Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

–Vesi valuu aina alaspäin. Huono johtaminen ylhäällä johtaa huonoon johtamiseen keskitasolla ja huonoon työilmapiiriin alhaalla. Johtaminen muistuttaa osittain vanhemmuutta. Jos kohtelet lapsiasi huonosti, he kohtelevat huonosti sisaruksiaan, Thomas Erikson sanoo.

Julkaistu: 13.1.2019 10:15

Thomas Erikson oli jo nuorena hyvä myyjä, ja hän sai myytyä itsensä johtajan pestiin vain 24-vuotiaana. Siinä kävi huonosti.

Ruotsalainen liikkeenjohdon konsultti ja useita tietokirjoja kirjoittanut Thomas Erikson sai ensimmäisen johtajapestinsä 24-vuotiaana. Muistot siitä ovat vieläkin nolostuttavia.

– Olin hyvä myyjä, ja myin itseni. He ajattelivat, että tuo tyyppi tietää, mitä tekee, joten otetaan hänet. Se oli iso virhe, koska en tiennyt mitään, Erikson sanoo nyt.

Kun alaiset tulivat kysymään milloin mistäkin asiasta, Erikson kehotti näitä ratkaisemaan asiat ja ongelmat itse. Jos joku kysyi, mitä Erikson itse tekee, hän vastasi olevansa johtaja.

– Vuoden jälkeen menin esimieheni esimiehen luo ja sanoin, että sinun pitää ottaa minut pois tästä tehtävästä, koska en tiedä, mitä olen tekemässä. Hän sanoi: ”Sinun pitää jäädä, koska oma esimiehesi on vielä huonompi”.

Erikson ei lähtiessään saanut läksiäislahjaa, ei kukkia eikä mitään seremonioita. Tilanne oli vaivaannuttava kaikille.

– En saanut mitään, ja se oli todella nolo tilanne. Puolen tunnin päästä yhdelle naiselle tuli huono omatunto, ja hän tuli sanomaan, että loppua kohti meni jo vähän paremmin.

”Kun palkkaat johtajaksi hyvän myyjän, menetät hyvän myyjän”

Ensikokemuksestaan huolimatta, tai sen vuoksi, Erikson on ollut parikymmentä vuotta johtotehtävissä ja kouluttaa nyt konsulttina johtajia. Häneltä on ilmestynyt juuri suomeksi kirja Kehnot pomot ympärilläni (Atena, 2019).

– Joskus täytyy tehdä asiat todella huonosti, jotta voi ymmärtää, miten voi tulla hyväksi. Ymmärsin, miten vaikeaa ihmisiä on johtaa, varsinkin, jos ei tiedä, miksi ylipäätään on johtaja.

Eriksonin itsestään antama esimerkki osoittaa monella tavalla, miksi meillä on huonoja johtajia.

– Vesi valuu aina alaspäin. Huono johtaminen ylhäällä johtaa huonoon johtamiseen keskitasolla ja huonoon työilmapiiriin alhaalla. Johtaminen muistuttaa osittain vanhemmuutta. Jos kohtelet lapsiasi huonosti, he kohtelevat huonosti sisaruksiaan.

Johtajilta on monesti hukassa se, että kyse on viime kädessä ihmisistä eikä bisneksestä. Johtajat mainitsevat usein tärkeimmäksi asiakseen asiakkaat, vaikka työntekijöiden pitäisi olla johtajan keskipisteessä, Erikson sanoo. Asiakkaat kuuluvat työntekijöiden vastuulle, työntekijät johtajan.

– Oman kokemukseni mukaan 10 prosenttia johtajista on hyviä johtajia, 70 prosenttia on okei ja 20 prosenttia on niitä, jotka pitäisi potkia heti pois, koska he ovat todella huonoja johtajia. He ovat kenties hyviä asiantuntijoita, mutta heitä ei olisi pitänyt pestata tähän tehtävään alun perinkään.

Jos johtajapestiin valitaan joku siksi, että hän on hyvä asiantuntija, vedetään usein vesiperä:

– Olin itse hyvä myyjä, joten sain myyntijohtajan tehtävän. Kun palkkaat johtajaksi hyvän myyjän, käy niin, että menetät hyvän myyjän. Jos koulutat hänet johtajan tehtävään, saatat saada hyvän johtajan. Jotkut ovat luonnostaan hyviä johtajia, mutta heitäkin voi kouluttaa paremmiksi.

Yllättävän moni johtaja ei tiedä, miksi hän on johtaja. Kun Erikson pyytää koulutettaviaan mainitsemaan kolme syytä sille, miksi nämä ovat johtavassa asemassa, vain prosentti osaa vastata heti. Eikä suuri osa osaa vastata edes kymmenen minuutin kuluttua.

– Miksi ihmeessä otat sen vastuun? Miksi haluat sen vapaaehtoisesti? Täytyy löytää vastaus kysymykseen miksi, löytää tarkoitus, missio.

Erikson käyttää kirjoissaan William Moulton Marstonin DISA-järjestelmään perustuvaa värimallia, jossa ihmisten erilaisia käyttäytymismalleja kuvataan eri väreillä: punaisella, sinisellä, keltaisella ja vihreällä. (Katso lyhyet luonnehdinnat värityypeistä jutun alta.)

Tarkoituksena on lisätä ihmisen itsetuntemusta sekä ymmärrystä eri tavalla reagoivia ja käyttäytyviä kohtaan. Erikson käytti samaa mallia myös aiemmassa kirjassaan Idiootit ympärilläni.

