”Lakia tulee kato lukea vähän sormien läpi” – Touhulan opettaja kertoo, miten ryhmäkokoa kasvatettiin ja vanhemmille käskettiin valehtelemaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Lakia tulee kato lukea vähän sormien läpi” – Touhulan opettaja kertoo, miten ryhmäkokoa kasvatettiin ja vanhemmille käskettiin valehtelemaan

Touhulassa lastentarhanopettajana työskennellyt ”Kaisa” kertoo päiväkodin toimintatavoista. Lastentarhanopettajan mukana työntekijät tekivät työtä suurella sydämellä, mutta mahdottomissa olosuhteissa.

Ammattiliitto SuPer on kertonut suurista ongelmista Touhula-päiväkodeissa. Kuvituskuva.­

7.2.2019 7:13 | Päivitetty 7.2.2019 15:09

Taloussanomat pyysi kommentteja Touhulassa työskennelleiltä ja päiväkotien lasten vanhemmilta. Yhteydenottoja tuli runsaasti. Taloussanomat kertoo päiväkodissa hiljattain lopettaneen lastentarhanopettaja Kaisan tarina.

Kaisan nimi on muutettu, koska hän haluaa suojella entisiä työtovereitaan.

Varhaiskasvatuslaissa on määritelty lasten ja hoitajien suhdeluku, joka on 8:1. Suurin mahdollinen ryhmäkoko on kuitenkin 24. Kaisa kertoo, miten ylisuuret lapsiryhmät ja niistä vanhemmille valehteleminen kuuluivat päiväkodin toimintatapoihin.

Suurin osa työntekijöistä lähtee iltapäivisin neljältä kotiin. Usein ulos jää 3 aikuista yli 60 lapsen kanssa.­

– Se saa väliaikaisesti ylittyä, mutta minulla oli kirjoilla lapsia 32, Kaisa kertoo.

Vaikka osa lapsista oli osa-aikaisia, kokorajoitus ylittyi joka viikko. Syntyi tilanteita, joissa oli 29 lasta ja kolme aikuista. Kaisan valitettua liian suuresta ryhmäkoosta, lapsia siirrettiin toisiin ryhmiin – sillä seurauksella, että näistä tuli vuorostaan liian isoja.

Kaisan mukaan kaikkea toimintaa näytti ohjaavan raha. Sijaisten palkkaamiseen suhtauduttiin hyvin nihkeästi.

 Sijaisia alettiin etsiä samana päivänä kello yhdeksän.

– Sijaisista käytiin aina vääntö. Johtajamme oli hyvin vastahakoinen palkkaamaan sijaisia rahan säästön toiveissa. Kollegan palkattomalle vapaallekaan emme saaneet sijaista, koska koskaan ei voinut tietää, jos sattuisi vaikka lapsia olemaan vaikka sairaana. Sijaisia alettiin etsiä samana päivänä kello yhdeksän, kun tiedettiin, että kaikki hoitoajat ilmoittaneet lapset olivat tulleet. Harvoin siinä vaiheessa enää saatiin ketään sijaiseksi, Kaisa kertoo.

Retkiä jäi pitämättä ja suunnitelmat muuttuivat henkilökuntapulan vuoksi. Henkilökuntaa käskettiin valehtelemaan tilanteesta vanhemmille.

– Meitä työntekijöitä valvottiin tarkasti, ja vanhemmille ei saanut ikinä kertoa koko totuutta. Minua vannotettiin, etten saanut vanhempainillassa sanoa todellista lasten lukumäärää, vaan vanhempien kysyessä minun tuli vastata, että päivittäin paikalla on 20–24 lasta.

Kaisan mukaan toiminta hyväksyttiin ylemmällä tasolla. Aluejohtajan mukaan pienryhmätoiminta voitiin laskea useammaksi päiväkotiryhmäksi, jotka voivat toimia samassa tilassa.

– ”Lakia tulee kato lukea vähän sormien läpi”, Kaisa toistaa aluejohtajan viestin.

Lakonuhan aikana henkilökunnan sanomisia vanhemmille ohjeistettiin tarkkaan. Touhulan henkilökunta sai noin 200 euroa pienempää kuukausipalkkaa kuin kollegat kunnallisella puolella, mutta heidän tuli sanoa luontaisetujen korvaavan tämän.

Varhaiskasvatuslaissa on määritelty lasten ja hoitajien suhdeluku, joka on 8:1. Suurin mahdollinen ryhmäkoko on kuitenkin 24.­

Johtaja saattoi ilmestyä vanhempainiltaan yllättäen. Kaisa sanoo tämän näyttäytyneen sellaisena, että henkilökunnan puhumista vanhemmille valvottiin. Myös työntekijöiden kirjoituksia sosiaaliseen mediaan seurattiin ja niihin saatettiin puuttua, jos ne liittyivät töihin.

Touhulassa syntyi tilanteita, joissa lapset saattoivat loukata itseään henkilökunnan näkemättä.

– Totta kai tällaista tapahtuu, vaikka suhdeluvut olisivat kunnossa. Mutta kyllä se pistää miettimään, olisiko tämän voinut välttää, olisi ollut enemmän aikuisia ja vähemmän lapsia, Kaisa pohtii.

