Kommentti: Saksan talousmoottori sakkasi yllättäen, ja se on vakava merkki koko eurotaloudelle

Julkaistu:

Saksan talouskasvun odottamaton sakkaaminen tosiasia. Ja kun Saksan talouskasvu sakkaa, on se vakava oire koko eurotalouden nopeasta heikkenemisestä, erikoistoimittaja Jan Hurri kirjoittaa.
Saksan teollisuustuotanto on viime syksyn mittaan yllättäen supistunut ja maan väkivahvana pidetty vientikin lakkasi kasvamasta. Euroalueen talousmoottori saattoikin loppuvuonna lipsahtaa ainakin ”tilastotekniseen” taantumaan.

Täyttyipä taantuman epävirallinen määritelmä (bruttokansantuotteen vuosimuutoksen supistuminen kahtena perättäisenä vuosineljänneksenä) tai ei, on Saksan talouskasvun odottamaton sakkaaminen tosiasia.

Ja kun Saksan talouskasvu sakkaa, se on vakava oire koko eurotalouden nopeasta heikkenemisestä. Varsinkin nyt, kun kasvunäkymät heikkenevät samaan aikaan myös Ranskassa, Italiassa ja muissa alueen suurimmissa talouksissa.

Vientivetoiseen kasvumalliin nojaavalle euroalueelle on huono uutinen, että paraikaa kasvu hidastuu myös maailman suurimmissa talouksissa, keskinäiseen kauppakahinointiin sotkeutuneissa Yhdysvalloissa ja Kiinassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Talousjättien kauppasota heijastelee väistämättä haittoja euroalueellekin.

Talous ei ole vielä toipunut kriisistä

Eurotalouden talousnäkymät heikkenevät nyt siihen malliin, että viime vuosien keskinkertainenkin kasvuvauhti alkaa jo tuntua suhteellisen vahvalta.

Esimerkiksi analyysiyhtiö Capital Economics on tällä viikolla pudottanut euroalueelle täksi vuodeksi hahmottelemansa kasvuennusteen tasan yhteen prosenttiin. Ensi vuonna kasvuvauhti hidastuu yhtiön mukaan alle prosenttiin.

Eurotalouden kasvukäänne keskinkertaisesta kehnoon koittaa tukalaan aikaan, sillä eurotalous on edelleen eurokriisin taltuttamiseen aloitetun tehohoidon tiputuksessa eikä suinkaan uusien koettelemusten edellyttämässä iskunkestävässä huippukunnossa.

Koko euroalueen reaalinen bruttokansantuote saavutti kriisiä edeltäneet mittansa vasta kolmisen vuotta sitten, mutta osalta heikoimmista euromaista tuo kriisiä edeltäneen tuotannon haamuraja on yhä saavuttamatta.

Kriisiä edeltäneiden vuosien kasvutrendi on koko euroalueelta karannut niin kauas, että siihen palaaminen olisi jäänyt viime vuosien keskinkertaisellakin kasvuvauhdilla ikuisesti saavuttamatta. Nyt kriisiä edeltäneen kasvutrendin kiinni kiriminen näyttää suorastaan toivottomalta.

Samoin koko euroalueen työttömyyslukemat ovat vasta hiljattain laskeneet alle kahdeksaan prosenttiin ensi kertaa kymmeneen vuoteen, mutta eivät silti vielä yhtä mataliksi kuin olivat alimmillaan juuri ennen finanssi- ja eurokriisien puhkeamisen.

Osassa heikoimpia euromaita työttömyysasteet ovat edelleen kymmenen prosentin heikommalla puolella ja nuorisotyöttömyyden lukemat vielä heikompia.

Eurotalous on toki vahvempi kuin se oli kriisin aikaan heikoimmillaan, mutta se ei ole silti likimainkaan toipunut odottamattoman laskusuhdanteen saati uuden taantuman edellyttämään kuntoon.

Velkaisuus voi estää elvytyksen

Yksi talouden uusien vastoinkäymisten vastaanottamista ja kestämistä koetteleva haaste on euroalueen julkisen ja yksityisenkin talouden suhteellisen raskas velkaisuus.

Julkisen talouden elvytysvaraa tai ainakaan talouspoliittista elvytysvalmiutta ei välttämättä löydy sen vertaa, että se riittää estämään seuraavaa taantumaa, kun Euroopan unionin EU:n määrittelemät velkarajat ovat jo ennestään puhki.

Europäättäjillä voi päinvastoin olla suuri poliittinen paine toistaa viime kriisivuosien virheitä ja jyrkentää seuraavaakin talouden alamäkeä vetämällä talouspolitiikan vyötä väärään aikaan kireämmälle.

Todennäköisesti seuraavaakin keljua käännettä jyrkentää myös yksityisen talouden säikähtäminen omiin vyönkiristyksiinsä.

