Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja

Yksityisellä hoiva-alalla tienataan keskimäärin vähemmän kuin vastaavissa tehtävissä kunnissa. Tehyn mukaan erot voivat olla jopa useita satoja euroja.

9.2.2019 8:05

Hoiva-alan kuukausipalkoissa on jopa satojen eurojen eroja riippuen siitä, työskennelläänkö yksityisen vai julkisen työnantajan palveluksessa, alan ammattiliitoista kerrotaan.

Hoiva-alan työolot ovat nousseet esille hoiva- ja päiväkodeissa esiin tulleiden ongelmien yhteydessä.

Palkkaerot tulevat siitä, että yksityisissä hoivakodeissa ja päiväkodeissa noudatetaan eri työehtosopimuksia kuin kunnallisissa työpaikoissa.

Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen niin sanotut ”kirjapalkat” eli vähimmäispalkat ovat vain jonkin verran paremmat kuin yksityisellä puolella. Ero tulee siitä, että kunnissa noudatetaan työn vaativuuden arviointiin perustuvaa paikallista palkkausjärjestelmää.

– Niitä [kirjapalkkoja] ei tosiasiassa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöille yhdessäkään kunnassa makseta. Kussakin kunnassa on omat tehtäväkohtaiset palkat, joita ei voi alittaa, sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn johtava lakimies Vappu Okkeri kertoo.

Yksityissektorilla on käytössä eri työehtosopimuksia, esimerkiksi yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja terveyspalvelualan työehtosopimus.

Yksityisissä hoivakodeissa ja päiväkodeissa noudatetaan yleensä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta, jossa vähimmäispalkat ovat pienemmät kuin terveyspalvelualan tesissä.

Tehyn vertailussa satasien palkkaeroja

Tehy on vertaillut yksityisalojen työehtosopimusten vähimmäispalkkoja kunnissa maksettuihin todellisiin palkkoihin. Esimerkiksi lähihoitajille maksetaan yksityisen sosiaalipalvelualan tesin mukaan keskimäärin 150–200 euroa vähemmän palkkaa kuussa kuin lähihoitajille kunnissa.

Sairaanhoitajilla ero on kokemuksesta riippuen 200–300 euroa ja vastaavilla hoitajilla tai muilla esimiehillä 200–400 euroa kuussa, Okkeri kertoo.

Yksityisen sosiaalipalvelualan tesin mukaiset lähihoitajan palkat vaihtelivat Tehyn vertailun mukaan kokemuksesta riippuen runsaasta 1 900 eurosta noin 2 100 euroon. Kunnissa keskipalkat vaihtelevat 2 100 eurosta lähes 2 300 euroon.

Työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri myöntää, että kunnissa maksetut palkat ovat keskimäärin jonkin verran korkeammat kuin yksityisellä hoiva-alalla. Mänttärin mainitsema mittaluokka on kuitenkin eri kuin ammattiliiton vertailussa:

– Se vaihtelee tehtävänimikkeittäin, mutta keskimäärin puhutaan 50–150 euron palkkaeroista. Tämä on se suuruusluokkahaarukka.

Palkankorotukset jatkuvat

Tehyn Okkerin mukaan yksityisellä hoiva-alalla maksetaan pääosin taulukkopalkkoja. Vertailua tosin vaikeuttaa se, että yksityiseltä sosiaalipalvelualalta ei ole toistaiseksi saatavilla tehtäväkohtaisia palkkoja.

– Toki on työpaikkoja, joissa maksetaan enemmän kuin palkkaryhmän alin palkkaluokka. Mutta ei se ole valtavan yleistä, Okkeri sanoo.

Samaa kerrotaan myös lähihoitajia edustavasta ammattiliitosta SuPerista.

– Isoissa, valtakunnallisissa hoivayrityksissä lähes kaikki työskentelevät alimmalla vähimmäispalkalla, SuPerin yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens kertoo.

