Konkari tietää, miten Kiinassa voi mokata: ”Tuotteesi voi olla yllättävän nopeasti vanha ja kelvoton”

Julkaistu:

Juokse lujempaa, tee enemmän töitä ja anna enemmän kuin kilpailijat, neuvoo Kiina-konkari Miia Tähtinen. Metsäteollisuusinsinööri työskentelee nykyisin Lappsetin maajohtajana Kiinassa.
Millaista on viedä suomalaisia tuotteita 1,4 miljardin ihmisen markkinoille? Taloussanomat vieraili Shanghaissa ja tapasi Miia Tähtisen, joka on seurannut Aasian jättiläisen huikeaa muutosta yli 20 vuoden ajan. Näin Tähtinen vastasi Taloussanomien kysymyksiin.

Mitkä ovat suurimmat haasteet vientikaupassa? Miten toimintaympäristö eroaa eurooppalaisesta?

– Kaupan tekeminen täällä ei oikeastaan eroa juuri kaupan tekemisestä missään muualla. Jos sinulla on hyvä tuote – jotain, joka on ainutlaatuista ja hienoa – kyllä se menee täälläkin. Vaikeammaksi asian tekee se, että Kiina on niin hirveän paljon nopeammin liikkuva yhteiskunta: sinun tuotteesi voi olla yllättävän nopeasti vanha ja kelvoton näille markkinoille, jos sinä et juokse.

– Pieniä kulttuurisia eroja voi olla, mutta mehän olemme tottuneet siihen. Kulttuurisia eroja oli aikanaan, kun piti toimia saksalaisten, englantilaisten ja amerikkalaisten kanssa… Jokaisella on pieniä omituisuuksia ja tarpeita, jotka liittyvät omaan kulttuuriin. Ei se ole täällä millään tavalla erilaista. Jos pystyy niihin vastaamaan siinä tahdissa, mitä täällä vaaditaan, niin hyvä. Kiinan kellotaajuus on nopea, se on suurin haaste. Me tehtiin kauppakamareiden kanssa tutkimus liiketoimintaympäristöjen eroista toissa vuonna. Yhdellä sanalla: kaikki olivat samaa mieltä siitä, että suurin ero on kellotaajuus. Kaiken pitää toimia nopeasti.

– Kerran saavutettu markkina-arvo ja kerran saavutettu markkina-asema ovat sen hetken markkina-arvo ja -asema. Jollet koko ajan juokse lujempaa kuin toinen, tee enemmän töitä, ole arvokkaampi ja anna jotakin enemmän, et ole siinä asemassa enää huomenna.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy



Miten muutosten valtava nopeus näkyy Kiinassa?

– Täällä ei voi koskaan luottaa mihinkään kolme vuotta vanhaan tietoon sen vuoksi, että asiat ovat voineet jo kääntyä päinvastaisiksi. Tieteellinen tutkimus Kiinassa on harvinaisen vaikeata. Silloin, kun saat tutkimuksen käsiisi, se on jo vanha.

Tekeekö kommunistisen puolueen hallitsema poliittinen järjestelmä Kiinasta jähmeän?

– Jos joku noin ajattelee, ei varmasti ole asunut Kiinassa. On aika vaikea kuvitella, että 1,4 miljardista ihmisestä jokainen olisi puolueen jäsen. Tällaista talouskasvua ei olisi, jos jokainen tekisi vain sitä mitä käsketään. Kyllä se on jokaisessa kiinalaisessa asuva pieni yrittäjä, joka on nostanut Kiinan, eikä mikään ulkoa tullut käsky.

Kiinan talouskasvun ennustetaan hidastuvan 6,7 prosentista 6 prosenttiin tänä vuonna. Vaikuttaako se viennin näkymiin?

– Edellisen kerran, kun Suomessa oltiin kauhean huolestuneita Kiinan taloudesta, oli vuosi 2015. Se oli aivan kauhea vuosi, kun tuli vain kaksi uutta dollarimiljardööriä per viikko. Täällä on enemmän miljardöörejä kuin Yhdysvalloissa ja vähemmän miljonäärejä, mutta ero tasoittuu ja kääntyy toisin päin. Täällä on myös tosi paljon rahaa. On myynnin heikkoutta, jos minä en pysty tai meidän toimemme eivät pysty kertomaan asiakkaalle, minkä takia meidän tuotteemme ovat sen arvoisia mitä ne ovat. Hinta on yksi asia, mutta arvo on tärkeämpi kuin hinta.