Viime vuosien kasvu on monessa euromaassa perustunut Suomen tavoin pitkälti yksityiseen ja julkiseen velkaantumiseen eli yhä uusilla luotoilla rahoitettuun kulutus- ja investointikysyntään.

Näin aikaan saatu kasvu jatkuu niin kauan kuin velkarahaa virtaa talouteen kaiken aikaa lisää, mutta se edellyttää sekä halukkaita rahoittajia että halukkaita velkaantujia. Kun talous sakkaa, voivat kummankin halut haihtua hyvin nopeasti. Kun näin käy, tyssää velalla aikaan saatu kasvu kuin seinään.

EKP jättäneet korkonsa nostamatta

Toinen talouden uusien vastoinkäymisten vastaanottamista koetteleva haaste on jo ennestään yltäkylläisen rahapolitiikan uuden elvytysvaran niukkuus.

Euroalueen keskuspankin EKP:n ohjauskorot ovat kriisivuosien jäljiltä yhä nollan prosentin tuntumassa, ja se on vasta lakannut pumppaamasta eurotalouteen kaiken aikaa lisää uunituoretta rahaa.

Juuri EKP:n nollakorot ja muunlainen historiallisen mittava rahaelvytys ovat sitä talouden tehohoitoa, jonka tiputuksen voimalla eurotalous on viime vuosina yltänyt edes keskinkertaiseen kasvuun.

EKP lopetti mittavat valtionlainamarkkinoiden tukiostonsa vasta viime kuussa, mutta korkoja se on vihjannut nostavansa aikaisintaan ensi syksynä.

Talouskasvun odottamattoman nopea ja tuntuva heikkeneminen voi saada EKP:n uusiin ajatuksiin, joskin sillä on nyt selvästi vähemmän elvytyskeinoja käytettävissään kuin viime kriisin alkaessa.

Korkoja on vaikea laskea kovin paljon nollaa prosenttia alemmas eikä edes velkaisten eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla ole enää kovin paljon tilaa uusille mittaville tukiostoille.

Capital Economicsin yksi veikkaus onkin, että EKP luopuu aikeistaan nostaa ohjauskorkojaan ensi syksynä – tai edes ensi vuonna.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Eläketurvakeskus arvioi synkkää väestöennustetta: Näin paljon eläkemaksut nousevat

    2. 2

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    3. 3

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    4. 4

      Tutkijan mukaan hyvinvointivaltio jarruttaa naisia – Perheen ja uran yhdistävä Annica hämmästyi: ”Tämä on todella hyvä diili”

    5. 5

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Selvitys ehdottaa opintotuen tulorajojen nostamista

    8. 8

      Deutsche Bank varoittaa: Yhdysvallat uhkaa vajota taantumaan jo tänä vuonna

    9. 9

      Asiantuntijat kertovat: Näin käy yhä vähenevien suomalaisten eläkeiälle – ”Tilanne on entistä hankalampi”

    10. 10

      Konkurssihakemus aiempaa useammin perintäkeino

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    2. 2

      Taas tyly arvio kolmekymppisten tulevaisuudesta: ”Mitään jättiperintöjä ei ole tulossa”

    3. 3

      Kyykyttämistä, turhia tehtäviä, palkattomia ylitöitä... Lukijat kertovat: Tällaisia ovat karmeimmat pomot

    4. 4

      Konkurssiin menneet BR-lelut ja Toys R’Us aloittavat tyhjennysmyynnin Suomessa – nämä myymälät ovat vielä auki

    5. 5

      Miksi naiset eivät etene uralla? Tutkija pitää hyvinvointivaltiota suurimpana ongelmana

    6. 6

      HS-mielipide: Pikavipit syöksivät nuoren miehen syvemmälle huumehelvettiin – isä syyttää firmoja moraalittomasta rahanjaosta

    7. 7

      Kansainväliseltä valuuttarahastolta tyly arvio: Suomen vienti onnahtelee, luotonanto kiristyy

    8. 8

      Moni ravintola tarjoaa ”piikkiä auki” – vaatimuksena pelkkä henkilökortti: ”Bailaa nyt, maksa myöhemmin”

    9. 9

      Orklan ostotarjouksen hyväksynyt 98 prosenttia Kotipizzan osakkaista

    10. 10

      Kommentti: Theresa Mayn saama rökitys otettiin markkinoilla vastaan riemulla – punta vahvistui heti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Katso kuulutko häviäjien ikäryhmään – karu havainto kolmekymppisten tienaamisesta

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      ”Järkkykorkeat” vuokrat saivat yrittäjän sulkemaan liikkeen – Katso, tästä kuinka kallis Helsinki on kauppiaalle

    5. 5

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Myös OP alkaa periä maksuja ahkerilta käteisnostajilta

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Kaj, 66, nostaa täyttä eläkettä – ja tekee bisnestä liki puoli miljoonaa vuodessa

    11. Näytä lisää