Mänttärin mukaan yksityisissä työnantajissa on eroja: osa maksaa vähimmäispalkkoja ja osa ”hyvinkin paljon yli tesin vähimmäistasojen”.

HALI ry on yhdessä ammattiliittojen kanssa keräämässä tuoretta tietoa alan todellisista palkoista, ja selvityksen pitäisi valmistua Mänttärin mukaan huhti–toukokuussa.

Viime keväänä yksityisellä sosiaalipalvelualalla sovittiin yleistä linjaa suuremmista palkankorotuksista ja siitä, että seuraavillakin sopimuskierroksilla pienennetään palkkaeroja kunnan keskimääräisiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin, Okkeri sanoo.

Osa yleisen linjan mukaisesta palkankorotuksesta kohdennettiin erityisesti vähimmäispalkkojen nostamiseen ja sopimuskauden loppuun mennessä työehtosopimusten vähimmäispalkkojen väliset erot kutistuvat pieniksi, HALIn Mänttäri kertoo.

– Palkka-asia on hankala asia yrityksille. Taustalla on epäterve kilpailutus, jossa kunnat polkuhinnoittelevat tarjouksia. Yritykset taas sitoutuvat taloudellisesti kannattamattomiin sopimuksiin. Koska voittoa on tehtävä, nipistetään säästöt henkilöstökuluista, Tehyn Okkeri sanoo.

Palkkojen lisäksi myös vuosilomat ovat yksityissektorilla lyhyemmät. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan vuosiloman pituus on 4–6,5 viikkoa, kun kunnissa lomat ovat 5–8 viikkoa, Okkeri kertoo.

Mistä saadaan lisää hoitajia?

Hoivakodeissa ilmenneiden ongelmien takia monet puolueet ovat ilmaisseet halunsa nostaa hoitajamitoituksen alarajan vanhustenhoidossa 0,5:stä 0,7:ään. Tämä tarkoittaisi sitä, että kymmenellä hoidettavalla olisi vastedes oltava vähintään viiden hoitajan sijaan vähintään seitsemän hoitajaa.

Kysymys kuuluu, mistä näitä hoitajia saadaan lisää. Hoiva-alan liitoissa ollaan huolissaan siitä, että alalta on lähtenyt runsaasti osaavaa väkeä. Okkerin mukaan sosiaali- ja terveysalan on jättänyt 72 000 koulutettua ihmistä.

– Sehän on valtava määrä. Onko meillä varaa siihen, että koulutetaan ihmisiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin ja he pakenevat toisille aloille, koska palkka on pieni verrattuna työn vaativuuteen?

Okkerin ja Zaerensin mukaan palkka on iso vetovoimatekijä varsinkin matalapalkka-aloilla.

– Sehän tässä on se ongelma, että kun yritykset puhuvat, että ei saada henkilökuntaa. Kyllähän sitä rahalla saisi, Zaerens sanoo.

Okkerin mukaan kyse on arvovalinnasta:

– Rahaa varmasti näihin uudistuksiin menee, mutta on kysymys siitä, millaisessa maassa me haluamme elää ja kuinka hoidamme lapset ja vanhukset.

HALIn Mänttärin mukaan hoitajamitoituksen kasvattaminen maksaisi jopa yli 300 miljoonaa euroa ja tarkoittaisi yli 5 000:ta hoivatyöntekijää lisää.

– Osaltaan tähän asiaan varmasti vaikuttaa se, mikä on ansiotaso ja mikä on työtehtävien sisältö. Jos henkilöstömitoitus nousee, kyllähän se vääjäämättömästi vaikuttaa kiirettä vähentävästi, joka on myönteinen asia. Jos palkkataso nousee, se vaikuttaa osaltaan.

Mänttärin mukaan pitää kuitenkin muistaa, että myös yksityisesti tuotetuista palveluista yhteiskunta maksaa suurimman osan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?