Tilanne johti loppuunpalamisiin. Henkilökuntaa jäi sairauslomalle, kun kaikki eivät enää jaksaneet.

Kaisa korostaa, että kaikesta huolimatta henkilökunta teki parhaansa ja vanhemmille teetettävän tyytyväisyyskyselyn tulokset olivat hyviä.

– Touhulan työntekijät ovat lapsille omistautuneita ihmisiä, jotka haluavat tuottaa kaikkein parasta varhaiskasvatusta äärimmäisen huonoista olosuhteista huolimatta. Suomalaiseen luontoon kuuluu valittaa hiljaa selän takana, Kaisa sanoo.

Vuosissa laskettavasta työkokemuksesta jäi Kaisalle kaikkea muuta kuin hyvä maku.

– Itse en aio enää jalallani astua Touhulaan ja aion pitää huolen, etteivät lapseni tai lähipiirini lapset mene sinne. Touhulasta on laadukkuus ja pedagogiikka kaukana. Paperit täynnä kaunista tekstiä, mutta mikään ei toteudu käytännössä.

Ruokaa tilataan liian vähän. Yleensä annokset aivan liian pieniä, ja lisää ei voi tarjota.­

”Ruokaa tilataan liian vähän”

Kaisan lisäksi tarinansa jakoi myös moni muu Touhulan työntekijä. Hoitaja Itä-Suomesta kertoo myös ylikokoisista lapsiryhmistä. Kaksi työntekijää pyörittää 10 hengen ryhmää, kun maksimi saisi olla 8 lasta.

– Lisäksi työkaverin pitää tehdä tilastoja ja ruokatilauksia. Kun hän on tekemässä niitä, olen yksin noiden 10 lapsen kanssa. Mikäli jollekin tulee hätä, huudan ovelta jonkun auttamaan. Ja joskus kun apua ei ole, saattaa pieni odotella vessaan pesulle pääsyä 45 minuuttia. Onnettomuuksia ei ole onneksi sattunut.

– Iltapäivisin neljältä lähtee suuriosa työntekijöistä kotiin ja usein ulos jää 3 aikuista yli 60 lapsen kanssa. Ihan kamalaa.

– Lisäksi ruokaa tilataan liian vähän. Yleensä annokset aivan liian pieniä, ja lisää ei voi tarjota. Meille työntekijöille tilataan halutessamme myös ruoka (josta maksamme). Usein sitä ei viitsi ottaa, koska silloin lapsille on vähemmän. Perjantaisin on välipala ”talon tapaan”, jolloin monta kertaa katsotaan jääkaapin tyhjiä hyllyjä.

– Osalle vanhemmista olemme huolemme sanoneet. Meidän työntekijöiden on turha sanoa pomolle mitään. Tilanteeseen ei ole tulossa muutoksia, ellei joku ylempi taho siihen puutu. Kaupungin tarkastajat iskevät juuri silloin, kun tilanne ei ole päällä tai ilmoittavat tulostaan etukäteen että siihen on voitu jotenkin varautua.

– Toivottavasti näihin puututaan. Lapsimäärät ovat aivan liian suuria hoitajia kohden. Tämä on pelkkää bisnestä näille isoille pomoille. Lapset tarvitsevat turvaa, syliä, kiireettömyyttä ja lämpöä. Minulla kädet ei riitä, ja en pysty hoitamaan niin hyvin kun haluaisin. Pelottaa todellakin, että jotain sattuu.

Työntekijät kertovat joutuneensa itse auraamaan ja hiekoittamaan talvella päiväkodin pihat, jotta lapset pystyvät turvallisesti ulkoilemaan.­

”Meidän pitää itse aurata ja hiekoittaa päiväkodin pihat”

Ongelmia ei ole vain Touhulan päiväkodeissa. Espoon kaupungin päiväkodissa työskentelevä lastenhoitaja kertoo vaihtuvuuden olevan suurta ja päiväkodissa työskentelevän opettajina useita koulutukseltaan epäpäteviä.

– Me, jotka olemme vielä pysyneet työssämme, joudumme jatkuvasti perehdyttämään uusia henkilöitä talomme tavoille arjen ohella. Emmekä perehdytä työntekijöitä vain talon tavoille vaan koko alalle. Epäpäteviä työntekijöitä on paljon. Paljon niitä, jotka ei todellakaan tiedä, mitä tämä työ pitää sisällään. Mitä saa tehdä ja mitä ei. Kaikki tämä perehdyttäminen revitään meidän vakinaisten jaksamisesta. Kun yksi sijainen tulee, niin toinen lähtee. Ja tämä meno on jatkunut koko syksyn tähän päivään saakka.

– Henkilöstövajeen vuoksi emme ole voineet noudattaa työvuorosuunnitelmaa, vaan menemme eteenpäin päivä kerrallaan, Katsomme joka päivä erikseen, montako työntekijää huomenna saapuu töihin ja millaiset vuorot kannattaa tehdä, jotta saamme arjen pyörimään.

