Yksi kuva kertoo kaiken: Näin Suomen ikärakenne räjähtää – yli 85-vuotiaiden määrä yllättänyt asiantuntijat - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yksi kuva kertoo kaiken: Näin Suomen ikärakenne räjähtää – yli 85-vuotiaiden määrä yllättänyt asiantuntijat

Julkaistu: 12.2.2019 9:29

Työelämässä aloittavien nuorten ikäluokat supistuvat ja eläkeikäisten määrä kasvaa.

Monissa maakunnissa kytee melkoinen taloudellinen aikapommi: huoltosuhde, eli työikäisten ja eläkeikäisten välinen suhde heikkenee kovaa vauhtia.

Suhteen muutokselle on monia syitä: työelämässä aloittavat nuoret ikäluokat ovat alkaneet supistua ja eläkeikäisten määrä kasvaa hurjaa vauhtia.

Työikäisiksi lasketaan tässä väestöllisessä huoltosuhteessa kaikki 15–64-vuotiaat ja heitä verrataan alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrään. Asian tarkasteluun on toinenkin, monimutkaisempi mittari, taloudellinen huoltosuhde. Se kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään.

Molemmissa mittareissa näiden yhteiskunnan ”maksajien” harveneminen ja ”saajien” lisääntyminen uhkaavat kasvattaa tulevien maksajapolvien maksutaakkaa tai leikata tulevien saajien etuuksia. Todennäköisesti tapahtuu molempia.

Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.

Tilanne ei tule yllätyksenä, koska suurten ikäluokkien on pitkään tiedetty jäävän eläkkeelle. Jo vuonna 2004 väestöllinen huoltosuhde koko maassa nousi yli 50 prosentin, eli silloin yli puolet kansasta oli lapsia tai vähintään 65-vuotiaita.

Huoltosuhteen ennustaminen ei ole aivan helppoa. Ennusteita on rukattu 2000-luvulla monta kertaa. Senioreiden ja varsinkin yli 85-vuotiaiden määrä on yllättänyt asiantuntijat. Vuonna 1995 asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2030 Suomessa olisi reilut 125 000 yli 85-vuotiasta. Tuorein ennuste on yli 216 000. Toisaalta myös koko Suomen väestönkehitys on yllättänyt: vuonna 1995 arveltiin, että Suomen väkiluku vuonna 2030 olisi noin 5,1 miljoonaa. Nyt ennuste on vakiintunut 5,6 miljoonan tuntumaan.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo, ettei väestöllisen huoltosuhteen luvuissa ole tapahtunut valtavaa muutosta. Esimerkiksi vuoden 2001 ennuste väestöllisestä huoltosuhteesta vuodelle 2020 oli hyvin samansuuruinen kuin viime vuonna tehty viimeisin ennuste. Siinä koko maan väestöllinen huoltosuhde on 62,1 prosenttia. Rapo kuitenkin muistuttaa, että valtiontalouden näkökulmasta taloudellisella huoltosuhteella on väestöllistä mittaria suurempi merkitys.

– Pelkkä hyvä väestöllinen huoltosuhde ei auta, jos esimerkiksi työttömyys on suurta. Talouden ja työllisyyden kehityksellä on paljon suurempi vaikutus siihen, millaisia haasteita Suomi tulevaisuudessa kohtaa, Rapo sanoo.

Toteutuva aktiivi- ja passiiviväestön suhde riippuu tietenkin siitä, kuinka suuri osa työikäisestä väestöstä kuuluu työvoimaan. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttaa ikärakenteen lisäksi ratkaisevasti se, miten suuri osuus alueen väestöstä on tuottavassa työssä. Eläkkeellesiirtymisiän lykkääntyminen edes hiukan lähemmäs tavoitteellisia eläkeikärajoja muuttaisi merkittävästi ennusteita. Jos eläkkeellelähtijöiden keski-ikä nousisi parilla vuodella, se tarkoittaisi jopa 200 000 henkeä lisää työvoimaan, mikä taas heijastuisi heti huoltosuhteeseen.

Yllä olevan grafiikan ennusteet tuleville vuosille ovat vuodelta 2015. Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Vaikka Suomessa eläkkeellesiirtymisikä on viime vuosina noussut, se on silti alempi kuin monissa muissa teollisuusmaissa, muun muassa Ruotsissa ja Norjassa.

Selvästi yleisin ikä jäädä työeläkkeelle on Suomessa 63 vuotta. Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi yhteensä 68 910 ihmistä, joista reilut 24 000 oli 63-vuotiaita.

Eläketurvakeskuksen mukaan työvoimaan kuulumisajan odote oli viime vuonna 38,4 vuotta. Luvussa on ollut melkoista nousua 2000-luvun alusta: plussaa on tullut 3,4 vuotta. Myös muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta työvoimaan kuulumisajan odote on parina viime vuosikymmenenä noussut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?