivaaran käänteet ovat tuttuja asiaa seuranneille, mutta vähemmän on tiedetty kulissien takaisista väännöistä ja varautumisista.

Sinänsä ei liene kenellekään yllätys, että valtionhallinnossa varauduttiin Talvivaaran konkurssiin ja valtion mahdolliseen osallistumiseen kriisikaivoksen rahoittamiseen.

Pokka kertoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Erkki Virtasen vetämästä salaisesta kriisiryhmästä, jossa Talvivaaran konkurssiin varauduttiin.

Hänen mukaansa oli suorastaan ällistyttävää, miten nopeasti työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön virkamiehistä tuli tiivis ryhmä, jossa keskusteltiin luottamuksellisesti kaivoksen kaikista asioista.

Ministerit nostavat profiiliaan

Kirja avaa kuvaavasti sitä, miten politiikan tekeminen ja ministerien tarve nostaa omaa profiiliaan värittivät osittain myös ison mittaluokan ympäristökriisin hoitoa.

Poliitikoista eniten tilaa kirjassa saa kriisin kuumimpina aikoina ympäristöministerin tehtävää hoitanut vihreiden Ville Niinistö. Hänestä piirtyy kuva tehokkaana ja asioista perillä olevana poliitikkona, joka saa neuvoteltua useissa käänteissä lisää rahaa ja resursseja.

Pokan mukaan Niinistöstä pidettiin ympäristöministeriössä ja hänen pelottomuuttaan sanoa suorat sanat etenkin maa- ja metsätalousministeriölle arvostettiin.

Niinistön mukana ministeriöön tuli poliittinen valtiosihteeri ja erityisavustajia, jotka halusivat oman huoneen ja oman sihteerin. Ministeri piti kuitenkin lankoja tiukasti käsissään.

– Huoneista on pulaa, kun kaikki haluavat pysytellä talon neljännessä kerroksessa lähellä ministeriä. Yksi sihteereistä joutuu työskentelemään vahtimestarin kopissa. Vaikka poliittisia työntekijöitä on useita, huomaamme pian, että ministeri haluaa itse sanoa viimeisen sanan. Avustajat eivät uskalla viedä asioita ilman ministerin lupaa eteenpäin, ja päätökset lykkääntyvät, kun kiireinen ministeri ei ole paikalla, Pokka kirjoittaa.

Niinistö piti myös huolen suhteistaan luonnonsuojeluväkeen. Kun ministeri kohtasi Talvivaaraa vastustavia mielenosoittajia, hän oli maininnut mielenosoittajille parissakin yhteydessä, että olisi itse mukana mielenosoituksessa, jos ei olisi ministeri.

Ville Niinistön vahva epäluottamus Talvivaaran kaivoksen valvonnasta vastanneeseen Kainuun ely-keskukseen käy selväksi. Hän kertoi esimerkiksi lehtihaastatteluissa Talvivaaran valvonnan ja lupaprosessin olleen ”taitamatonta” ja ”amatöörimäistä sähläystä”.

Yhdessä vaiheessa Niinistö pohti jopa mahdollisuutta haastaa Kainuun ely-keskus oikeuteen asioiden huonosta hoidosta.

– Elyjen ympäristövirkamiehet olivat ministeriön ohjauksessa, vaikka tekivät työtään itsenäisesti. Meilläkin on vastuu heidän tekemisistään, Pokka kertoo vastanneensa.

Yhdellä Kainuun vierailullaan Niinistö ei halunnut edes puhua Kainuun ely-keskuksen ylijohtajan Kari Pääkkösen kanssa, Pokka kertoo.

Vapaavuori haluaa uuden sulan hattuun

Toinen vahva poliitikkohahmo astui Talvivaara-kuvioihin vuonna 2012, kun elinkeinoministeriksi nimitettiin kokoomuksen Jan Vapaavuori, joka Pokan arvion mukaan halusi saada toisen sulan hattuunsa järjestämällä Talvivaaran asiat kuntoon. Ensimmäinen sulka tuli, kun Turun telakalle saatiin neuvoteltua omistajaksi vakavarainen saksalaisyhtiö Meyer Werft.

Talvivaaran hakeuduttua yrityssaneeraukseen Vapaavuori palkkasi asianajotoimiston laatimaan selvityksen konkurssivaihtoehdosta. Pokan mukaan Vapaavuori ei tuntunut luottavan oman ministeriönsä juridiseen osaamiseen.

