Kiinalaiskoulut hamuavat mallia maailmalta – Urheiluopisto luovii paikallisen kumppanin tuella

Pekingiläiskoulu innostaa oppilaita talviurheilun pariin Suomesta saaduin opein. Kisakallion Urheiluopisto perusti Kiinaan pari vuotta sitten oman yhtiön, jotta urheilu- ja koulutusosaamisen myyminen kävisi maassa helpommin.

Kisakallion Urheiluopiston kehitys- ja markkinointijohtaja Harri Hollo.

4.2.2019 12:11 | Päivitetty 4.2.2019 13:39

Pekingin keskustan uneliaalla etelälaidalla, 18. keskikoulussa Suomi on tuttu.

Rehtori Wei Ren kertoo arvostavansa suomalaista näkemystä toiminnallisesta opetuksesta. Lohjalaiselta Kisakallion Urheiluopistolta koulu on hakenut oppia muun muassa jääkiekosta ja opettajien valmennuksesta.

– Haluamme innostaa pekingiläislapsia talvilajien, kuten jääkiekon pariin, Wei sanoo STT:lle harppoessaan koulun kampuksen läpi.

Wein mukaan ryhmä koulun opiskelijoita on käynyt Suomessa tutustumassa suomalaiseen koulumaailmaan ja vastavierailulle on saatu opiskelijoita ja opettajia Suomesta. Lisäksi koulun opiskelijat ovat päässeet pelaamaan jääkiekkoa yhdellä Pekingin jäähalleista, vaikka jalkapallo on selkeästi suositumpi laji. Se näkyy koulun pihamaallakin, jota hallitsee suuri jalkapallokenttä.

Miljardin tavoite horisontissa

Kiina on yksi Suomen koulutusviennin merkittävistä kohteista. Sen lisäksi koulutusoppeja on myyty esimerkiksi Lähi-itään, Kaakkois-Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.

Vienti on kokonaisuudessaan lähtenyt vauhdikkaaseen kasvuun. Opetushallituksessa ennustetaan, että hallituksen tavoite koulutusviennin 350 miljoonan euron kokonaisarvosta saavutettiin vuodenvaihteessa. Ohjelmajohtajana toiminut Lauri Tuomi kuitenkin korostaa, että luvut tarkentuvat kevään aikana, kun yritysten tilinpäätökset valmistuvat.

Samaan aikaan rimaa asetellaan korkeammalle. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ehdotti viime vuonna, että Suomen tulisi tavoitella koulutusviennin kasvattamista miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi pitää hyvin mahdollisena, että Suomen koulutusvienti yltää miljardiin tulevaisuudessa. Hänen mukaansa merkittävä uusi avaus olisi, jos hallitus päättäisi asettaa kehitysavun selkeäksi painopisteeksi koulutuksen edistämisen.

– Siitä meidät tunnetaan ja sen tyyppistä apua meiltä koko ajan pyydetään myös kehitysmaista, Kangasniemi sanoo.

Saunamaasta koulumaaksi

Suomi ei ole ainoa maa, josta Wein johtama pekingiläiskoulu on käynyt hakemassa oppia. Wei esittelee koulun käytävällä kuvia maailmalta ja kääntelee kuvatauluja ympäri, jotta näkisi, mistä ne on otettu.

– Missäs kuvat Suomesta ovat? Tässä on Hollanti, Korea, Yhdysvallat, Australia, Kanada, Britannia. Aa, tässähän oli Suomi, Wei sanoo ja osoittaa kuvaa, jossa kiinalaisopiskelijoita on kokoontunut teknisen työn luokkaan Suomessa.

Kuvakavalkadi on hyvä esimerkki siitä, että kilpailu kiinalaisista koulutusrahoista on kovaa. OKM:n Kangasniemi kuitenkin näkee, että Suomen vahvuudet kestävät vertailun.

– Suomen koulumaine on hyvä siinä suhteessa, että Suomi tunnetaan tänä päivänä maailmalla paremmin koulutuksesta kuin saunasta.

Kiinalainen kumppani toiminnan ydin

Urheiluopiston kehitys- ja markkinointijohtaja Harri Hollo kertoo, että Kisakallion Kiinan-markkinaan keskittyy noin nelisenkymmentä ihmistä Suomessa ja Kiinassa.

– Kiinan päässä on helpompaa, kun on kiinalainen kumppani, joka käy sitä neuvottelua. Kiinalaiset tuntevat kiinalaisen bisnestavan, Hollo selittää.

Kisakallio vie Kiinaan muun muassa valmentajakoulutusta, jota tehdään eurooppalaisen mallin mukaan yhteistyössä suomalaisten lajiliittojen kanssa.

Koulutusvienti on myös suomalaisen koulutuksen käytäntöjen esittelyä. Hollo sanoo, että kiinalaiskoulut maksavat siitä, että pääsevät näkemään suomalaista opetusta käytännössä. Hollon mukaan Kisakallion tarjontaan kuuluu muun muassa muutamia viikkoja kestävä opiskelijavaihtopaketteja.

– Lapset lähtevät Suomeen, käyvät suomalaista peruskoulua ja opiskelevat suomalaisten lasten kanssa suomalaisessa koulussa. Tai vastaavasti Suomesta tulee suomalaisia lapsia suomalaisten opettajien kanssa tänne Kiinaan, Hollo kertoo.

Esimerkiksi tammikuussa Suomesta lähti ryhmä lapsia ja luokanopettajia Shanghaihin Kisakallion järjestämän koulutusviennin merkeissä.

Artikkelin kuvateksti korjattu 4.2.2019 kello 13.38. Kuvassa esiintyy Harri Hollo eikä Reino Jokinen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?