– Toinen ongelma liittyy työolosuhteisiin. Työ ei ole pelkästään henkisesti rankkaa, vaan myös fyysisesti, kun puitteet eivät ole kunnossa. Lattialämmitys ei toimi eikä vessassa ei ole ollut pyllynpesupaikkaa. Meidän pitää myös itse aurata ja hiekoittaa talvella päiväkodin pihat, jotta lapset pystyvät turvallisesti ulkoilemaan. Olemme saaneet toimia myös siivoojina, sillä työntekijöiden osuus siivouksesta lisääntyy jatkuvasti.

– Kolmas ongelma on jaksaminen. Vaikka vanhemmilta tulee kiitosta, koemme tunnollisina työntekijöinä huonoa omatuntoa lähes kaikesta jatkuvan henkilöstövajeen takia. Vaatimukset tällä alalla ovat kovat ja resurssit todella vähäiset. Kysymme päättäjiltä: tämäkö on sitä luvattua laadukasta varhaiskasvatusta? Ja mitä pitää tapahtua, jotta joku puuttuisi näihin asioihin? Olemme olleet yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun, työsuojelupäällikköön, varhaiskasvatuksen johtajaan sekä ammattiliittoon. Useasti mietimme myös, että onko edes lasten turvallisuus taattu talossamme.

Henkilökuntapulan vuoksi retkiä jää pitämättä ja suunnitelmat muuttuvat. Vanhemmille käskettiin valehtelemaan tilanteesta.­

Toimitusjohtaja: ”Kasvattajia voi hetkellisesti olla paikalla vähemmän”

Touhulan toimintaa eri yksiköissä on arvosteltu viime päivinä voimakkaasti.

Touhula-päiväkotiketju nousi hiljattain julkisuuteen, kun päiväkotiketjusta oli otettu yhteyttä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeriin. Liiton lehti kertoi maanantaina käsityksenään, että ketjun henkilöstö työskentelee jaksamisensa äärirajoilla.

Työntekijöiden on turha sanoa pomolle mitään. Tilanteeseen ei ole tulossa muutoksia, ellei joku ylempi taho siihen puutu.­

Ilta-Sanomat tavoitti Touhulan toimitusjohtajan ja kysyi häneltä kovista väitteistä.

Onko henkilöstön huoli aiheellinen eli, kuinka monta kasvattajaa Touhulassa on lapsiryhmää kohden varhaiskasvatuksessa?

– Touhulassa ryhmissä on kolme kasvattajaa. Kasvattajia voi hetkellisesti olla paikalla vähemmän, mikäli läsnä on normaalia vähemmän lapsia. Alueilla, joilla sijaisten löytäminen on haastavaa, voi henkilöstön sairaustapauksista johtuen kasvattajia olla hetkellisesti vähemmän, toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo Ilta-Sanomille

Vaikuttavatko taloudelliset tavoitteet ryhmäkokoihin?

– Eivät. Ryhmäkoot ovat lain ja asetusten mukaiset, hän sanoo.

Millaisia taloudellisia tulostavoitteita on yksittäisten Touhulan päiväkotien johtajilla?

– Johtajia palkitaan meidän laatumittareidemme mukaan. Heiltä odotetaan tyytyväisiä asiakkaita, tyytyväistä henkilökuntaa, laadukasta pedagogiikkaa, toteutettuna vähintään lainmukaisella mitoituksella, hän kertoo.

Millainen on henkilöstönne vaihtuvuus?

– Vaihtuvuus Touhulassa on alan normaalia tasoa. Henkilöstömme on pääosin noin 30 vuoden molemmin puolin, jolloin muuttuvat perhetilanteet vaikuttavat usein työssäkäyntiin.

Saako henkilökunta vapaasti kertoa johdolle kokemistaan ongelmista?

– Tätä toivotaan. Jos työntekijä kokee, että ei pysty keskustelemaan oman esimiehen kanssa keskustelun voi käydä palvelupäällikön,aluejohtajan tai minun kanssa. Meillä on myös nettisivuilla palautekanava johon niin henkilöstö kuin asiakkaatkin voivat jättää joko nimellistä tai nimetöntä palautetta. Palautteita käydään läpi säännöllisesti meidän laatujärjestelmän mukaisesti. Juurisyihin poraudutaan ja näiden pohjalta toimintaa kehitetään, hän sanoo.

Holmqvist kertoo, että henkilöstötyytyväisyys on 4/5. Asiakastyytyväisyys on 4,33/5 ja hyvän asiakastyytyväisyyden takana on hyvä työntekijäkokemus. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi yli 4 600 asiakasta. Henkilöstöntyytyväisyyskyselyyn vastasi noin 1 200 työntekijää.

Touhula on ottanut kantaa Taloussanomien julkaisemaan juttuun:

Kannanotto: Touhulan päiväkodeissa raportoidaan jatkossa päivittäin lasten ja henkilökunnan määrä

Juttua muokattu 7.2.2019 kello 8.09: Jutusta on poistettu turha viittaus yhteen Touhulan yksikköön, ja juttua on stilisoitu.

Juttuun lisätty linkki Touhulan kannanottoon juttua koskien kello 15.09.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?