Selvityksen tekijät ottivat kuitenkin yhteyttä ympäristöministeriöön.

– Viranomaisten tiedossa oleva aineisto ja asiantuntemus muuntuivat konsulttien räätälöimänä Vapaavuoren haluamaksi raportiksi, Pokka kertoo.

Luottamus Vapaavuoren kykyyn hoitaa asioita kuitenkin välittyy Pokan kirjasta.

– Emme ole varmoja, riittääkö Talvivaaran sotkuisen pesän hoitamiseen edes Vapaavuoren tahto. Siitä olemme kyllä yksimielisiä, että parempaa asianhoitajaa ei tämän valtioneuvoston piiristä olisi löytynyt.

Vapaavuori jättikin politiikan ennen Talvivaara-saagan ratkaisua, melko pian sen jälkeen, kun hän hävisi kokoomuksen puheenjohtajataistelun Alexander Stubbille.

Stubbin selfiet

Stubbin pääministerikaudesta Pokalla on kerrottavana anekdootti. Marraskuussa 2014 Stubb ja kolme muuta ministeriä vierailivat Talvivaarassa. Stubb pysähtyi tervehtimään mielenosoittajia ja kertoi valtion tekevän kaikkensa, että ympäristöhuolet poistuisivat.

Kaivoksen henkilöstölle Stubb lupasi, että valtio kaivaisi jokaisen kiven ja mineraalin, jotta kaivostoiminta voisi jatkua. Päälle Stubb otti selfien työmiesten keskellä ja kirjoitti kohun herättäneen ”Kiitos Talvivaara” -twiitin.

– Vähän nolotti. Tuntui, että tällä käynnillä tärkeintä oli hyvä meininki, Pokka kirjoittaa.

Ympäristöministerinä ehti hetken olla myös kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen sen jälkeen, kun vihreät jätti hallituksen ja Niinistö samalla ministeriön. Hänestä Pokalla ei ole juuri muuta sanottavaa kuin se, että Grahn-Laasonen vältteli sotkemasta itseään Talvivaaralla juuri ennen eduskuntavaaleja.

– Huonot uutiset eivät häntä miellytä, sillä hän kokee, että huono uutinen tarttuu samalla häneenkin. Eduskunnan kyselytunti on Sannin painajainen, koska siellä saatetaan kysyä Talvivaarasta. Ja Talvivaara on maksimaalisen huono uutinen.

Lopulta Talvivaaran kaivos saatiin kuitenkin pelastettua siihen pisteeseen, että viime syksynä sen toimintaa jatkanut Terrafame-yhtiö teki jo liki 5 miljoonaa euroa voittoa.

Pokan mukaan kaivos on jo nyt vaikuttanut suuresti ympäristöhallinnon toimintaan Suomessa: ympäristöluvat ovat tiukentuneet ja vakuudet niin suuret, että sillä alkaa olla toiminnan loppuessa merkitystä. Ympäristövalvonta on tehostunut ja muuttunut maksulliseksi.

Talvivaarasta huolimatta Suomi kiinnostaa malminetsijöitä ja kaivosyhtiöitä, Pokka huomauttaa.

Hannele Pokka: Talvivaaran sisäpiirissä. (Otava, 2019).

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    2. 2

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    3. 3

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    4. 4

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    5. 5

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    6. 6

      Fiva: Osa Suomen Nordeaan kohdistuneista rahanpesuväitteistä voi olla vanhentuneita

    7. 7

      Vesa Vihriälä siirtyy työelämäprofessoriksi

    8. 8

      Ruotsin televisio: Swedbankissa epäillään Danskeen kytkeytyvää miljardien rahanpesua

    9. 9

      Jan Hurrin kommentti: Seuraavakin kriisi kaatuu EKP:n syliin

    10. 10

      Komissio hyväksyi Amer-kaupan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    2. 2

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    3. 3

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    4. 4

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    5. 5

      Ruotsin televisio: Swedbankissa epäillään Danskeen kytkeytyvää miljardien rahanpesua

    6. 6

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    7. 7

      HS: Uusi pikavippiyhtiö markkinoi lainoja avoimesti luottotietonsa menettäneille

    8. 8

      Jan Hurrin kommentti: Seuraavakin kriisi kaatuu EKP:n syliin

    9. 9

      Sähkönkulutus oli tammikuussa suurempi kuin koskaan

    10. 10

      Vesa Vihriälä siirtyy työelämäprofessoriksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    4. 4

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    5. 5

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    6. 6

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    7. 7

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää