Työllisten määrässä valtavia eroja Suomessa – katso kuinka omalla kunnallasi menee - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työllisten määrässä valtavia eroja Suomessa – katso kuinka omalla kunnallasi menee

Asiantuntija kertoo, mistä työllisyyden valtavat alueelliset erot johtuvat.

14.1.2019 15:42

Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä hieman alle 72 prosenttia. Alueelliset erot työllisyysasteessa ovat silti suuria.

Maakunnittain työllisyysaste sahaa Pohjanmaan 75 prosentin Kainuun 65 prosentin välillä. Jos taas työllisyysastetta tarkastellaan kunnittain, erot ovat vielä suuremmat: korkeimmillaan työllisyysaste on 80 prosentin tasolla ja alhaisimmillaan 55 prosentin tasolla.

Listan yläpäässä on esimerkiksi Luoto (83,5 prosenttia), Mustasaari (81,5), Närpiö (81,3) ja Sipoo 80,8. Alapäässä taas Puolanka (55,9), Rautavaara (57) ja Lieksa (57,4).

Katso tästä koko kuntakohtainen lista:

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä työskentelevän aluetutkijan Timo Aron mukaan alueelliset työllisyyserot ovat olleet suhteellisen pysyviä Suomessa.

Etelä- ja Länsi-Suomessa työllisyysaste esimerkiksi on ollut korkeammalla tasolla kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa jo vuosikymmenten ajan.

– Taustalla vaikuttavat alueelliseen kehitykseen ja työnjakoon liittyvät syyt. Elinkeino- ja toimialarakenne poikkeaa paljon maan eri osien välillä, Aro sanoo.

Ilta-Sanomat pyysi Aroa osoittamaan kartalta, missä päin maata työllisyys on vahvaa ja missä päin heikompaa. Lisäksi pyysimme Aroa avaamaan, mitkä kaikki tekijät alueellisia eroja selittävät.

Pohjanmaa

Otetaan tarkasteluun ensiksi Pohjanmaa, jossa on nykyisellään maakuntien korkein työllisyysaste.

– Pohjanmaalta löytyvät oikeastaan kaikki korkean työllisyysasteen alueen tunnusmerkit, Aro sanoo.

Näitä hänen mukaansa ovat avoimen sektorin korkea osuus työpaikoista, hyvä yritysdynamiikka ja työvoiman ulkopuolella olevien vähäinen määrä.

– Lisäksi Pohjanmaan vahvuutena on vahva yrittäjyyshenki, tekemisen kulttuuri, yhteisöllisyyttä ja korkea luottamuspääoma. Menestys on synnyttänyt menestystä, Aro toteaa.

Kainuu

Kainuu taas on Pohjanmaan vastakohta, jos vertailukohtana käytetään työllisyysastetta. Aron mukaan kolme erityispiirrettä selittävät kahden maakunnan välistä eroa.

– Kainuu on ollut alueellisessa työnjaossa enemmän raaka-aineen tuottajan asemassa. Maakunnan elinkeino- ja toimialarakenne on ollut Pohjanmaata yksipuolisempi, kun taas julkisen sektorin resurssiriippuvuus ollut suurempi.

Myös poispäin suuntautuneet muuttovirrat ovat koetelleet Kainuuta useamman vuoden ajan. Kaikesta huolimatta Aro on näkevinään toivonpilkahduksia Kainuun tulevaisuudessa.

– Viime vuosien kehitys on ollut erinomaista Kainuussa aluetalouden ja työpaikkakehityksen mittareilla, vaikkakin lähtötaso on paljon heikompi kuin Pohjanmaalla.

– Molempia maakuntia voidaan luonnehtia tällä hetkellä positiivisen rakennemuutoksen alueiksi.

Syyt alueellisten työllisyyserojen taustalla

Aron mukaan työllisyyden osalta parhaimmin menestyvät alueet sijaitsevat Etelä-Suomessa, Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla ja viime vuosina myös Tunturi- ja Pohjois-Lapissa.

Vahva historiallinen ja alueellinen jakolinja työllisyydessä taas kulkee idän ja lännen välillä.

– Suomessa on merkittävät alueelliset erot suuralueiden välillä. Ne tulevat esille kaikilla kasvuun, kilpailukykyyn, hyvinvointiin ja koulutukseen liittyvillä muuttujilla, Aro toteaa.

Työllisyyseroja on pyritty tasoittamaan Suomessa vuosikymmenien ja vuosikymmenien ajan alue- ja yhteiskuntapolitiikan keinoin.

– Suurimmat pysyvät onnistumiset liittyvät mielestäni hajautettuun korkeakouluverkkoon maakuntatasolle ja merkittäviin liikenneinfraan liittyviin investointeihin, Aro sanoo.

Entä suurimmat epäonnistumiset?

– Epäonnistumiset liittyvät aluepolitiikkaan aluepolitiikan nimissä eli välillä on ollut itseisarvo on ollut jakaa resursseja löyhästi ja yrittää pitää kiinni elinkelvottomiksi osoittautuneista rakenteista.

Kaupungistuminen – uhka vai mahdollisuus?

Aron mielestä kaupungistuminen on Suomen kaltaiselle väestöltään pienelle maalle enemmän mahdollisuus kuin uhka.

– Kaupungistumista ei ole tarpeen erikseen vauhdittaa, mutta sitä ei pidä myöskään rajoittaa valtion tai politiikan keinotekoisilla toimenpiteillä.

Helsingin kasvua Aro luonnehtii maltilliseksi verrattuna muiden pohjoismaiden metropolialueisiin.

– Kova kasvu voi toki tuottaa myönteisiä ja kielteisiä lieveilmiöitä, mutta positiiviset tekijät ovat ehdottomasti suuremmat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?