Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

Suurin perinnönjakoon liittyvä harhakäsitys on ajatus siitä, että kun puoliso kuolee, leski perii puolet.

20.1.2019 21:13

Ihmiset sekoittavat osituksen ja perinnönjaon, helsinkiläisestä asianajotoimisto Juridicuksesta kerrotaan.

– Jos vainajalla on lapsia, he perivät kaiken eikä leski peri mitään. Tämä tulee todella monille yllätyksenä, Juridicuksen asianajaja Otto Ääri kertoo.

Ääri muistuttaa myös, että vaikka avioparilla ei olisi avioehtoa, leski ei saa avio-oikeutensa nojalla puolikasta puolisonsa omaisuudesta, vaan hän saa puolet heidän yhteisestä omaisuudestaan.

Helsinkiläisen Perhe ja Perintö J Pakarisen varatuomari Jukka Pakarinen kertoo, että ihmiset odottavat perinnönjaolta tasapuolisuutta mutta eivät ymmärrä, että usein juuri testamentti varmistaa tämän. Pakarisen mukaan jokaisella aikuisella pitäisikin olla testamentti – sitä kun voi vapaasti muokata olosuhteiden muuttuessa.

– Testamentti sanelee käyttäytymissäännöt, eikä jouduta menemään tahdonvaraiseen perintökaareen. Perintökaari sisältää paljon määräyksiä sellaisen tilanteen varalta, että testamentissa ei ole muuta määrätty. Perintökaari on vanha laki ja vaatisi korjauksia, Pakarinen huomauttaa.

Asianajaja Äärin arvion mukaan vain 10–20 prosentilla suomalaisista vainajista on voimassa oleva testamentti.

Lue myös: Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

Haluna turvata lesken loppuelämä

Joensuulaisen Kontturi & Con asianajajan ja laamannin Harri Kontturin mukaan testamenttia tehdessä halutaan turvata lesken loppuelämä. Testamentilla varmistetaan, että leski saa esimerkiksi huolehdittua tutun omakotitalon kuluista jatkossakin tai saa pidettyä yhteisen kesämökin ilman, että perilliset tulevat väliin vaatimaan sen myymistä. Yleistä on myös se, että testamenttiin määrätään leskelle asunnonvaihto-oikeus.

– Leskellä on siis oikeus muuttaa omakotitalosta esimerkiksi kerrostaloon, vaikka kuolleen puolison osuuden asunnosta omistaisikin kuolinpesä.

Kun lesken asemasta on huolehdittu, testamentissa pyritään Kontturin mukaan tasapuolisuuteen perillisten eli yleensä pariskunnan lasten välillä.

Esineet herättävät suuria tunteita

Asianajaja Ääri kertoo, että karkean arvion mukaan noin 90 prosenttia suomalaisista jäämistöistä jaetaan sovussa, ja enintään 10 prosenttia perinnönjakotilanteista johtaa jonkinlaisiin konflikteihin.

Äärin mukaan vainajilla on yhä useammin takanaan useampia avioliittoja, mikä on lisännyt myös perinnönjakoon liittyviä konflikteja. Jos vanhemmat lapset ovat esimerkiksi ensimmäisestä avioliitosta ja nuoremmat lapset viimeisestä, hyvin tyypillistä on, että vainaja suosii nuorempia lapsiaan.

– Tilanteita kärjistää varsinkin se, jos osaa lapsista on suosittu jo elinaikana, eli on ostettu esimerkiksi opiskelukämppiä tai sijoitettu osakkeita heidän nimiinsä, Ääri kertoo.

Asianajaja ja laamanni Kontturi kertoo, että perinnönjakotilanteissa suurimpia tunteita herättävät esineet, joihin liittyy tunnearvoa: Joku odottaa omistajan elkein esimerkiksi isän hirvensarvia tai äidin kansallispukua. Konfliktitilanteita aiheuttaa helposti myös se, jos perinnönsaajilla on väärä käsitys vainajan varallisuudesta.

– Osa on ehtinyt ajatella, että tämä kuolema pelasti minun talouteni, jolloin pettymys voi olla suuri. Kaikenlaiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja: Kuka vei sen Toikan kuution, joka oli vielä kuukausi sitten siellä hyllyllä?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?