Esperi Caren takana erikoinen kuvio – tekee tappiota, mutta tuo silti rahaa omistajilleen

rac

Julkaistu:

Esperi Caren maksamat korkeakorkoisten lainojen korot tuovat rahaa tappiollisen yhtiön omistajille. Talousjohtajan mukaan mukaan kyseessä ei ole verosuunnittelujärjestelmä.
Vaikka hoivayhtiö Esperi Care on tappiollinen, se on tuonut tuloja omistajilleen.

Viimeisimmällä julkisella tilikaudellaan vuonna 2017 yhtiö tuotti liikevoittoa noin 8 miljoonaa euroa, mutta tulos ennen veroja oli silti 8 miljoonaa euroa tappiollinen. Tämä johtuu pääosin 16 miljoonan euron lainanhoitokuluista.

Yhtiöllä on lainaa kaikkiaan 203 miljoonaa euroa, josta 78,4 miljoonaa on yhtiön omistajilta otettua niin sanottua lähipiirilainaa. Luvut käyvät ilmi Esperi Caren tilinpäätöksestä ja vuosikertomuksesta.

Esperi Caren pääomistaja on Jerseyn saarelle rekisteröity ICG-pääomasijoitusyhtiö 75 prosentin osuudella. Muut omistajat ovat yhtiön henkilöstö ja johto (20,5 %) sekä Keskinäinen työeläkeyhtiö Ilmarinen (4,4 %).
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Taustalla saattaa olla rahoitusjärjestely, jonka yhtiö luo lähipiirinsä kanssa.

Asiaa yleisellä tasolla kommentoivan Aalto-yliopiston laskentatoimen apulaisprofessorin Tomi Viitalan mukaan tappiollinenkin yhtiö voi tuottaa voittoa omistajilleen.

– Verotuksessa on klassinen kysymys, miten omistajat haluavat ottaa voittoa yhtiöstä. Se voidaan hoitaa niin, että tuotto tulee lainalle maksettavan koron muodossa. Toinen vaihtoehto olisi, että bisnes tekee voittoa, siitä maksetaan verot ja verojen jälkeinen tuotto maksetaan osinkoina, Viitala selittää.

– Kun annan lainan omalle yhtiölleni, saan vähentää lainan koron verotuksessa. Tällainen järjestely on edullinen, kun voitto imetään yhtiöstä vähennyskelpoisina korkoina, Viitala jatkaa.

Viitalan mukaan tämänkaltaiset järjestelyt eivät ole laittomia, vaan normaalia verosuunnittelua.

Jos lainojen korot eivät rasittaisi Esperi Caren taloutta, yhtiön tulos olisi noin 8 miljoonaa euroa voitollinen ja yhtiö maksaisi veroa vajaat 2 miljoonaa. Nyt se maksoi konkreettisesti veroja 700 000 euroa, minkä lisäksi sille ”hyväksilaskettiin” veroja 190 000 euroa muun muassa edellisvuosien tappioiden myötä.

Esperi Caren talousjohtaja Antti Eestilä kiistää, että yhtiön lähipiirilainoissa olisi kyseessä verojen välttely.

 

Yhtiöllä ei ole verosuunnittelujärjestelmää.

– Yhtiöllä ei ole verosuunnittelujärjestelmää. Siltä osin maksettavien verojen määrä riippuu kunkin verovuoden verotettavasta tuloksesta, Eestilä sanoo.

Eestilä kertoi Helsingin Sanomissa yhtiön jättäneen vähentämättä pääomistaja ICG:n lähipiirilainan 12 prosentin koron yhtiön verotettavasta tulosta. Eestilä sanoo Taloussanomille järjestelyn olleen voimassa ICG:n mukaantulosta asti vuonna 2016 ja jatkuvan tulevaisuudessakin.

Järjestely on hyvin poikkeuksellinen. Kun yhtiö ei vähennä verotuksessa vähennyskelpoista erää, sen verotettava tulos kasvaa.

Vuodesta 2014 lähtien korkojen verovähennysoikeutta on rajoitettu, koska sillä on haluttu estää voittoa tuottavilta yrityksiltä mahdollisuus laskea maksettavien verojen määrä nollaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan yritysten omistajiltaan ottaman lainan tulee olla markkinaehtoista eli koroltaan käypää.

Apulaisprofessori Viitala näkee kaksi syytä olla tekemättä vähennyksiä.

– Jos uskot, etteivät korot ole vähennyskelpoisia. Se voi johtua korkovähennysoikeuden asettamista esteistä tai lainan ehdot ovat sellaiset, ettei se onnistuisi. Toinen syy on se, että haluat vapaaehtoisesti olla hyvä veronmaksaja. Jälkimmäisissä tapauksissa tosin yleensä luovutaan rahoitusjärjestelyistä, Viitala sanoo.

– Toki yhtiö voi ajatella, että lähipiirilainat voivat olla maineriski ja niistä halutaan luopua. Mutta se edellyttää, että yhtiöllä on varaa maksaa lainat takaisin.

Viitalan mukaan vähennyksistä pidättäytyminen voi olla turvakeino, jos ei olla varmoja, että vähennykset menisivät läpi.

Eestilä kiistää, että vähennyksistä pidättäytymisen syy olisi omistajille maksetun lainan korkea korko. Hän kertoo vähennyksistä pidättäytymisen syyksi yhtiön tulkinnan monimutkaisesta elinkeinotulon verottamislain 18. pykälästä.

Esperi Care kertoi silti HS:lle vähentävänsä toiselle omistajalleen Ilmariselle maksettavan 12 prosentin koron verotuksessa. Eestilä sanoo pitävänsä 12 prosenttia käypänä markkinakorkona. Yhtiön ottamien pankkilainojen korko on 3,5–4 prosenttia.

Yhtiön maksamista 16 miljoonan euron koroista 9,4 miljoonaa on korkeakorkoisten osakaslainojen ja muiden lainojen korkoja.

Kysymyksiä on herättänyt myös se, onko Esperi Caren hallituksella oikeus tehdä päätöstä korkojen lyhentämättä jättämisestä.

– Yhtiön käsityksen mukaan verotukseen liittyvä päätöksenteko on osakeyhtiölain mukaan hallituksen toimivaltaan kuuluva asia, Eestilä vastaa.

Eestilä ei kommentoi kysymystä siitä, aikooko yhtiö jatkaa samalla rahoituspohjalla vai pyrkiikö se veloistaan eroon.

– Yhtiö ei kommentoi mahdollisia tulevaisuuden suunnitelmia osakkeenomistajiensa puolesta, Eestilä toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    2. 2

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    3. 3

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    4. 4

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    5. 5

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    6. 6

      Fiva: Osa Suomen Nordeaan kohdistuneista rahanpesuväitteistä voi olla vanhentuneita

    7. 7

      Vesa Vihriälä siirtyy työelämäprofessoriksi

    8. 8

      Sähkönkulutus oli tammikuussa suurempi kuin koskaan

    9. 9

      Ruotsin televisio: Swedbankissa epäillään Danskeen kytkeytyvää miljardien rahanpesua

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Seuraavakin kriisi kaatuu EKP:n syliin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    2. 2

      Yrittäjä vaati 400 000 euroa sopimuksen rikkomisesta – sai 500 euroa liikennemerkistä

    3. 3

      Anne Berner saamassa ainakin 5 800 euroa/kk uudesta pankkipestistä

    4. 4

      Kommentti: Pikavippialan uusin tulokas on poikkeuksellisen hävytön – tällä menolla velkaa on koko suvulla

    5. 5

      Ruotsin televisio: Swedbankissa epäillään Danskeen kytkeytyvää miljardien rahanpesua

    6. 6

      Kaisa Hietalan lähtö yllätti – miksi Nesteen ”pelastaja” joutui lähtemään?

    7. 7

      HS: Uusi pikavippiyhtiö markkinoi lainoja avoimesti luottotietonsa menettäneille

    8. 8

      Jan Hurrin kommentti: Seuraavakin kriisi kaatuu EKP:n syliin

    9. 9

      Sähkönkulutus oli tammikuussa suurempi kuin koskaan

    10. 10

      Vesa Vihriälä siirtyy työelämäprofessoriksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Töölöläinen taloyhtiö päätti muuttaa ullakon asunnoiksi – hyvä diili muuttuikin painajaiseksi

    3. 3

      Lidlin jauhelihassa taas salmonellaepäily – keskeyttää yhteistyön lihatalon kanssa

    4. 4

      Joronjälkeä myyvä Auvo, 63, tekee hotellissaan kaiken yksin – ”Heittelen yläpystyyn mummoja, jotka haluavat tanssia”

    5. 5

      Huoltomies nukkui pommiin, kieltäytyi töistä, törmäsi liikenteenjakajaan ja aiheutti vesivahingon – miten kävi potkujen?

    6. 6

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    7. 7

      Sairaan lapsen yksinhuoltajalla oli velkaa 560 000 euroa – velkojen syy oli kaataa velkajärjestelyn

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää