Kaivosteollisuus varautuu siihen, että keväällä valittava eduskunta tuo tullessaan myös jonkinlaisen kaivosveron. Näin sanoi Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela mediatilaisuudessa tänään.
– Tästä on paljon puhuttu, ja me olemme kovasti toivoneet, että tehdään huolellinen arviointi. Meillä on aika vakaa käsitys siitä, että meidän verorasituksemme kaivokselle kokonaisuudessaan on korkeampi kuin Ruotsissa, Suomela sanoi.
Viime viikkoina on käyty kiivasta keskustelua kaivosyhtiöiden toiminnasta, ja esiin on nostettu myös erillinen kaivosvero tai kaivosten verotuksen kiristäminen muuten.
Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun Iltalehti kirjoitti jouluna australialaisen kaivosyhtiön Dragon Miningin kehuskelleen listalleottoesitteessään sillä, että kaivokset ehdittäisiin Suomessa tyhjentää kullasta ennen kuin valitukset on käsitelty oikeusasteissa.
Dragon Mining on sittemmin selittänyt asiaa niin, että se on todennut sijoittajille faktat siitä, minkä verran eri lupaprosessit vievät yleensä aikaa ja millainen on kaivoksen odotettavissa oleva toiminta-aika.
Lue lisää: Nyt puhuu kohuissa ryvettynyt kaivosyhtiö: ”Emme ole kerskuneet kaivosten tyhjentämisellä”
Helsingin Sanomien kiertokyselyssä viime viikolla kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta vastasivat olevansa valmiita kiristämään kaivosten verottamista tai ainakin harkitsemaan verotuksen kiristämistä.
Sotkamossa kaivosta pyörittävän Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen pitää olennaisena kaivosten verorasitusta kokonaisuudessaan.
– Jos kaivosveroa yksittäisenä asiana muutetaan vähän, silloin ei ehkä puhuta kovin merkittävästä asiasta, mutta jos tämä verokuormitus oleellisesti muuttuu, se taatusti vähentää yritysten halukkuutta toimia Suomessa. Kysymys on, että kuinka radikaalista muutoksesta puhutaan ja miten merkittävää se on yritysten kilpailukyvyn kannalta.
Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen kuvailee keskustelua verojen ja sääntöjen muutoksista on erittäin negatiivisena.
Kaivosten verottamisessa on puhuttu kolmesta erilaisesta mallista: louhinnan määrään sidotusta verosta, kiinteistöveron yhteydessä perittävästä verosta ja jalostetun malmin arvoon perustuvasta verosta.
– Voisin sanoa omana mielipiteenäni, että louhintamääriin perustuva malli on sellainen, joka eniten rakenteeseen vaikuttaa. Se suosii maanalaisia kaivoksia, ja se on epäedullinen avolouhinnan kannalta. Olisi hyvä, että molemmille olisi tässä maassa toimintaedellytyksiä, Lukkaroinen sanoi.
Terrafamen kaivos on avolouhos.
Kittilän kultakaivosta pyörittävän kanadalaisomisteisen Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen korosti Lukkaroisen tapaan verotuksen kokonaisuutta.
– Verotukseen yleensä liittyy se, että verotetaan, jos syntyy jotain verotettavaa tuloa. Se olisi varmaan tässäkin tapauksessa hyvä lähtökohta, että olisi ensin jotakin verotettavaa ennen kuin verotetaan. Ja jos on jotakin verotettavaa, toivoisin, että se vero ohjautuisi kaivoksen toiminta-alueen välittömään läheisyyteen.
Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen toivoo, että verotulot ohjautuisivat valtion kassaa mieluummin sille alueelle, jossa kaivos toimii.
Agnico Eagle tuli Kittilään vuonna 2006, ja sen kassavirta on edelleen miinuksella eli kullan myyntitulot eivät kata investointeja. Lösönen arvioi, että kassavirta kääntyy positiiviseksi vuonna 2021.