 10 prosenttia johtajista on hyviä johtajia, 70 prosenttia on okei ja 20 prosenttia on niitä, jotka pitäisi potkia heti pois

Erikson itse kertoo olevansa sekoitus punaista, sinistä ja keltaista, mutta hänessä on hyvin vähän vihreää.

– Käytöksessäni oli paljon keltaista, kun olin nuori. Puhuin paljon, olin inspiroiva ja visionääri, heitin herjaa ja olin luova. Mutta puhuin liikaa ja kerroin huonoja vitsejä väärään aikaan. Nykyisin keltainen on minussa vähäisempää. Itsetuntemukseni on paljon suurempi.

Vähäinen vihreys tarkoittaa Eriksonin mukaan sitä, että hän on luonnostaan huono kuuntelija.

– Minun on pitänyt harjoitella sitä ja kääntää se vaihde tarvittaessa päälle. En aina muista kysyä ihmisiltä, mitä heille kuuluu. En huomaa pieniä merkkejä, enkä aina osaa tulkita kehonkieltä, koska olen keskittynyt tehtävään.

Ylimmässä johdossa on paljon punaista

Vaikka punaista pidetään harvinaisimpana värinä, se on sitä yleisempi, mitä ylemmäs johtoa mennään. Kyse ei ole Eriksonin mukaan siitä, että punaiset olisivat hyviä johtajia, vaan siitä, että he kestävät paineita ja haluavat johtoon.

– He kestävät enemmän iskuja, he pääsevät kyynärpäitä käyttäen ylöspäin. He eivät välitä, vaikka et pitäisi heistä. Sillä ei ole mitään tekemistä johtamiskykyjen kanssa. He ovat vahvoja, selkeitä ja tietävät, mitä haluavat. Se on hyvä asia. Mutta he voivat myös jyrätä ihmisten yli, häiriköidä, olla hyökkääviä ja jopa kiusata.

Eriksonin mukaan esimerkiksi Björn Wahlroos on punaisen arkkityyppi: hieman tahditon, mutta saa hommat hoidetuksi. Hän arvelee myös presidentti Tarja Halosen olevan punainen, samoin kuin Sauli Niinistön.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on puolestaan vihreä, Erikson veikkaa:

– Hän on ollut kuningas yli 40 vuotta ja edelleen, kun kamerat käyvät, se näyttää olevan hänelle hyvin epämiellyttävää.

Eriksonin mukaan olisi tärkeää, että johtajat eivät palkkaisi vain itsensä kaltaisia ihmisiä. Ja jotta erilaisuuden kanssa tullaan toimeen, tarvitaan johtajuutta.

– Itsetuntemus on iso tekijä: jos tunnet itsesi, voit olla hyvä johtaja. Sillä ei ole väliä, minkä värinen olet. Parhaat johtajat palkkaavat ihmisiä, jotka ovat parempia, taitavampia ja älykkäämpiä kuin he itse ovat.

Thomas Erikson: Kehnot pomot ympärilläni – Miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa? (Atena, 2019)

Onko sinulla kokemuksia huonosta johtamisesta? Oletko itse ollut huono johtaja? Kommentoi jutun alle tai ota yhteyttä toimitukseen: taloussanomat@sanoma.fi

–En aina muista kysyä ihmisiltä, mitä heille kuuluu. En huomaa pieniä merkkejä, enkä aina osaa tulkita kehonkieltä, koska olen keskittynyt tehtävään, Thomas Erikson kuvaa sitä, miten vihreän puute hänessä ilmenee.

Punainen (asiakeskeinen ekstrovertti): Hallitseva, tarmokas, kunnianhimoinen, lujatahtoinen, määrätietoinen, eteenpäin pyrkivä, ongelmanratkaisija, uranuurtaja, päättäväinen, tienraivaaja, kärsimätön, kontrolloiva, vakuuttava, suorituskeskeinen, voimakas, tuloskeskeinen, aloitteellinen, nopea, aikatietoinen, intensiivinen, sitkeä, suora, itsenäinen.

Keltainen (ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti): Innostava, verbaalinen, innostunut, vakuuttava, luova, optimistinen, seurallinen, spontaani, sujuvapuheinen, hurmaava, iloinen, itsekeskeinen, herkkätunteinen, mukautuva/ketterä, innostava, kannustava, kommunikoiva, joustava, avoin, suhdekeskeinen, kekseliäs, rento.

Vihreä (ihmissuhdekeskeinen introvertti): Vakaa, kärsivällinen, leppoisa, hillitty, luotettava, tyyni, lojaali, ujo, ymmärtäväinen, perusteellinen, turvallinen, varovainen, hienovarainen, tukeva, hyvä kuuntelija, avulias, suorittava, sinnikäs, varmisteleva, huomaavainen, kätkee tunteensa, tahdikas, ystävällinen.

Sininen (asiakeskeinen introvertti): Analyyttinen, huolellinen, järjestelmällinen, etäinen, asiallinen, sovinnainen, vaikuttaa epävarmalta, objektiivinen, jäsentävä, tutkiva, perfektionisti, tarvitsee aikaa, pohtiva, johdonmukainen, haluaa faktoja, laatukeskeinen, tutkiva, seuraa ohjeita, looginen, kyseenalaistava, tarkka, harkitseva, varautunut.

Lähde: Thomas Erikson: Kehnot pomot ympärilläni – Miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa? (Atena, 2019)