– Meidän ei kannata tuoda tänne muuta kuin parasta, mitä meillä on ja kehittää sitä täällä yhä paremmaksi, jotta meillä on myös Suomessa tarjota parempaa.

Mistä huomaa kiinalaisten kasvavan vaurauden?

– Kiinassa määritellään keskiluokka mielenkiintoisella tavalla: se on mahdollisuus ostaa perheelle yksi matka vuodessa Kiinan ulkopuolelle. Ostetaan matka tai ei, se lasketaan näin. Näitä ihmisiä alkaa jo olla kohtuullisen paljon, jos ajattelee sitä, että täältä lähtee joka päivä puoli miljoonaa ihmistä reissaamaan ulkomaille.



Monet länsimaiset asiantuntijat sanovat, ettei Kiinan ilmoittamiin virallisiin tilastoihin voi luottaa, koska ne liioittelevat kasvulukuja. Miten sinä näet tämän?

– Tilastot yleensä ovat epäluotettavia. Jos Euroopan tasolla mikään tilasto ei päde, millä ihmeellä voidaan kuvitella, että kaikki tilastot olisivat faktaa maassa, jossa on lähes kolme kertaa enemmän ihmisiä? Työskennellessäni Pöyryn palveluksessa tarkastin useita tilastoja. Jokainen tilasto, jonka tarkastin, oli alakanttinen. Kiinassa virkamies tarkastaa firman ja tuotantoluvut, koska verotus toimitetaan sen mukaan. Harvoin ihmiset pyrkivät ylimittaamaan omaa tuotantoaan maksaakseen enemmän veroa. Se ei ole looginen tapa toimia.

Entä bruttokansantuotetta koskeva tilasto?

– Kiina on itse muuttanut bruttokansantuotteen laskentakaavaa, jolloin bkt laski. Minun mielestäni Kiina on pyrkinyt johdonmukaisesti pitämään sen alempana kuin se todellisuudessa on . Kiinan sähkönkäyttö on ylittänyt Yhdysvaltain sähkönkäytön. Se kertoo insinöörille, joka minä olen, enemmän taloudesta kuin aivan satunnainen bkt-luku, johon sisältyvät pankit ja vakuutuslaitokset – nehän ovat aivan money on money.

Kiina on tiukentanut huomattavasti ympäristöpolitiikkaansa ja ympäristönsuojelumääräyksiä. Miten se vaikuttaa?

– Firmoja on suljettu paljon. Pitkään meni siten, että ulkomaalaisille firmoille sallittiin enemmän. Esimerkiksi niistä maista, jotka eivät ole yhtä tarkkoja kuin Suomi tai Saksa, tulleet firmat saivat enemmän anteeksi kuin kiinalaiset: ne saivat varoituksen, varoituksen ja vielä varoituksen. Kaksi vuotta sitten ei enää annettu varoituksia vaan yritys suljettiin suoraan, eikä siltä edes kyselty.

– Kaikissa päästöjä tuottavissa tehtaissa on jatkuvatoiminen mittaus. Esimerkiksi jätevesien suhteen mitataan vedenlaatu ennen tehdasaluetta ja tehdasalueen jälkeen. Sitten suljetaan kaikki tehtaat alueelta ja ne avataan yksi kerrallaan. Jos vedenlaatu muuttuu, (saastuttamiseen syyllistyvä) tehdas suljetaan pysyvästi. Suomalaiset tehtaat pärjäävät tässä varsin hyvin, esimerkiksi UPM, jonka jälkeen vesi on parempaa kuin ennen sitä. Nämä esimerkit kertovat siitä, että Kiinassa pyritään koko ajan parempaan. Se, onnistutaanko aina sataprosenttisesti, kuka sen tietää? Enemmän kuitenkin tehdään ja seurataan, kuin mitä keskimäärin voisi luulla.

Kiinan johtaja Xi Jinping on virkakaudellaan käynyt taistelua korruptiota vastaan kaikilla tasoilla. Onko sinulla tietoa siitä, että rahan avulla voisi kiertää määräyksiä?

– Näin puhutaan. Pitääkö se paikkansa, minulla ei ole mitään kokemusta asiasta. En ole siihen törmännyt 25 vuoden aikana.



Olet perheyhtiö Lappsetin maajohtaja Kiinassa ja edustat teemaleikkipuistoja toimittavaa Lappset Creativea. Miten se sopii metsäteollisuusinsinöörille?

– Turva-ajattelun ja turvallisuuden ymmärtämisen lisääminen on oma missioni Kiinassa. Ja sattumalta olen löytänyt firman, jolla on ihan sama missio. Tämä osuu suoraan kiinalaisten sydämeen, jossa lapsi on niin tärkeä. Turvallisuutta ei ole se, että varoo tekemisiään vaan se, että tekee turvallisesti. Saan julistaa tätä ilosanomaa sekä vapaa-aikana että töissä.

– Firmana me olemme toimineet täällä parikymmentä vuotta, meillä on täällä jälleenmyyjiä isältä pojalle, ja heidän kanssaan minä työskentelen ylpeänä.

Mitkä ovat nousevia trendejä?

– Kiinassa puhutaan nyt paljon terveydestä, hyvinvoinnista ja ehkä myös onnellisuudesta ja kulttuurisuudesta. Jatkuvasti avataan uusia kulttuurikatuja, ja ihmiset avaavat niitä itse. Eilen kävelin läpi asuinalueen, jossa on alettu soittaa jatkuvasti musiikkia.

– Meidän työtämmehän tämä helpottaa. Meillä on tosi kokonaisvaltainen tarjonta: kumppani- ja yhteistyöverkoston kautta meillä on kaikkea mahdollista täydellistä palvelua liittyen maisema-arkkitehtuuriin ja hyvinvointiin, joka osuu just tähän. Tämän näen pitkäaikaisena trendinä. On vaikea kuvitella, ettei onnellisuus olisi tarve. Se ei ole trendi.



Onko Kiina uhka vai mahdollisuus?

– Tässä tulee esille pessimistin ja optimistin ikuinen ero: kummalla tavalla maailmaa katsoo? Kumpikin on varmaan omalla tavallaan oikeassa ja väärässä. Minä itse olen kokenut positiiviseksi täällä sekä kaupan tekemisen että henkilökohtaisesti myös asumisen ja olemisen. Kun asuin täällä 2000-luvun alussa, oli suurin osa ystävistäni toisia expateja, ulkomaalaisia. Tällä hetkellä ystäväni ovat enimmäkseen kiinalaisia. Koen sen pelkästään positiiviseksi muutokseksi, ja olen oppinut paljon asioita itsestäni.

Kuka?

Lappsetin Kiinan-maajohtaja Miia Tähtinen on taustaltaan metsäteollisuuden diplomi-insinööri.

Aiemmin Tähtinen on työskennellyt Kiinassa muun muassa Pöyryn vanhempana konsulttina vuosina 2006–2012 ja 2014–2016 sekä Novo Groupin myyntipäällikkönä 2000–2003.

Lappset on vuonna 1970 perustettu konserni, joka valmistaa muun muassa leikki- ja liikuntavälineitä ja valmiita leikkipuistoja. Konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 50,7 miljoonaa euroa.


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    2. 2

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    3. 3

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    4. 4

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    5. 5

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    6. 6

      Valtio vauhdittaa suuria ratahankkeita Nesteen osakkeilla

    7. 7

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    8. 8

      Selvitys: Skandaalit veivät Danskelta ja Nordealta 83 000 asiakasta Tanskassa

    9. 9

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    10. 10

      Swedbankin osake jatkaa syöksyään – pudotusta lähes 8 %

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    2. 2

      Chanthana kyllästyi ”väärin kokattuun” thairuokaan ja siksi Perttikin, 66, paiskii nyt töitä 100 tuntia viikossa

    3. 3

      Savonlinja irtisanoo 55 kuljettajaa ja 19 toimihenkilöä – kaukoliikenteen tulevaisuus selviää vuoden kuluessa

    4. 4

      Suomalaiskeksintö karvojen puhdistamiseksi sai patentin

    5. 5

      Näin yksityinen sairaalakäynti maksatetaan julkisella – HUSin uusi johtaja arvostelee veivausta Apteekkarilehdessä

    6. 6

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    7. 7

      Hoivayhtiöiden voittoja halutaan nyt kilvan rajoittaa – se voi kaatua näihin ongelmiin

    8. 8

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    9. 9

      Lonkeroiden ja nelosoluiden myynti paisui – alkoholin kulutus kasvoi vain vähän

    10. 10

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    4. 4

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    5. 5

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    6. 6

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    7. 7

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    11. Näytä lisää